Eduskuntavaalit 2027 – työelämä paremmaksi, loppu kurjistamiselle

Jo nyt on nähtävissä, että monet vanhan luokkayhteiskunnan piirteet tekevät paluuta: pieni- ja keskituloisista perheistä on aiempaa vaikeampaa rakentaa taloudellista ja sosiaalista nousua. Työelämässä oppimisesta ja jatko-opiskelusta on tehty vaikeampaa, ammatillisesta koulutuksesta on leikattu eikä se anna enää samoja jatko-opintovalmiuksia kuin aiemmin. Vähävaraisissa perheissä on yhä vaikeampaa tukea lasten harrastuksia tai opintoja.
Mikäli korjausliikkeessä ei onnistuta, Suomeen uhkaa syntyä kolmet toisistaan eriytyvät työmarkkinat. Niiden syynä on laajempi yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutos sekä Suomen oikeistohallituksen toimet työelämän heikentämisessä ja hyökkäyksessä ammattiyhdistysliikkeen edunvalvontaa vastaan. Tällainen heikkenevän työelämän kierre tulee estää.

Tavoitteitamme ovat muun muassa:

• Säädetään alipalkkauksen erillisestä kriminalisoinnista Norjan mallin mukaisesti, jolloin palkan tai sen osien maksamatta jättäminen olisi rikos. Tämä madaltaa puuttumiskynnystä, selkeyttää rangaistavuuden edellytyksiä ja vahvistaa työntekijöiden oikeuksia.

• Verohallinnon, työsuojeluviranomaisten ja poliisin resursseja kasvatetaan, jotta voidaan varmistaa työperäisen hyväksikäytön ilmiöiden kitkeminen ja rehellinen kilpailu. Samalla tämä myös lisää valtion tuloja ja vahvistaa sosiaalivakuutusjärjestelmän rahoituspohjaa.

• Parannetaan valvonnan tehokkuutta riittävillä sanktioilla ja työsuojeluviranomaisten oikeuksia saada riittäviä selvityksiä. Kovennetaan rikoksiin syyllistyvien yritysten rikosoikeudellisia seuraamuksia, kuten liiketoimintakieltoa ja yhteisösakkoa.

• Alihankintaketjujen pituutta rajoitetaan ja tilaajavastuu ulotetaan kattamaan koko ketju, mukaan lukien vastuu palkanmaksusta ja työehdoista. Velvoitetaan tilaajavastuulaissa tilaaja selvittämään, ovatko sopimuskumppanin palveluksessa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden työluvat kunnossa.

• Ammattiliitoille annetaan kanneoikeus työntekijän sijaan. Kanneoikeudella tarkoitetaan sitä, että ammattiliitto voi nostaa oikeudessa kanteen työntekijän puolesta. Samalla ryhmäkanneoikeus laajennetaan työlainsäädäntöä koskeviin oikeusjuttuihin, jotta liitto voi tarvittaessa ajaa useamman työntekijän asiaa samalla kanteella.

Lue ammattiliitto JHL:n kaikki kärkitavoitteet

Ilmastonmuutos ja luontokato, digitalisaation ja tekoälyn kehitys sekä kiihtyvä kaupungistuminen näkyvät Suomessa monin tavoin.

Muutokset vaikuttavat suomalaiseen työelämään, ja tämä pitää ottaa huomioon päätöksenteossa.

Työntekijät on syytä ottaa mukaan toteuttamaan muutos- ja siirtymätoimia. Tekijät tuntevat työnsä sisällöt parhaiten ja he toteuttavat työelämän muutokset käytännössä.

Työelämä on koventunut. Työpaikoilla esiintyvä häirintä, väkivallan uhka sekä väkivalta ovat lisääntyneet. Häirintä ja uhkailu voivat levitä työntekijöiden yksityiselämään esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Tavoitteitamme ovat muun muassa

• Luodaan uusi aikuiskoulutustuki, joka rahoitetaan työnantaja- ja työntekijämaksuilla.

• Parannetaan osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien asemaa työelämässä. Taataan heille oikeus osasairauspäivärahaan ja osa-aikatyöhön. Tällä hetkellä työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää työntekijälle osasairauspäivärahan saamisen edellytyksenä olevaa osa-aikatyötä. Taataan työntekijöille myös oikeus osa-aikatyöhön.

• Säädetään työnantajalle velvollisuus selvittää työntekijän työkyky ja sopeuttaa sekä mukauttaa työtä, järjestää muuta työtä ja myös kouluttaa työntekijä muihin töihin, joita työnantajalla on tarjolla. Työnantajan on tehtävä nämä toimet, kun työntekijän työkyky on alentunut olennaisesti ja pysyvästi. Työnantajalla on peruste palvelussuhteen irtisanomiseen terveydentilan perusteella vasta, kun nämä toimet on tehty.

• Säädetään asetus psykososiaalisesta kuormituksesta.

Lue ammattiliitto JHL:n kaikki kärkitavoitteet

Valtiontalous on Suomessa ollut pääosin alijäämäinen vuosien 2008–2009 finanssikriisistä asti. Usea hallitus on yrittänyt taittaa velkaantumista, pääosin heikoin tuloksin.

Siksi on tärkeää paitsi lisätä julkisen sektorin tuloja, myös uudistaa järjestelmää, jolla julkista taloutta hoidetaan.

Tavoitteitamme ovat muun muassa:

• Tuetaan palveluviennin kasvua. Kun palveluiden osuus viennistä kasvaa, Suomen taloudellinen kestävyys paranee pitkällä aikavälillä.
• Yhdistetään tavoitteet hyvästä johtamisesta, työn tuottavuudesta sekä henkilöstön kannustavasta palkitsemisesta. Toimilla parannetaan työn tuottavuutta.
• Edistetään henkilöstörahastojen perustamista julkiselle ja yksityiselle sektorille. Tavoitteena on parantaa julkisen sektorin tuottavuutta palkitsemalla henkilöstöä kollektiivisesti, jos kullekin työyhteisölle asetetut ja sopivat tuottavuustavoitteet on saavutettu.

• Laaditaan perintö- ja lahjaveroon oikeudenmukainen elinkaarimalli. Verotuksen taso määräytyy sen mukaan, paljonko perintöä tai lahjoja vastaanottaja saa elämänsä aikana.

• Palautetaan varallisuusvero, ilmoitusvelvollisuus ja maltillinen verotaso

• Lisätään ansiotuloverotuksen progressiota maltillisesti. Verojen indeksitarkastukset tehdään osittaisina vain kahdessa ylimmässä tuloluokassa.

Lue ammattiliitto JHL:n kaikki kärkitavoitteet