Enemmän läsnäoloa lasten kanssa, vähemmän byrokratiaa ja paperityötä

Arvotusta työlle, laadukkaampaa johtamista sekä pienempiä lapsiryhmiä. Lisää henkilöstöä, parempia työehtoja sekä korkeampaa palkkaa. Enemmän aikaa läsnäoloon lasten kanssa, vähemmän byrokratiaa ja paperityötä. Muun muassa nämä teemat nousivat esille JHL:n kyselystä varhaiskasvatusalan ammattilaisille.

Toimiva varhaiskasvatus rakentaa kantavan pohjan yhteiskunnallemme – se on investointi tulevaisuuteen. Varhaiskasvatuksen avulla luomme vakaata pohjaa lasten tulevaisuuteen sekä tasaamme eroja lapsille esimerkiksi kielen sekä sosiaalisten taitojen oppimisessa.

JHL teetti marraskuussa 2025 kyselyn varhaiskasvatusalalla työskenteleville jäsenilleen. Kyselyyn vastasi yli 1 700 alan ammattilaisia ja siitä piirtyi johdonmukainen kuva niistä työhön liittyvistä asioista, joissa olisi parantamisen varaa.

Kyselyn perusteella huolestuttavaa on erityisesti se, että yhä useammat alan ammattilaiset ovat uupuneet työssään. Työn ilo on kadonnut kiireen, byrokratian ja riittämättömien resurssien alle.

Varhaiskasvatusalan ammattilaiset ymmärtävät itse työnsä merkityksen, mutta kokevat, että useinkaan ei tätä eivät muut huomaa.

Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat viimeiset, jotka antavat periksi. He kantavat vastuuta pienistä ihmisistä, jotka tarvitsevat turvaa, huolenpitoa ja oppimisen iloa. Mutta mitä tapahtuu, kun työntekijät itse eivät enää jaksa?

Kymmenet kyselyyn vastanneet varhaiskasvatuksen ammattilaiset kertoivat, millaista on työskennellä alalla, jossa resurssit eivät riitä, johtaminen on epätasaista ja työn kuormittavuus kasvaa päivä päivältä. Yksi toistuva viesti on selkeä.

– Me halutaan olla lapsia varten, mutta meiltä viedään aika ja voimat.

– Joka päivä joudun valitsemaan, kumman teen: kirjalliset tehtävät vai olenko läsnä lapsille. Usein valinta on helppo – lapset tarvitsevat minua. Mutta sitten illalla kotona istun tuntikausia täyttämässä papereita, jotka eivät koskaan lopu.

Pienet ryhmät, riittävästi henkilökunta

Varhaiskasvatuksen työntekijät kaipaavat ennen kaikkea riittävää ja pätevää henkilökuntaa. Pienemmät lapsiryhmät ja parempi aikuisten ja lasten suhdeluku ovat toive, joka toistuu vastauksissa yhä uudestaan.

– Kun ryhmässä on 20 lasta ja vain kaksi aikuista, emme pysty antamaan jokaiselle lapselle sitä huomiota, jota he tarvitsevat. Erityisesti tuen tarpeessa olevat lapset jäävät ilman apua.

Työntekijät korostavat, että lapsiryhmien koko ja henkilöstön mitoitus tulisi perustua lasten todellisiin tarpeisiin – ei valtakunnallisiin laskennallisiin lukuihin.

Byrokratia vie aikaa lapsilta

Työntekijät valittavat kirjallisten tehtävien ja palavereiden määrästä, joka vie aikaa lapsilta ja tekee työstä raskasta. Keskeyttämätön suunnittelu- ja valmistelu-aika on harvinaista, ja työrauhaa kaivataan kipeästi.

”Meidän pitäisi saada suunnitella ja valmistautua rauhassa, mutta joka päivä joku keskeyttää, joku uusi asia tulee väliin. Lopulta työpäivä on vain sammutuskeikkaa.”

Työvaatteiden ja -välineiden puute, epäselkeät työajat ja riittämättömät tauot lisäävät kuormitusta. Työntekijät toivovat, että työnantajat ymmärtäisivät: hyvinvoiva työntekijä pystyy antamaan lapsille enemmän.

Johtaminen ratkaisee

Esihenkilöiden johtamistaito ja tasapuolinen kohtelu nousevat esiin keskeisinä tekijöinä työilmapiirin ja työhyvinvoinnin kannalta. Työntekijät kaipaavat kuuntelevia, ymmärtäviä ja kannustavia esimiehiä.

– Meillä on hyvä esimies, joka kuuntelee ja tukee. Mutta monella työpaikalla johtaminen on epäjohdonmukaista ja epäreilua. Se näkyy työilmapiirissä ja työntekijöiden motivaatiossa.

Työpaikkakiusaaminen ja sisäiset ristiriidat heikentävät työviihtyvyyttä. Esihenkilöiden koulutuksen kehittäminen ja henkilöstön kuunteleminen ovat avainasemassa.

Arvostus, palkka ja työehdot kuntoon

Varhaiskasvatuksen työntekijät, erityisesti lastenhoitajat ja perhepäivähoitajat, kaipaavat tasa-arvoa työyhteisössä ja parempaa palkkaa. Työn arvostus ja työehtojen parantaminen nousevat esiin toistuvasti.

”Meidän työmme on yhtä tärkeää kuin opettajien, mutta palkka ja arvostus eivät ole. Ilman meitä yhteiskunta ei toimisi, mutta kukaan ei näytä ymmärtävän sitä.”

Inkluusio ilman resursseja ei toimi

Erityistä tukea tarvitsevien lasten sijoittaminen riittävän tuen ryhmiin ja inkluusiopolitiikan arviointi koetaan välttämättömäksi. Ilman riittäviä resursseja inkluusio ei toimi – se vain kuormittaa työntekijöitä ja jättää lapset ilman tarvitsemaansa apua.

– Me haluamme auttaa jokaista lasta, mutta ilman riittäviä resursseja emme pysty. Se on epäreilua sekä lapsia että meitä kohtaan.

Varhaiskasvatus ei ole kustannustehokkuuskysymys – se on investointi tulevaisuuteen

Monet työntekijät korostavat, että varhaiskasvatus ei saisi olla pelkkä kustannustehokkuuteen perustuva palvelu. Sen sijaan se tulisi nähdä ennaltaehkäisevänä ja laadukkaana kasvu ympäristönä, joka tarvitsee pitkäjänteistä panostusta resursseihin ja henkilöstöön.

– Me emme ole vain hoitajia – me olemme lapsen ensimmäisiä opettajia, turvallisuuden ja rakkauden lähteitä. Mutta ilman resursseja emme pysty tekemään tätä työtä niin hyvin kuin haluaisimme.

Mitä seuraavaksi? Työntekijät vaativat muutosta

Varhaiskasvatuksen työntekijät eivät pyydä liikoja. He vaativat riittävää henkilökuntaa, pienempiä ryhmiä, vähemmän byrokratiaa, parempaa johtamista ja arvostusta. He haluavat voida keskittyä siihen, miksi alalle hakeutuivat: lasten hyvinvointiin ja kasvuun.

– Me haluamme vain tehdä työtämme hyvin. Anna meidän olla lapsille.

Tekemämme kyselyn pohjalta herääkin kysymys, miten yhteiskunta voi varmistaa, että varhaiskasvatuksen työntekijät saavat tarvitsemansa tuen ja resurssit? Onko aika toimia – ennen kuin uupumus vie parhaat ammattilaiset alalta?