Äänioikeus 120 vuotta – yhdessä vaikuttamisen voima kantaa yhä
Oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia kannattaa käyttää, ja Suomen suuntaan voi parhaiten vaikuttaa käyttämällä vaaleissa äänioikeuttaan.
Suomen suuntaa käännettiin iso harppaus tasa-arvoa kohti 120 vuotta siten.
Saimme yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Naiset saivat täydet poliittiset oikeudet ensimmäisenä maailmassa, toisin sanoen äänioikeuden lisäksi vaalikelpoisuuden eli oikeuden asettua ehdolle vaaleissa.
Naiset siirtyivät päätöksen myötä katsomosta eturiviin ja vaikuttajiksi. Muutos on näkynyt laki ja päätös kerrallaan. Perheen näkökulma yhteiskunnan keskiössä on vahvistunut. Sosiaaliturva, perhevapaat ja tasa-arvo ovat naisten osallistumisen myötä vahvistuneet. Kun vuonna 1907 eduskuntaan saatiin 19 naiskansanedustajaa, viime vaaleissa vuonna 2023 naisten määrä oli jo 92.
Kehitys ollut kivikkoista
Hyvinvointiyhteiskunnan kehitys on kuitenkin ollut kivikkoista, ja se on vaatinut ja vaatii yhteistyötä yli sukupuoli- ja puoluerajojen. Sama ajatus yhdistää äänioikeuden merkityksen ammattiliittojen toimintaan ja jäsenyyteen.
JHL on ammattiliittona kansanliike, joka kokoaa moniäänisen joukon puolustamaan työntekijöiden oikeuksia. Ammattiliiton jäsenyys ei ole vain turvaverkko tai palvelu, vaan osallistumisen muoto.
Mitä enemmän meitä on, sitä vahvemmin äänemme kuuluu, ja sitä enemmän meillä on neuvotteluvoimaa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti. Työehtosopimusten edistysaskeleet vaativat usein joukkovoiman näyttämistä, vaikka lopulliset päätökset hyväksytäänkin äänestämällä.
JHL valvoo jäsenten etuja
Työpaikoilla JHL valvoo jäsentensä etuja jäsenten äänestäen valitsemien luottamusmiesten tai luottamusedustajien, työsuojeluvaltuutettujen ja muiden henkilöstön edustajien välityksellä. Pelkkä työttömyyskassan jäsenyys ei auta eikä korjaa työntekijän väärinkohtelua.
Edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä kohdistetaan sekä paikallisiin että valtakunnallisiin päättäjiin ja lainvalmisteluun. Kun eduskunnassa on työntekijämyönteisten kansanedustajien enemmistö, valmistelussa kuullaan enemmän myös JHL:n asiantuntemusta ja jäsenten tavoitteita.
Äänioikeus ei ole itsesäänselvyys. Tämä näkyy viime vuosina voimaan tulleina kansalaisuuden saamisen ehtojen kiristymisenä.
Nyt vaaditaan kahdeksan vuotta nuhteetonta työskentelyä ja kotimaisen kielen taito ennen kuin voi hakea kansalaisuutta ja äänestää valtiollisissa vaaleissa. Muutokset koskevat arviolta satoja tuhansia muualta muuttaneita työntekijöitä ja tuhansia JHL:n jäseniä.
120 vuotta sitten naiset osoittivat, ettei osallistuminen päätöksentekoon ole annettu etuoikeus vaan saavutettu oikeus. Oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia kannattaa käyttää, ja Suomen suuntaan voi parhaiten vaikuttaa käyttämällä vaaleissa äänioikeuttaan. Äänestäminen on yhtä tärkeää nyt kuin 120 vuotta sitten.