Työtaistelut

Ylityö- ja/tai vuoronvaihtokieltoa käytetään painostuskeinona, kun työehtosopimusneuvottelut eivät etene.

Mitä ylityökielto tarkoittaa?
Ylityökiellon aikana noudatetaan vain säännöllistä työaikaa. Ylitöitä ei tehdä.

Ylityö on työnantajan pyynnöstä ja työntekijän suostumuksella säännöllisen työajan ylittävää työtä. Ylityön tekeminen työsuhteessa on aina vapaaehtoista.

Ylityökiellon aikana ei saa säännöllisen työajan ulkopuolella:

• kerryttää liukumia
• tehdä ylityötä
• päivystää niin, että työn tekeminen muodostuu ylityöksi
• matkustaa.

Viranhaltijat/virkamiehet eivät voi kieltäytyä ylityöstä, jos ylityön tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä.

Liitto ilmoittaa erikseen, kuuluuko lisätyön teettäminen ylityökiellon piiriin.

Mitä vuoronvaihtokielto tarkoittaa?
Vuoronvaihtokiellon aikana noudatetaan vahvistettua työvuoroluetteloa.

Vuoronvaihtokielto koskee työnantajan esittämää vuoronvaihtoa. Vaihtoja voi tehdä, jos työntekijät voivat vakiintuneen käytännön mukaan sopia niistä keskenään. On mahdollista, että työnantaja estää työntekijöiden oma-aloitteisen vuoronvaihdon vastatoimena ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon.

Luottamusmies ei tee ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana työnantajan esittämiä työaikaa koskevia paikallisia sopimuksia.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta ei tarvitse ilmoittaa ennalta kuten lakosta, joten se voidaan toteuttaa nopeallakin aikataululla.

Työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla määräyksiä vahvistetun työvuoroluettelon muuttamisesta. Tarkista oma työ- ja/tai virkaehtosopimuksesi.

Yleisohjeet ylityö- ja/tai vuoronvaihtokieltoon

• Jos sinua pyydetään jatkamaan työvuorossasi, vaihtamaan tai tekemään ylimääräinen työvuoro, kieltäydy vedoten ylityö- ja/tai vuoronvaihtokieltoon.
• Jos työnantaja kuitenkin määrää sinut jatkamaan työvuoroasi, sinun kannattaa jäädä töihin. Näin vältyt mahdolliselta perusteettomalta työsuhteen päättämiseltä. Ilmoita asiasta välittömästi luottamusmiehelle tai liiton aluetoimistolle. Vaadi työnantajaa antamaan määräys todistettavasti sähköpostilla, tekstiviestillä tai lomakkeella Työnantajan määräys työvuoron jatkamisesta. Säilytä saamasi viesti ja toimita se luottamusmiehellesi tai aluetoimistoosi.
• Jos koet tilanteen painostavaksi tai työnantajan edustaja uhkailee sinua, ota välittömästi yhteyttä luottamusmieheesi tai liiton aluetoimistoon. Kerro työnantajan edustajalle, että tällainen toiminta on epäasiallista.
• Kyse on ammattiliittosi julistamasta kiellosta. Et ole itse henkilökohtaisesti vastuussa kiellosta, etkä sen seurauksista. Jos epäilet joutuvasi painostuksen kohteeksi, ota yhteyttä luottamusmieheen tai aluetoimistoon.
• Kielto ajaa sinun etuasi. Sen tarkoitus on saada painetta neuvottelupöytään.
• JHL:n jäsenet noudattavat JHL:n ohjeita. Liittojen ohjeet voivat poiketa toisistaan.

Työnantaja ei välttämättä tyydy vain olemaan työtaistelun kohteena vaan ryhtyy todennäköisesti aktiivisiin vastatoimiin. JHL on varautunut vastatoimiin, lisätietoja saat luottamusmieheltä tai aluetoimistosta.

Ovathan tietosi jäsenrekisterissä oikein?
OmaJHL:ssä kysytään sähköpostiosoitettasi, kännykkänumeroasi, ammattinimikettäsi sekä työnantajaasi Käy tarkistamassa nämä asiat ja laita tietosi kuntoon, mikäli ne kaipaavat päivitystä!

Kun tietosi ovat oikein varmistat, että juuri sinulle kuuluvat JHL:n viestit tulevat perille. Tällaisia viestejä voivat olla esimerkiksi ohjeistukset työtaistelutoimiin työpaikallasi.

Jos olet jo aiemmin kirjautunut omaJHL:ään, mene tunnuksillasi suoraan palveluun.

Mikäli et vielä ole käynyt omaJHL:ssä, tutustu kirjautumisohjeisiin tarkemmin omaJHL:n esittelysivulla.

Lakkovaroituksessa kerrotaan aina, mitä töitä lakko koskee. JHL:n päätös lakosta on jäseniä sitova.

Lakkovaroituksessa kerrotaan aina kellonaika, milloin lakko alkaa ja milloin työt lopetetaan. Töihin ei mennä enää lakon alkamisajan jälkeen.

Lakon alaisia töitä eivät saa tehdä muut JHL:n jäsenet, muiden liittojen jäsenet eivätkä järjestäytymättömät työntekijät.

Lakon alaista työtä ei saa teettää vuokratyöntekijöillä tai muulla tilapäisellä työvoimalla. Kansainvälisen käytännön mukaan henkilöstöpalveluyritykset eivät välitä työntekijöitä laillisen työtaistelun kohteena olevaan yritykseen.

Kun lakkovaroitus on annettu, et enää saa sopia vuosilomaa lakon ajalle.

Varaudu lakkoon näin:

• Tee töitä normaalisti työvuoroluettelon mukaisesti lakon alkamiseen asti.
• Et saa tehdä töitä varastoon.
• Et saa myöskään jättää töitä tekemättä ennen lakkoa.
• Ota työpaikalta mukaasi ne henkilökohtaiset tavarat, mitä lakon aikana tarvitset. Työnantajan vaatimuksesta työsuhde-etuudet on luovutettava työnantajalle (esimerkiksi puhelin tai tietokone).
• Tarkista, että sinulla on luottamusmiehen ja/tai lakkotoimikunnan ja aluetoimiston yhteystiedot
• Seuraa liiton tiedotusta: JHL:n nettisivuja, some-kanavia, jäsenkirjeitä ja muuta tiedotusta. Saat luottamusmieheltäsi lisätietoja.
• Tarkasta omat jäsentietosi omaJHL:stä (sähköpostiosoite, puhelinnumero, työnantaja, työpaikka, ammatti). Lakkotilanteissa käytämme jäsenviestitykseen henkilökohtaista sähköpostia ja puhelinnumeroa.
• Suosittele liittoon liittymistä myös järjestäytymättömille työtovereillesi.

• noudata liiton antamia ohjeita
• osallistu lakon valvontaan esimerkiksi lakkovahtina tai Iakkovahtien huoltajana
• varaudu ennalta ja ilmoita työnantajan mahdollisista painostustoimista luottamusmiehelle ja/tai lakkotoimikunnalle
• osallistu lakkokokouksiin
• JHL:n jäsenet jotka eivät ole lakossa, jatkavat omien töidensä tekemistä, eivätkä tee lakossa olevien töitä
•  seuraa liiton tiedotusta
•  muista, että työtaistelun aikana ainoa luotettava informaation lähde on liitto.

Töihin palataan lakon päättymisen jälkeen työvuoroluettelon tai lakon lopettamissopimuksen mukaisesti.

Lakon lopettamissopimuksella sovitaan toimet ja ehdot, joilla lakko lopetetaan.

Hätätyösäännöstä on tulkittava suppeasti:

• Hätätyötä voidaan teettää ainoastaan tilanteissa, joissa on olemassa äkillinen syy, jota ei ole voitu ennakolta tietää. Tarve hätätyön teettämiseen syntyy siis odottamatta ja on laadultaan sellaista, ettei työn tekemistä voida siirtää tehtäväksi myöhempänä ajankohtana.
• Säännöllisesti toistuviin ennalta arvaamattomiin tapahtumiin työnantajan on varauduttava ennakolta niin, että näistä tapahtumista aiheutuvat seuraukset voidaan korjata hätätyötä teettämättä (esim. sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin). Etukäteen ilmoitettu lakko ei ole työaikalaissa tarkoitettu ennalta arvaamaton tapahtuma, joka oikeuttaa teettämään hätätyötä.

Jos lakon aikana sattuu jokin sellainen ennalta arvaamaton tapahtuma, joka mahdollistaa hätätyön teettämisen, saa hätätyötä tällöin teettää hyvin rajatusti.

Lakko ei ole peruste pitkään jatkuvalle laajamittaiselle hätätyön teettämiselle.

Ennalta arvaamaton työntekijöiden ylityöstä kieltäytyminen saattaa muodostaa perusteen hätätyön teettämiselle. Jos työnantaja kuitenkin tietää etukäteen, että työntekijät kieltäytyvät ylityöstä esimerkiksi ylityökiellon vuoksi, perustetta hätätyön teettämiselle ei ole.

Työntekijä ei voi kieltäytyä hätätyöstä.

Työnantajan on tehtävä hätätyöstä viivytyksettä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

Luottamusmiehen on ehdottoman tärkeää liittää oma lausuntonsa hätätyöilmoitukseen!

Jos työ ei luottamusmiehen näkemyksen mukaan ole työaikalain tarkoittamaa hätätyötä, hänen pitää mainita siitä omassa lausunnossaan.

Milloin hätätyötä voidaan teettää?

Hätätyö perustuu työaikalakiin ja työnantajan on tehtävä hätätyöstä viivytyksettä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Hätätyöilmoituksessa on oltava myös työntekijöiden luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun tai, jos kumpaakaan ei ole työpaikalle valittu, työsuojeluvaltuutetun lausunto. Ellei työpaikalla ole työntekijöiden edustajaa, tulee kuulemismahdollisuus varata erikseen jokaiselle työntekijälle, jota ilmoitus koskee. Lisätietoa saat myös työsuojelu.fi-sivulta.

Hätätyöstä säädetään työaikalain (872/2019) 19 §:n mukaan seuraavasti:

• Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen.
• Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan. Hätätyössä saa poiketa siitä, mitä 8, 17 ja 24–27 §:ssä säädetään.

Hätätyön päätyttyä työaika on kuitenkin tasoitettava enintään 18 §:ssä säädettyyn enimmäismäärään ja työntekijälle on annettava korvaava lepoaika 25 §:n 4 momentissa ja 28 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.