JHL:n sähköisissä palveluissa käyttökatko torstaina 7.12. kello 15–21
Työtaistelut
Erilaisia työtaistelutoimia käytetään tilanteissa, joissa sopua ja yhteisymmärrystä työnantajapuolen kanssa ei löydy, eikä asioiden eteenpäin vieminen onnistu pelkästään neuvottelemalla.
Ammattiliitto JHL pitää huolta jäsentensä työehdoista, tarvittaessa myös erilaisilla työtaistelutoimilla.
Työtaistelutoimia ovat esimerkiksi ulosmarssi, ylityö- ja vuoronvaihtokielto, hakukielto, saarto sekä työnseisaus eli lakko. Mielenilmauksella tai mielenosoituksella joko vastustetaan tai kannatetaan jotain, tai sellainen järjestetään jonkin toivotun muutoksen puolesta.
Mielenilmaus tai mielenosoitus
Mielenilmaus tai -osoitus on työajan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa, joka ei kohdistu työn tekemiseen. Se ei ole työtaistelu. Tilaisuus järjestetään yleensä siksi, että jotain asiaa kannatetaan, vastustetaan tai halutaan muutettavaksi.
Suomessa mielenosoitus on perustuslakiin (13§) perustuva oikeus.

JHL:n opas mielenilmauksen järjestämiseksi
Ammattiliitto JHL:n mielenilmausoppaasta löydät käytännön vinkkejä mielenilmauksen järjestämiseen. Oppaassa kerrotaan mm. mielenosoituksen sanoman ja tavoitteen määrittelystä, käytännön järjestelyistä ja siitä, miten, milloin, missä ja kenelle mielenilmauksesta on viestittävä.
Työtaistelu
Työtaistelutoimenpiteillä on aina selvä tavoite. Painostustoimiin, kuten ulosmarssiin, ylityö- tai vuoronvaihtokieltoon tai lakkoon ryhdytään JHL:n tekemällä päätöksellä ja päätöksen mukaisella tavalla. Vaikka itse työtaistelu ei ole tavoitteemme, yhdistyksissä on aina oltava riittävät valmiuden sellaisen toteuttamiseen.

Työtaisteluohje
JHL:n yleiset työtaistelua koskevat ohjeet auttavat ylläpitämään yhdistysten ja yhteisjärjestöjen työtaisteluvalmiuksia ja toteuttamaan päätettyjä toimia. Ohjeissa määritellään lakkokäsitettä, avataan lakko-organisaatiota ja selvennetään lakoista aiheutuvia seurauksia ja vaikutuksia.
Ylityö- ja vuoronvaihtokielto
Ylityö- ja/tai vuoronvaihtokieltoa käytetään painostuskeinona, kun työehtosopimusneuvottelut eivät etene.
Mitä ylityökielto tarkoittaa?
Ylityökiellon aikana noudatetaan vain säännöllistä työaikaa. Ylitöitä ei tehdä.
Ylityö on työnantajan pyynnöstä ja työntekijän suostumuksella säännöllisen työajan ylittävää työtä. Ylityön tekeminen työsuhteessa on aina vapaaehtoista.
Ylityökiellon aikana ei saa säännöllisen työajan ulkopuolella:
- kerryttää liukumia
- tehdä ylityötä
- päivystää niin, että työn tekeminen muodostuu ylityöksi
- matkustaa.
Viranhaltijat/virkamiehet eivät voi kieltäytyä ylityöstä, jos ylityön tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä.
Liitto ilmoittaa erikseen, kuuluuko lisätyön teettäminen ylityökiellon piiriin.
Mitä vuoronvaihtokielto tarkoittaa?
Vuoronvaihtokiellon aikana noudatetaan vahvistettua työvuoroluetteloa.
Vuoronvaihtokielto koskee työnantajan esittämää vuoronvaihtoa. Vaihtoja voi tehdä, jos työntekijät voivat vakiintuneen käytännön mukaan sopia niistä keskenään. On mahdollista, että työnantaja estää työntekijöiden oma-aloitteisen vuoronvaihdon vastatoimena ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon.
Luottamusmies ei tee ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana työnantajan esittämiä työaikaa koskevia paikallisia sopimuksia.
Ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta ei tarvitse ilmoittaa ennalta kuten lakosta, joten se voidaan toteuttaa nopeallakin aikataululla.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla määräyksiä vahvistetun työvuoroluettelon muuttamisesta. Tarkista oma työ- ja/tai virkaehtosopimuksesi.
Yleisohjeet ylityö- ja/tai vuoronvaihtokieltoon
- Jos sinua pyydetään jatkamaan työvuorossasi, vaihtamaan tai tekemään ylimääräinen työvuoro, kieltäydy vedoten ylityö- ja/tai vuoronvaihtokieltoon.
- Jos työnantaja kuitenkin määrää sinut jatkamaan työvuoroasi, sinun kannattaa jäädä töihin. Näin vältyt mahdolliselta perusteettomalta työsuhteen päättämiseltä. Ilmoita asiasta välittömästi luottamusmiehelle tai liiton aluetoimistolle. Vaadi työnantajaa antamaan määräys todistettavasti sähköpostilla, tekstiviestillä tai lomakkeella Työnantajan määräys työvuoron jatkamisesta. Säilytä saamasi viesti ja toimita se luottamusmiehellesi tai aluetoimistoosi.
- Jos koet tilanteen painostavaksi tai työnantajan edustaja uhkailee sinua, ota välittömästi yhteyttä luottamusmieheesi tai liiton aluetoimistoon. Kerro työnantajan edustajalle, että tällainen toiminta on epäasiallista.
- Kyse on ammattiliittosi julistamasta kiellosta. Et ole itse henkilökohtaisesti vastuussa kiellosta, etkä sen seurauksista. Jos epäilet joutuvasi painostuksen kohteeksi, ota yhteyttä luottamusmieheen tai aluetoimistoon.
- Kielto ajaa sinun etuasi. Sen tarkoitus on saada painetta neuvottelupöytään.
- JHL:n jäsenet noudattavat JHL:n ohjeita. Liittojen ohjeet voivat poiketa toisistaan.
Työnantaja ei välttämättä tyydy vain olemaan työtaistelun kohteena vaan ryhtyy todennäköisesti aktiivisiin vastatoimiin. JHL on varautunut vastatoimiin, lisätietoja saat luottamusmieheltä tai aluetoimistosta.
Ovathan tietosi jäsenrekisterissä oikein?
OmaJHL:ssä kysytään sähköpostiosoitettasi, kännykkänumeroasi, ammattinimikettäsi sekä työnantajaasi Käy tarkistamassa nämä asiat ja laita tietosi kuntoon, mikäli ne kaipaavat päivitystä!
Kun tietosi ovat oikein varmistat, että juuri sinulle kuuluvat JHL:n viestit tulevat perille. Tällaisia viestejä voivat olla esimerkiksi ohjeistukset työtaistelutoimiin työpaikallasi.
Jos olet jo aiemmin kirjautunut omaJHL:ään, mene tunnuksillasi suoraan palveluun.
Mikäli et vielä ole käynyt omaJHL:ssä, tutustu kirjautumisohjeisiin tarkemmin omaJHL:n esittelysivulla.
Katso myös usein kysytyt kysymykset ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta.
Lakkoon varautuminen, lakossa oleminen ja paluu työhön lakon jälkeen
Lakkovaroituksessa kerrotaan aina, mitä töitä lakko koskee. JHL:n päätös lakosta on jäseniä sitova.
Lakkovaroituksessa kerrotaan aina kellonaika, milloin lakko alkaa ja milloin työt lopetetaan. Töihin ei mennä enää lakon alkamisajan jälkeen.
Lakon alaisia töitä eivät saa tehdä muut JHL:n jäsenet, muiden liittojen jäsenet eivätkä järjestäytymättömät työntekijät.
Lakon alaista työtä ei saa teettää vuokratyöntekijöillä tai muulla tilapäisellä työvoimalla. Kansainvälisen käytännön mukaan henkilöstöpalveluyritykset eivät välitä työntekijöitä laillisen työtaistelun kohteena olevaan yritykseen.
Kun lakkovaroitus on annettu, et enää saa sopia vuosilomaa lakon ajalle.
Varaudu lakkoon näin:
- Tee töitä normaalisti työvuoroluettelon mukaisesti lakon alkamiseen asti.
- Et saa tehdä töitä varastoon.
- Et saa myöskään jättää töitä tekemättä ennen lakkoa.
- Ota työpaikalta mukaasi ne henkilökohtaiset tavarat, mitä lakon aikana tarvitset. Työnantajan vaatimuksesta työsuhde-etuudet on luovutettava työnantajalle (esimerkiksi puhelin tai tietokone).
- Tarkista, että sinulla on luottamusmiehen ja/tai lakkotoimikunnan ja aluetoimiston yhteystiedot
- Seuraa liiton tiedotusta: JHL:n nettisivuja, some-kanavia, jäsenkirjeitä ja muuta tiedotusta. Saat luottamusmieheltäsi lisätietoja.
- Tarkasta omat jäsentietosi omaJHL:stä (sähköpostiosoite, puhelinnumero, työnantaja, työpaikka, ammatti). Lakkotilanteissa käytämme jäsenviestitykseen henkilökohtaista sähköpostia ja puhelinnumeroa.
- Suosittele liittoon liittymistä myös järjestäytymättömille työtovereillesi.
- noudata liiton antamia ohjeita
- osallistu lakon valvontaan esimerkiksi lakkovahtina tai Iakkovahtien huoltajana
- varaudu ennalta ja ilmoita työnantajan mahdollisista painostustoimista luottamusmiehelle ja/tai lakkotoimikunnalle
- osallistu lakkokokouksiin
- JHL:n jäsenet jotka eivät ole lakossa, jatkavat omien töidensä tekemistä, eivätkä tee lakossa olevien töitä
- seuraa liiton tiedotusta
- muista, että työtaistelun aikana ainoa luotettava informaation lähde on liitto.
Älä tee lakon alaista työtä!
Työnantaja ei saa painostaa sinua millään tavalla, mikäli osallistut ammattiliiton järjestämään työtaistelutoimenpiteeseen! JHL on varautunut vastatoimiin, lisätietoja saat luottamusmieheltä tai aluetoimistosta.

Töihin palataan lakon päättymisen jälkeen työvuoroluettelon tai lakon lopettamissopimuksen mukaisesti.
Lakon lopettamissopimuksella sovitaan toimet ja ehdot, joilla lakko lopetetaan.
Katso myös usein kysytyt kysymykset lakosta.
Työtaistelutoimet ja hätätyö
Hätätyö perustuu työaikalakiin ja työnantajan on tehtävä hätätyöstä viivytyksettä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.
Hätätyösäännöstä on tulkittava suppeasti:
- Hätätyötä voidaan teettää ainoastaan tilanteissa, joissa on olemassa äkillinen syy, jota ei ole voitu ennakolta tietää. Tarve hätätyön teettämiseen syntyy siis odottamatta ja on laadultaan sellaista, ettei työn tekemistä voida siirtää tehtäväksi myöhempänä ajankohtana.
- Säännöllisesti toistuviin ennalta arvaamattomiin tapahtumiin työnantajan on varauduttava ennakolta niin, että näistä tapahtumista aiheutuvat seuraukset voidaan korjata hätätyötä teettämättä (esim. sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin). Etukäteen ilmoitettu lakko ei ole työaikalaissa tarkoitettu ennalta arvaamaton tapahtuma, joka oikeuttaa teettämään hätätyötä.
Jos lakon aikana sattuu jokin sellainen ennalta arvaamaton tapahtuma, joka mahdollistaa hätätyön teettämisen, saa hätätyötä tällöin teettää hyvin rajatusti.
Lakko ei ole peruste pitkään jatkuvalle laajamittaiselle hätätyön teettämiselle.
Ennalta arvaamaton työntekijöiden ylityöstä kieltäytyminen saattaa muodostaa perusteen hätätyön teettämiselle. Jos työnantaja kuitenkin tietää etukäteen, että työntekijät kieltäytyvät ylityöstä esimerkiksi ylityökiellon vuoksi, perustetta hätätyön teettämiselle ei ole.
Työntekijä ei voi kieltäytyä hätätyöstä.
Työnantajan on tehtävä hätätyöstä viivytyksettä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.
Luottamusmiehen on ehdottoman tärkeää liittää oma lausuntonsa hätätyöilmoitukseen!
Jos työ ei luottamusmiehen näkemyksen mukaan ole työaikalain tarkoittamaa hätätyötä, hänen pitää mainita siitä omassa lausunnossaan.
Milloin hätätyötä voidaan teettää?
Hätätyö perustuu työaikalakiin ja työnantajan on tehtävä hätätyöstä viivytyksettä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Hätätyöilmoituksessa on oltava myös työntekijöiden luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun tai, jos kumpaakaan ei ole työpaikalle valittu, työsuojeluvaltuutetun lausunto. Ellei työpaikalla ole työntekijöiden edustajaa, tulee kuulemismahdollisuus varata erikseen jokaiselle työntekijälle, jota ilmoitus koskee. Lisätietoa saat myös työsuojelu.fi-sivulta.
Hätätyöstä säädetään työaikalain (872/2019) 19 §:n mukaan seuraavasti:
- Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen.
- Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan. Hätätyössä saa poiketa siitä, mitä 8, 17 ja 24–27 §:ssä säädetään.
Hätätyön päätyttyä työaika on kuitenkin tasoitettava enintään 18 §:ssä säädettyyn enimmäismäärään ja työntekijälle on annettava korvaava lepoaika 25 §:n 4 momentissa ja 28 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
Ohjeet hätätyön väärinkäytösten selvittämiseksi
Kun työnantaja ilmoittaa teettävänsä työtä hätätyönä, luottamusmiehen on varmistettava, onko lain edellyttämä hätätyöilmoitus tehty.
Luottamusmiehen on ehdottomasti liitettävä hätätyöilmoitukseen oma lausuntonsa, joka ottaa kantaa, onko työnantajan teettämän hätätyön syynä ennalta arvaamaton tapahtuma ja uhkaako se henkeä, terveyttä tai omaisuutta.
Työaikalain mukaan hätätyön teettämistä valvoo aluehallintovirasto. Hätätyöilmoitus lähetetään Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle.
Luottamusmiehen on kerättävä hätätyöstä kaikki tiedot huolellisesti ylös:
- tehty työ
- päivämäärät ja kellonajat
- työntekijöiden määrä
- kopio tuntikorteista
- kopio hätätyöilmoituksesta ja luottamusmiehen lausunnosta.
Työsuojeluviranomainen voi puuttua hätätyöhön rajoittamalla sitä tai lopettamalla sen teettämisen.
Epäselvistä tilanteista, joita on syytä selvittää liitossa, lähetetään tiedot JHL:n keskustoimistoon sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@jhl.fi, sähköpostiviestin aiheeksi on laitettava Hätätyöilmoitus. Tutkimme asian ja otamme yhteyttä valvovaan viranomaiseen.
Ovathan tietosi jäsenrekisterissä oikein?

OmaJHL:ssä kysytään sähköpostiosoitettasi, kännykkänumeroasi, ammattinimikettäsi sekä työnantajaasi. Käy tarkistamassa nämä asiat ja laita tietosi kuntoon, mikäli ne kaipaavat päivitystä!
Kun tietosi ovat oikein varmistat, että juuri sinulle kuuluvat JHL:n viestit tulevat perille. Tällaisia viestejä voivat olla esimerkiksi ohjeistukset työtaistelutoimiin työpaikallasi.
Jos olet jo aiemmin kirjautunut omaJHL:ään, mene tunnuksillasi suoraan palveluun.
Mikäli et vielä ole käynyt omaJHL:ssä, tutustu kirjautumisohjeisiin tarkemmin omaJHL:n esittelysivulla.
Toimintaohjeita toisen liiton työtaistelutoimien varalle
Ammattiliitot ovat työtaistelupäätöksissään itsenäisiä. Yksittäinen ammattiliitto voi päättää vain omien jäsentensä osallistumisesta painostustoimiin. SAK, STTK ja Akava ovat sopineet yhteisistä pelisäännöistä tilanteessa, jossa samalla työpaikalla työskentelee eri keskusjärjestöihin kuuluvien liittojen jäseniä ja jokin liitto ryhtyy työtaistelutoimiin.
Työpaikan luottamusmiehen on varmistettava, että JHL:n jäsenet toimivat palkansaajakeskusjärjestöjen kesken sovittujen periaatteiden mukaisesti, eikä lakonalaista työtä tehdä. Mikäli tällaista ilmenee, on otettava yhteyttä liiton aluetoimistoon.
- Lakon ulkopuolisten liittojen jäsenet tekevät omia töitään, mutta eivät tee työtaistelun piiriin kuuluvien töitä.
- Tätä periaatetta noudatetaan myös niissä tilanteissa, jossa tehtävät ovat samoja tai lähes samoja kuin lakossa olevien tehtävät. He eivät siis paikkaa muiden töitä muuttamalla työvuorojaan, tekemällä ylitöitä tai kiristämällä työtahtia.
Poikkeuksen muodostaa hätätyö ja virkasuhteisten osalta suojelutyö, jota he ovat velvollisia tekemään hengen, terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi. Mikäli työnantaja vaatii painostustoimien aikana tekemään jotain työtä suojelu- tai hätätyönä, on aina ennen työn aloittamista oltava yhteydessä omaan luottamusmieheen.
Työnteon mahdollinen estyminen toisen järjestön työtaistelutoimien vuoksi
Jos työntekijän oman työn tekeminen estyy toisen järjestön työtaistelutoimien, esim. lakon vuoksi, on työntekijän ilmoitettava työnantajalle olevansa työnantajan käytettävissä ja työnantaja on siten velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa.
KVTES mahdollistaa työtehtävien väliaikaisen muutoksen 8 viikon ajaksi, jolloin työntekijällä on oikeus varsinaisen tehtävänsä palkkaan. Väliaikainen työtehtävä ei saa olla lakonalaista työtä. Jos työnantaja kieltäytyy palkanmaksusta, on työnantajalta tiedusteltava perusteet tähän toimenpiteeseen ja kirjattava työnantajan antama vastaus asian mahdollista jälkikäteen selvittämistä varten.
Jos työntekijän työnteko ja palkanmaksu kuitenkin keskeytyvät työnantajan toimenpiteiden vuoksi tässä tilanteessa on työntekijä oikeutettu saamaan liiton lakkoavustusta.
Työssä muulla kuin oman liiton sopimusalalla
JHL:n jäsen on lakossa, jos hän on työssä toisen SAK:laisen liiton sopimusalalla ja tämä toinen liitto ryhtyy työtaistelutoimiin. Silloin jäsen noudattaa kyseisen liiton lakko-ohjeita. Työtaistelutoimet järjestävä SAK:lainen liitto maksaa JHL:n jäsenelle lakkoavustuksen.
Vastaavalla tavalla toimitaan muiden SAK:laisten liittojen jäsenten kohdalla, kun kyse on JHL:n päättämistä painostustoimista. Tällöin muiden SAK:laisten liittojen jäsenet hakevat lakkoavustuksen JHL:stä.