Kuuluuko lääkehoito henkilökohtaisen avustajan työtehtäviin?
Työnantaja vastaa henkilökohtaisen avustajan tehtävien määrittelystä sekä riittävän osaamisen varmistamisesta ja arvioinnista että työhön perehdyttämisestä.
Henkilökohtaiset avustajat lähestyvät meitä liiton sopimusasiantuntijoita usein lääkehoidon toteuttamisesta työpaikoilla.
Useille avustajille, etenkin kouluttamattomille, on epäselvää, voiko lääkehoitoa ylipäätään toteuttaa työtehtävissä ja minkälaista lääkehoitoa he voivat tehdä. Lisäksi perehdytyksen, oli kyse lääkehoidosta tai muista tehtävistä, raportoidaan usein olevan puutteellista.
Lääkehoito voi olla osa henkilökohtaisen avustajan työtä, mutta sen toteuttamisen käytännöt ja vastuukysymykset ovat vähintäänkin epäselviä käytännön tasolla.
Työnantaja vastaa aina siitä, että lääkehoitoon osallistuvilla työntekijöillä on asianmukainen osaaminen ja perehdytys tehtäviin, myös lääkehoidossa. Perehdytyksessä tulee ottaa huomioon myös työntekijän henkilökohtaiset edellytykset, kuten kielitaito.
Milloin henkilökohtainen avustaja saa osallistua lääkehoitoon?
Pääsääntöisesti lääkehoidosta sosiaalihuollossa vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetut ammattihenkilöt. Ammattihenkilölaki takaa, että lääkehoitoon osallistuvilla työntekijöillä on koulutuksessa hankittu riittävä osaaminen. Esimerkiksi lähihoitajaksi kouluttautunut avustaja voi jakaa ja antaa lääkkeitä koulutuksensa mukaisesti.
Sosiaalihuollossa myös sote-ammattihenkilöstöön kuulumattomat työntekijät, kuten henkilökohtaiset avustajat tai hoiva-avustajat, voivat osallistua lääkehoitoon tietyin edellytyksin. Työnantajalla tulee olla lääkehoitosuunnitelma, jossa on määritelty eri lääkehoidon tehtävät ja ketkä suorittavat näitä tehtäviä ja huolehdittava, että lääkehoitoon osallistuvilla henkilöillä on asianmukaisesti varmistettu osaaminen ja tarvittaessa koulutus lääkehoitoon.
Lääkehoitoon osallistuvilla työntekijöillä on koulutuksessa hankittu riittävä osaaminen.
Ammattihenkilölain lisäksi toinen perusta avustajan osallistumisesta lääkehoitoon tulee vammaispalvelulaista. Laissa on määritelty niin kutsutut itsehoidolliset tehtävät, joita ovat muun muassa katetrointi, hengityskoneen käyttö sekä lääkehoidossa avustaminen.
Itsehoidolliset tehtävät ovat tehtäviä, joita asiakas itse tekisi vamman rajoittamatta. Tämä tarkoittaa, että asiakas vastaisi muuten itse kokonaisuudessaan lääkehoidostaan, mutta vamman rajoittaessa hän tarvitsee tähän avustajan apua esimerkiksi lääkkeiden otossa dosetista. Olennaista on, että asiakas ohjaa avustajaa tehtävissä. Mikäli avustajalla on esimerkiksi lähihoitajan tutkinto, avustaminen lääkehoidossa voi olla myös laajempaa hänen koulutuksensa sallimissa rajoissa, mm. pistosten antamista.
Minkälaista lääkehoitoa henkilökohtainen avustaja voi toteuttaa?
Henkilökohtainen avustaja voi toteuttaa lääkehoitoa koulutuksensa mukaan.
Esimerkiksi hoiva-avustaja, jonka koulutukseen kuuluu lähihoitajan tutkinnon osia, voi koulutuksen ja luvan saatuaan antaa valmiiksi annosteltuja lääkkeitä luonnollista tietä, kuten suun kautta tai paikallishoitona esimerkiksi korviin. Valmiiksi annostellut lääkkeet tarkoittavat jonkun muun valmiiksi jakamia lääkkeitä esimerkiksi dosettiin tai annosjakelupusseihin. Silti huumausainelääkkeitä, kuten morfiinia, tai pääasiassa keskushermostoon vaikuttamia (eli ns. PKV-lääkkeitä) hoiva-avustaja ei sen sijaan saa antaa.
Näin ollen myös henkilökohtainen avustaja, jolla ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta tai ole opiskelemassa sellaista, toimii samojen periaatteiden mukaisesti lääkehoidossa. Jos henkilökohtaisella avustajalla on esimerkiksi lähihoitajan tai sairaanhoitajan tutkinto, lääkehoidon toteuttaminen tapahtuu näiden tutkintojen perusteella.
Henkilökohtainen avustaja voi toteuttaa lääkehoitoa koulutuksensa mukaan.
Siitä, osallistuuko henkilökohtainen avustaja asiakkaan lääkehoidon toteuttamiseen arvioi ja päättää työnantaja. Tarvittaessa avustajalle tulee järjestää lisäkoulutusta lääkehoidon tehtäviin.
Myös sillä, toimiiko avustajan työnantajana avustettava itse vai palveluntuottaja, eli yksityinen yritys, voi olla vaikutusta lääkehoitoon osallistumiseen. Kuitenkin työnantajavelvoitteet säilyvät ennallaan järjestämistavasta riippumatta.
Miten vaatia riittävää perehdytystä?
Riippumatta henkilökohtaisen avun järjestämismallista työnantajalla on aina velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijällä on riittävä perehdytys sekä osaaminen tehtäviin.
Työturvallisuuslakia on päivitetty vuonna 2023, jolloin täsmennettiin sitä, että perehdytyksessä tulee ottaa huomioon myös työntekijän henkilökohtaiset edellytykset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi avustajan kielitaito sekä ikä tulee ottaa huomioon perehdytystä annettaessa. Eli yhden koon sukkahousut -perehdytysmalli, jossa kaikille sovitetaan samaa, ei ole lainmukainen tapa toimia.
Työntekijällä on velvollisuus tuoda ilmi puutteet omassa osaamisessa.
Lisäksi työntekijällä on velvollisuus tuoda ilmi puutteet omassa osaamisessa sekä perehdytyksessä ja saada lisää opastusta.
Lääkehoidossa sekä perehdytys, osaamisen varmistaminen että työntekijän omien rajojen tunnistaminen ovat erityisen tärkeitä, koska kyse ei ole mistään merkityksettömästä asiasta.
Väärin toteutetulla lääkehoidolla voi olla kohtalokkaita seurauksia. Työhön tarttumista ei kuitenkaan pidä pelätä, vaan varmistua, että työnantaja on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa. Jos näin ei ole toimittu, sinun tehtäväsi työntekijänä on kertoa työnantajalle puutteista osaamisessa sekä perehdytyksessä.
Liity jäseneksi!
JHL on Suomen monipuolisin ammattiliitto. Jäsenemme työskentelevät noin tuhannessa eri ammatissa hyvinvoinnin ja julkisten palvelujen parissa. Olit sitten sote-ammattilainen, kasvattaja, siivooja, keittäjä, sihteeri, vartija tai konduktööri, olemme ammattiliittosi!
