Runkosopimus tekee henkilökohtaisesta avustajasta ikuisen keikkalaisen
Runkosopimus ei ole edes työsopimus, mutta silti monet työnantajat tarjoavat sitä henkilökohtaisille avustajille. Runkosopimus ei takaa työntekijälle tuntiakaan työtä, eikä se sido tai velvoita työnantajaa mihinkään.
Miltä tuntuisi työskennellä vuodesta toiseen samalle työnantajalle kiinteillä viikkotyötunneilla kerryttämättä päivääkään vuosilomaa ja ilman oikeutta palkalliseen sairauslomaan, perhevapaisiin – tai edes irtisanomisaikaan?
Yhä useampi henkilökohtaisena avustajana työskentelevä JHL:n jäsen on joutunut työskentelemään näin viime aikoina. Tämänkaltaisen työehtojen polkemisen mahdollistaa runkosopimus, jota jotkut yritykset nykyisin käyttävät työsopimuksen sijaan.
Pahempi kuin nollatuntisopimus
Kymmenen vuotta sitten useiden ammattiliittojen jäsenet osallistuivat Operaatio vakiduuni -kampanjaan. Sen tavoitteena oli kieltää työelämän epävarmuutta lisäävien nollatuntisopimusten käyttö lailla.
Kampanja kerääsi kansalaisaloitteeseen yli 63 000 nimeä, ja toi julkiseen keskusteluun vaihtelevan työajan sopimusten työntekijöille aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden ja riskit.
Nollatuntisopimuksia ei silti kielletty. Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen esittämän lakimuutoksen selvin lukemin. Vaihtelevan työajan työsopimukset jäivät pysyvästi monelle alalle.
Nyt kymmenen vuotta myöhemmin voidaan todeta, että huonomminkin voi käydä. Näyttää nimittäin siltä, että jollain aloilla jopa nollatuntisopimus parantaisi huomattavasti monien työsuhdetta tällä hetkellä.
Vaihtelevan työajan työsopimusten rinnalla ja usein niiden sijaan työntekijöille tarjotaan runkosopimuksia, jotka eivät ole työsopimuksia lainkaan.
Yrittäjän riskejä siirretään työntekijän kannettavaksi
Runko- tai puitesopimuksia on alettu käyttää erityisesti yksityisen sosiaalialan kotiin vietävissä palveluissa, kuten henkilökohtaisessa avussa.
Runkosopimuksella sovitaan, millä työehdoilla työntekijä voi tehdä lyhyitä määräaikaisia työvuoroja yrityksessä. Runkosopimus ei takaa työntekijälle tuntiakaan työtä eikä se sido tai velvoita työnantajaa mihinkään.
Työsopimuslain mukaan osa-aikaiselle työntekijälle pitää tarjota lisää työtunteja, jos niitä syystä tai toisesta ilmaantuu tarjolle. Vasta sen jälkeen työnantaja voi palkata lisää työntekijöitä.
Työnantajat usein tulkitsevat, ettei tätä tarvitse noudattaa runkosopimusten kohdalla. Runkosopimuslainen ei ole työsuhteessa, joten lisätyötä ei tarjota. Runkosopimuksella työnantajat siirtävät osan yrittäjälle kuuluvista riskeistä työntekijöiden kannettavaksi.
Yhä useampi henkilökohtainen avustaja joutuu valitsemaan, tuleeko yrityksen palvelukseen runkosopimuksella vai jääkö ilman tunteja kokonaan.
Näin ollen moni työnantaja kiertää runkosopimusten avulla lakisääteisiä velvoitteitaan ja heikentää työehtoja. Tämä naamioidaan ”vapaudeksi”, jossa työntekijä voi vapaasti valita koska työskentelee ja kenelle.
Vastaavia väitteitä työsopimusten kankeudesta on kuultu lähivuosina ruokalähettejä yrittäjän asemassa pitävän Wolt -yhtiön edustajilta.
JHL: Keikkatyönteolle ei useinkaan ole perustetta
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöt eli työnantajia edustava Hali ry ja työntekijöitä edustavat ammattiliitot JHL mukaan lukien, ovat tehneet yhteisen ohjeistuksen runkosopimuksista, osa-aikaisuudesta ja määräaikaisuudesta.
Ohjeistuksen mukaan runkosopimus soveltuu tilanteisiin, joissa työ on luonteeltaan tilapäistä ja lyhytkestoista tai ennakoimatonta. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi lyhyiden yksittäisten sijaisuustarpeiden kattamista keikkatyönä, ei tilanteita, joissa työvoiman tarve on pysyvää.
Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tämä on pelkkää sanahelinää ja todellisuudessa kasvava joukko säännöllistä viikkotuntimäärää tekeviä työntekijöitä työskentelee ilman työsopimusta, pelkän runkosopimuksen varassa. Tällöin jokaisesta työvuorosta tai -pätkästä sovitaan erikseen, eikä normaalin työsuhteen sisältämiä työsuhde-etuuksia kuten vuosilomaa, oikeutta lomarahaan tai vanhempainvapaaseen tai edes oikeutta palkalliseen sairauslomaan kerry.
Miten toimia runkosopimusten kanssa?
- Runkosopimus ei ole työsopimus. Runkosopimuksella sovitaan, millä työehdoilla työntekijä voi tehdä lyhyitä määräaikaisia työvuoroja yrityksessä. Runkosopimus ei takaa työntekijälle tuntiakaan työtä eikä se sido tai velvoita työnantajaa mihinkään.
- JHL:n mielestä runkosopimuksia ei tulisi käyttää, kun on kyse jatkuvasta ja säännöllisestä työskentelemisestä.
- JHL kannustaa työntekijöitä, jotka tekevät säännöllisiä työvuoroja pitkäkestoisesti pelkän runkosopimuksen varassa, kyseenalaistamaan oman sopimustilanteensa ja vaatimaan itselleen työsopimusta, jossa on todellisuutta vastaavat vähimmäistyötunnit kirjattuna.
- Apua tähän he saavat oman yrityksensä JHL luottamusedustajalta ja mikäli sellaista ei ole, JHL:n työsuhdeneuvonnasta.
Työnantajan näkökulmasta runkosopimuslainen on ikään kuin ikuisesti juuri työnsä aloittanut ja ensimmäisiä työpäiviään tekevä, vaikka hän olisi tehnyt säännöllisiä viikkotyötunteja samoille asiakkaille jo useita vuosia.
Työntekijät saadaan hyväksymään runkosopimuksen mukanaan tuomat epävarmuustekijät sillä, että heille annetaan runkosopimuslaisena mahdollisuus valita itse asiakkaansa.
Jos työntekijä pyytää itselleen työsopimusta, työnantaja antaa ymmärtää, että siinä tapauksessa asiakkaat voivat vaihdella ilman, että työntekijällä on tähän mitään sanottavaa ja vanhoista tutuista asiakkaista täytyy siinä tapauksessa luopua.
JHL:n mielestä tällaiseen ei ole asiallisia perusteita. Työntekijän, jolla on säännölliset työtunnit ja työvuorot, tulisi työskennellä työsopimuksella eikä henkilökohtainen apu tai muu kotiin vietävä palvelu ole luonteeltaan sellaista, että sitä ei voisi teettää työsopimuksella.
Miten tilanne ratkaistaan?
JHL:n mielestä puite- ja runkosopimuksia tulisi soveltaa vain ja ainoastaan tilanteisiin, joissa henkilö aidosti tekee vain lyhyitä sijaisuuksia keikkaluontoisesti. Tällä hetkellä näin ei ole. Tilanne aiheuttaa jatkuvasti ikäviä yllätyksiä työntekijöille, jotka usein ovat kuvitelleet olevansa oikeassa työsuhteessa allekirjoitettuaan runkosopimuksen.
Olemme lukuisia kertoja tuoneet runkosopimuksilla vastuitaan kiertäville työnantajille ilmi, että emme menettelyä hyväksy ja olemme myös auttaneet väärin perustein runkosopimuksella työskenteleviä JHL:n jäseniä vaatimaan itselleen työsopimuksia.
Tällä hetkellä tilanne kuitenkin näyttää menevän vain huonompaan suuntaan ja yhä useampi henkilökohtainen avustaja joutuu valitsemaan, tuleeko yrityksen palvelukseen runkosopimuksella vai jääkö ilman tunteja kokonaan.
Kun työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja he ovat tyytymättömiä työoloihin, heijastuu tämä myös asiakkaisiin.
Työnantajilta tällainen on lyhytnäköistä toimintaa, joka tulee loppupelissä haittamaan heidän liiketoimintaansa ja tuo huonon maineen koko alalle. Olisi tärkeää, että tulevaisuudessa myös isoissa yksityisen sosiaalialan konserneissa ymmärrettäisiin, että hyvinvoivat ja tyytyväiset työntekijät ovat heille kilpailuetu ja tärkeä voimavara.
On selvää, että näin heikossa asemassa olevat työntekijät vaihtavat herkästi maisemaa, jos eteen tulee parempia tilaisuuksia. Kun työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja he ovat tyytymättömiä työoloihin, heijastuu tämä myös asiakkaisiin, joita nämä yritykset kertovat suuresti arvostavansa.
Toivottavaa on, että jossain vaiheessa puite- ja runkosopimusten väärinkäytön hillintään löytyisi myös lainsäädännöllisiä keinoja. Tämä luonnollisesti edellyttää sitä, että maassa on taas joskus hallitus, joka suhtautuu työntekijöihin myönteisesti.
Oikeus sairausajan palkkaan sairauden sattuessa kohdalle tai oikeus vuosilomaan ja lomarahaan eivät ole mitään luksusta vaan työelämän perusoikeuksia, jotka saavuttaakseen suomalainen ammattiyhdistysliike on kamppaillut kymmeniä vuosia.
Liity jäseneksi!
JHL on Suomen monipuolisin ammattiliitto. Jäsenemme työskentelevät noin tuhannessa eri ammatissa hyvinvoinnin ja julkisten palvelujen parissa. Olit sitten sote-ammattilainen, kasvattaja, siivooja, keittäjä, sihteeri, vartija tai konduktööri, olemme ammattiliittosi!
