Työtaistelut
Erilaisia työtaistelutoimia käytetään tilanteissa, joissa sopua ja yhteisymmärrystä työnantajapuolen kanssa ei löydy, eikä asioiden eteenpäin vieminen onnistu pelkästään neuvottelemalla.
Ammattiliitto JHL pitää huolta jäsentensä työehdoista, tarvittaessa myös erilaisilla työtaistelutoimilla.
Työtaistelutoimia ovat esimerkiksi ulosmarssi, ylityö- ja vuoronvaihtokielto, hakukielto, saarto sekä työnseisaus eli lakko. Mielenilmauksella tai mielenosoituksella joko vastustetaan tai kannatetaan jotain, tai sellainen järjestetään jonkin toivotun muutoksen puolesta.
Työtaistelutoimenpiteillä on aina selvä tavoite. Painostustoimiin ryhdytään JHL:n tekemällä päätöksellä ja päätöksen mukaisella tavalla. Vaikka itse työtaistelu ei ole tavoitteemme, yhdistyksissä on aina oltava riittävät valmiuden sellaisen toteuttamiseen.
Lakko
Lakon aikana työntekijät eivät mene töihin. Lakko on kaikista järein työtaistelutoimi. Se on aina viimeinen vaihtoehto, mikäli sopua työnantajapuolen kanssa ei löydy. Lakosta päättää liiton hallitus, eli se on järjestöpoliittinen toimenpide, joka sitoo jäseniä.
Et saa lakon aikana palkkaa, mutta voit hakea JHL:stä lakkoavustusta lakon jälkeen, jos olet ammattiliittomme jäsen.
Tarkempaa tietoa lakkoon osallistumisesta löydät sivulta lakot.
Lakkoon varautuminen, lakossa oleminen ja paluu työhön lakon jälkeen
Lakkovaroituksessa kerrotaan aina, mitä töitä lakko koskee. JHL:n päätös lakosta on jäseniä sitova.
Lakkovaroituksessa kerrotaan aina kellonaika, milloin lakko alkaa ja milloin työt lopetetaan. Töihin ei mennä enää lakon alkamisajan jälkeen.
Lakon alaisia töitä eivät saa tehdä muut JHL:n jäsenet, muiden liittojen jäsenet eivätkä järjestäytymättömät työntekijät.
Lakon alaista työtä ei saa teettää vuokratyöntekijöillä tai muulla tilapäisellä työvoimalla. Kansainvälisen käytännön mukaan henkilöstöpalveluyritykset eivät välitä työntekijöitä laillisen työtaistelun kohteena olevaan yritykseen.
Kun lakkovaroitus on annettu, et enää saa sopia vuosilomaa lakon ajalle.
Varaudu lakkoon näin:
- Tee töitä normaalisti työvuoroluettelon mukaisesti lakon alkamiseen asti.
- Et saa tehdä töitä varastoon.
- Et saa myöskään jättää töitä tekemättä ennen lakkoa.
- Ota työpaikalta mukaasi ne henkilökohtaiset tavarat, mitä lakon aikana tarvitset. Työnantajan vaatimuksesta työsuhde-etuudet on luovutettava työnantajalle (esimerkiksi puhelin tai tietokone).
- Tarkista, että sinulla on luottamusmiehen ja/tai lakkotoimikunnan ja aluetoimiston yhteystiedot. Heihin voit olla yhteydessä, mikäli sinulle tulee kysyttävää lakkoon liittyen.
- Seuraa liiton tiedotusta: JHL:n nettisivuja, some-kanavia, jäsenkirjeitä ja muuta tiedotusta. Saat luottamusmieheltäsi lisätietoja.
- Tarkasta omat jäsentietosi omaJHL:stä (sähköpostiosoite, puhelinnumero, työnantaja, työpaikka, ammatti). Lakkotilanteissa käytämme jäsenviestitykseen henkilökohtaista sähköpostia ja puhelinnumeroa.
- Suosittele liittoon liittymistä myös järjestäytymättömille työtovereillesi.
- noudata liiton antamia ohjeita
- osallistu lakon valvontaan esimerkiksi lakkovahtina tai Iakkovahtien huoltajana
- varaudu ennalta ja ilmoita työnantajan mahdollisista painostustoimista luottamusmiehelle ja/tai lakkotoimikunnalle
- osallistu lakkokokouksiin
- JHL:n jäsenet jotka eivät ole lakossa, jatkavat omien töidensä tekemistä, eivätkä tee lakossa olevien töitä
- seuraa liiton tiedotusta
- muista, että työtaistelun aikana ainoa luotettava informaation lähde on liitto.
Älä tee lakon alaista työtä!
Työnantaja ei saa painostaa sinua millään tavalla, mikäli osallistut ammattiliiton järjestämään työtaistelutoimenpiteeseen! JHL on varautunut vastatoimiin, lisätietoja saat luottamusmieheltä tai aluetoimistosta.
Töihin palataan lakon päättymisen jälkeen työvuoroluettelon tai lakon lopettamissopimuksen mukaisesti.
Lakon lopettamissopimuksella sovitaan toimet ja ehdot, joilla lakko lopetetaan.
Kun lakko on päättynyt, voit hakea lakkoavustusta.
Ylityö- ja vuoronvaihtokielto
Ylityö- ja/tai vuoronvaihtokieltoa käytetään painostuskeinona, kun työehtosopimusneuvottelut eivät etene.
Mitä ylityökielto tarkoittaa?
Ylityökiellon aikana noudatetaan vain säännöllistä työaikaa. Ylitöitä ei tehdä.
Ylityö on työnantajan pyynnöstä ja työntekijän suostumuksella säännöllisen työajan ylittävää työtä. Ylityön tekeminen työsuhteessa on aina vapaaehtoista.
Ylityökiellon aikana ei saa säännöllisen työajan ulkopuolella:
- kerryttää liukumia
- tehdä ylityötä
- päivystää niin, että työn tekeminen muodostuu ylityöksi
- matkustaa.
Viranhaltijat/virkamiehet eivät voi kieltäytyä ylityöstä, jos ylityön tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä.
Liitto ilmoittaa erikseen, kuuluuko lisätyön teettäminen ylityökiellon piiriin.
Mitä vuoronvaihtokielto tarkoittaa?
Vuoronvaihtokiellon aikana noudatetaan vahvistettua työvuoroluetteloa.
Vuoronvaihtokielto koskee työnantajan esittämää vuoronvaihtoa. Vaihtoja voi tehdä, jos työntekijät voivat vakiintuneen käytännön mukaan sopia niistä keskenään. On mahdollista, että työnantaja estää työntekijöiden oma-aloitteisen vuoronvaihdon vastatoimena ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon.
Luottamusmies ei tee ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana työnantajan esittämiä työaikaa koskevia paikallisia sopimuksia.
Ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta ei tarvitse ilmoittaa ennalta kuten lakosta, joten se voidaan toteuttaa nopeallakin aikataululla.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla määräyksiä vahvistetun työvuoroluettelon muuttamisesta. Tarkista oma työ- ja/tai virkaehtosopimuksesi.
Yleisohjeet ylityö- ja/tai vuoronvaihtokieltoon
- Jos sinua pyydetään jatkamaan työvuorossasi, vaihtamaan tai tekemään ylimääräinen työvuoro, kieltäydy vedoten ylityö- ja/tai vuoronvaihtokieltoon.
- Jos työnantaja kuitenkin määrää sinut jatkamaan työvuoroasi, sinun kannattaa jäädä töihin. Näin vältyt mahdolliselta perusteettomalta työsuhteen päättämiseltä. Ilmoita asiasta välittömästi luottamusmiehelle tai liiton aluetoimistolle. Vaadi työnantajaa antamaan määräys todistettavasti sähköpostilla, tekstiviestillä tai lomakkeella Työnantajan määräys työvuoron jatkamisesta. Säilytä saamasi viesti ja toimita se luottamusmiehellesi tai aluetoimistoosi.
- Jos koet tilanteen painostavaksi tai työnantajan edustaja uhkailee sinua, ota välittömästi yhteyttä luottamusmieheesi tai liiton aluetoimistoon. Kerro työnantajan edustajalle, että tällainen toiminta on epäasiallista.
- Kyse on ammattiliittosi julistamasta kiellosta. Et ole itse henkilökohtaisesti vastuussa kiellosta, etkä sen seurauksista. Jos epäilet joutuvasi painostuksen kohteeksi, ota yhteyttä luottamusmieheen tai aluetoimistoon.
- Kielto ajaa sinun etuasi. Sen tarkoitus on saada painetta neuvottelupöytään.
- JHL:n jäsenet noudattavat JHL:n ohjeita. Liittojen ohjeet voivat poiketa toisistaan.
Työnantaja ei välttämättä tyydy vain olemaan työtaistelun kohteena vaan ryhtyy todennäköisesti aktiivisiin vastatoimiin. JHL on varautunut vastatoimiin, lisätietoja saat luottamusmieheltä tai aluetoimistosta.
Ovathan tietosi jäsenrekisterissä oikein?
OmaJHL:ssä kysytään sähköpostiosoitettasi, kännykkänumeroasi, ammattinimikettäsi sekä työnantajaasi Käy tarkistamassa nämä asiat ja laita tietosi kuntoon, mikäli ne kaipaavat päivitystä!
Kun tietosi ovat oikein varmistat, että juuri sinulle kuuluvat JHL:n viestit tulevat perille. Tällaisia viestejä voivat olla esimerkiksi ohjeistukset työtaistelutoimiin työpaikallasi.
Jos olet jo aiemmin kirjautunut omaJHL:ään, mene tunnuksillasi suoraan palveluun.
Mikäli et vielä ole käynyt omaJHL:ssä, tutustu kirjautumisohjeisiin tarkemmin omaJHL:n esittelysivulla.
Katso myös usein kysytyt kysymykset ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta.
Mielenilmaus tai mielenosoitus
Mielenilmaus tai -osoitus on työajan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa, joka ei kohdistu työn tekemiseen. Se ei ole työtaistelu. Tilaisuus järjestetään yleensä siksi, että jotain asiaa kannatetaan, vastustetaan tai halutaan muutettavaksi.
Suomessa mielenosoitus on perustuslakiin (13§) perustuva oikeus.
JHL:n opas mielenilmauksen järjestämiseksi
Ammattiliitto JHL:n mielenilmausoppaasta löydät käytännön vinkkejä mielenilmauksen järjestämiseen. Oppaassa kerrotaan mm. mielenosoituksen sanoman ja tavoitteen määrittelystä, käytännön järjestelyistä ja siitä, miten, milloin, missä ja kenelle mielenilmauksesta on viestittävä.
Hätätyö
Hätätyö perustuu työaikalakiin ja työnantajan on tehtävä hätätyöstä viivytyksettä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.
Hätätyösäännöstä on tulkittava suppeasti:
- Hätätyötä voidaan teettää ainoastaan tilanteissa, joissa on olemassa äkillinen syy, jota ei ole voitu ennakolta tietää. Tarve hätätyön teettämiseen syntyy siis odottamatta ja on laadultaan sellaista, ettei työn tekemistä voida siirtää tehtäväksi myöhempänä ajankohtana.
- Säännöllisesti toistuviin ennalta arvaamattomiin tapahtumiin työnantajan on varauduttava ennakolta niin, että näistä tapahtumista aiheutuvat seuraukset voidaan korjata hätätyötä teettämättä (esim. sairauspoissaoloihin ja vuosilomiin). Etukäteen ilmoitettu lakko ei ole työaikalaissa tarkoitettu ennalta arvaamaton tapahtuma, joka oikeuttaa teettämään hätätyötä.
Jos lakon aikana sattuu jokin sellainen ennalta arvaamaton tapahtuma, joka mahdollistaa hätätyön teettämisen, saa hätätyötä tällöin teettää hyvin rajatusti.
Lakko ei ole peruste pitkään jatkuvalle laajamittaiselle hätätyön teettämiselle.
Ennalta arvaamaton työntekijöiden ylityöstä kieltäytyminen saattaa muodostaa perusteen hätätyön teettämiselle. Jos työnantaja kuitenkin tietää etukäteen, että työntekijät kieltäytyvät ylityöstä esimerkiksi ylityökiellon vuoksi, perustetta hätätyön teettämiselle ei ole.
Työntekijä ei voi kieltäytyä hätätyöstä.
Työnantajan on tehtävä hätätyöstä viivytyksettä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.
Luottamusmiehen on ehdottoman tärkeää liittää oma lausuntonsa hätätyöilmoitukseen!
Jos työ ei luottamusmiehen näkemyksen mukaan ole työaikalain tarkoittamaa hätätyötä, hänen pitää mainita siitä omassa lausunnossaan.
Milloin hätätyötä voidaan teettää?
Hätätyö perustuu työaikalakiin ja työnantajan on tehtävä hätätyöstä viivytyksettä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Hätätyöilmoituksessa on oltava myös työntekijöiden luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun tai, jos kumpaakaan ei ole työpaikalle valittu, työsuojeluvaltuutetun lausunto. Ellei työpaikalla ole työntekijöiden edustajaa, tulee kuulemismahdollisuus varata erikseen jokaiselle työntekijälle, jota ilmoitus koskee. Lisätietoa saat myös työsuojelu.fi-sivulta.
Hätätyöstä säädetään työaikalain (872/2019) 19 §:n mukaan seuraavasti:
- Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen.
- Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan. Hätätyössä saa poiketa siitä, mitä 8, 17 ja 24–27 §:ssä säädetään.
Hätätyön päätyttyä työaika on kuitenkin tasoitettava enintään 18 §:ssä säädettyyn enimmäismäärään ja työntekijälle on annettava korvaava lepoaika 25 §:n 4 momentissa ja 28 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.
Ohjeet hätätyön väärinkäytösten selvittämiseksi
Kun työnantaja ilmoittaa teettävänsä työtä hätätyönä, luottamusmiehen on varmistettava, onko lain edellyttämä hätätyöilmoitus tehty.
Luottamusmiehen on ehdottomasti liitettävä hätätyöilmoitukseen oma lausuntonsa, joka ottaa kantaa, onko työnantajan teettämän hätätyön syynä ennalta arvaamaton tapahtuma ja uhkaako se henkeä, terveyttä tai omaisuutta.
Työaikalain mukaan hätätyön teettämistä valvoo aluehallintovirasto. Hätätyöilmoitus lähetetään Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle.
Luottamusmiehen on kerättävä hätätyöstä kaikki tiedot huolellisesti ylös:
- tehty työ
- päivämäärät ja kellonajat
- työntekijöiden määrä
- kopio tuntikorteista
- kopio hätätyöilmoituksesta ja luottamusmiehen lausunnosta.
Työsuojeluviranomainen voi puuttua hätätyöhön rajoittamalla sitä tai lopettamalla sen teettämisen.
Epäselvistä tilanteista, joita on syytä selvittää liitossa, lähetetään tiedot JHL:n keskustoimistoon sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@jhl.fi, sähköpostiviestin aiheeksi on laitettava Hätätyöilmoitus. Tutkimme asian ja otamme yhteyttä valvovaan viranomaiseen.
Työtaisteluohje
JHL:n yleiset työtaistelua koskevat ohjeet auttavat ylläpitämään yhdistysten ja yhteisjärjestöjen työtaisteluvalmiuksia ja toteuttamaan päätettyjä toimia. Ohjeissa määritellään lakkokäsitettä, avataan lakko-organisaatiota ja selvennetään lakoista aiheutuvia seurauksia ja vaikutuksia.
Ovathan tietosi jäsenrekisterissä oikein?
OmaJHL:ssä kysytään sähköpostiosoitettasi, kännykkänumeroasi, ammattinimikettäsi sekä työnantajaasi. Käy tarkistamassa nämä asiat ja laita tietosi kuntoon, mikäli ne kaipaavat päivitystä!
Kun tietosi ovat oikein varmistat, että juuri sinulle kuuluvat JHL:n viestit tulevat perille. Tällaisia viestejä voivat olla esimerkiksi ohjeistukset työtaistelutoimiin työpaikallasi.
Jos olet jo aiemmin kirjautunut omaJHL:ään, mene tunnuksillasi suoraan palveluun.
Mikäli et vielä ole käynyt omaJHL:ssä, tutustu kirjautumisohjeisiin tarkemmin omaJHL:n esittelysivulla.
Toimintaohjeita toisen liiton työtaistelutoimien varalle
Ammattiliitot ovat työtaistelupäätöksissään itsenäisiä. Yksittäinen ammattiliitto voi päättää vain omien jäsentensä osallistumisesta painostustoimiin. SAK, STTK ja Akava ovat sopineet yhteisistä pelisäännöistä tilanteessa, jossa samalla työpaikalla työskentelee eri keskusjärjestöihin kuuluvien liittojen jäseniä ja jokin liitto ryhtyy työtaistelutoimiin.
Työpaikan luottamusmiehen on varmistettava, että JHL:n jäsenet toimivat palkansaajakeskusjärjestöjen kesken sovittujen periaatteiden mukaisesti, eikä lakonalaista työtä tehdä. Mikäli tällaista ilmenee, on otettava yhteyttä liiton aluetoimistoon.
- Lakon ulkopuolisten liittojen jäsenet tekevät omia töitään, mutta eivät tee työtaistelun piiriin kuuluvien töitä.
- Tätä periaatetta noudatetaan myös niissä tilanteissa, jossa tehtävät ovat samoja tai lähes samoja kuin lakossa olevien tehtävät. He eivät siis paikkaa muiden töitä muuttamalla työvuorojaan, tekemällä ylitöitä tai kiristämällä työtahtia.
Poikkeuksen muodostaa hätätyö ja virkasuhteisten osalta suojelutyö, jota he ovat velvollisia tekemään hengen, terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi. Mikäli työnantaja vaatii painostustoimien aikana tekemään jotain työtä suojelu- tai hätätyönä, on aina ennen työn aloittamista oltava yhteydessä omaan luottamusmieheen.
Työnteon mahdollinen estyminen toisen järjestön työtaistelutoimien vuoksi
Jos työntekijän oman työn tekeminen estyy toisen järjestön työtaistelutoimien, esim. lakon vuoksi, on työntekijän ilmoitettava työnantajalle olevansa työnantajan käytettävissä ja työnantaja on siten velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa.
KVTES mahdollistaa työtehtävien väliaikaisen muutoksen 8 viikon ajaksi, jolloin työntekijällä on oikeus varsinaisen tehtävänsä palkkaan. Väliaikainen työtehtävä ei saa olla lakonalaista työtä. Jos työnantaja kieltäytyy palkanmaksusta, on työnantajalta tiedusteltava perusteet tähän toimenpiteeseen ja kirjattava työnantajan antama vastaus asian mahdollista jälkikäteen selvittämistä varten.
Jos työntekijän työnteko ja palkanmaksu kuitenkin keskeytyvät työnantajan toimenpiteiden vuoksi tässä tilanteessa on työntekijä oikeutettu saamaan liiton lakkoavustusta.
Työssä muulla kuin oman liiton sopimusalalla
JHL:n jäsen on lakossa, jos hän on työssä toisen SAK:laisen liiton sopimusalalla ja tämä toinen liitto ryhtyy työtaistelutoimiin. Silloin jäsen noudattaa kyseisen liiton lakko-ohjeita. Työtaistelutoimet järjestävä SAK:lainen liitto maksaa JHL:n jäsenelle lakkoavustuksen.
Vastaavalla tavalla toimitaan muiden SAK:laisten liittojen jäsenten kohdalla, kun kyse on JHL:n päättämistä painostustoimista. Tällöin muiden SAK:laisten liittojen jäsenet hakevat lakkoavustuksen JHL:stä.
Työtaistelutermit
Mitä työtaisteluihin liittyvät termit tarkoittavat? Tarkista tästä listasta!
Hakusaarto tarkoittaa, että JHL:n jäsenten ei pidä hakea töihin hakusaarron kohteena oleviin yrityksiin.
Hakusaarto on pätevä syy työstä kieltäytymiselle. Jos olet työtön työnhakija, voit jättää hakematta työvoimaviranomaisen tarjoamaa ja saarron piirissä olevaa työtä. Sinulle ei tule karenssia.
Hyvitys- tai lakkosakko on työtuomioistuimen määräämä sanktio laittomasta lakosta työnantajaliitolle, yhdistykselle tai ammattiliitolle. Yksittäistä työntekijää ei voida tuomita hyvityssakkoon laittomaan lakkoon osallistumisen vuoksi.
Viranhaltija/virkamies voidaan tuomita hyvityssakkoon laittomaan lakkoon osallistumisesta.
Jalkauttaminen on työnantajan määräämä toimenpide. Jalkautus tarkoittaa sitä, että työnteko on estynyt, koska toinen työntekijäryhmä on mukana työtaistelussa.
Jalkauttaminen on mahdollista jos:
- Työnteko estyy toisen työntekijäryhmän työtaistelun vuoksi.
- Käynnissä olevalla työtaistelussa ei ole riippuvuussuhdetta jalkautettavien työntekijöiden työehtoihin tai työoloihin.
Työnantaja maksaa jalkautetuille työntekijöille normaalia palkkaa seitsemän päivän ajan. Aika lasketaan jalkautuksen alkamisesta.
Käsittelysaarto tarkoittaa laillista työtaistelutoimenpidettä, jossa työntekijät kieltäytyvät käsittelemästä tietyn yrityksen tai tahon tavaroita tai lastia.
Toimenpide on yleensä osa lakkoa tai muuta työmarkkinaneuvotteluissa käytettävää painostuskeinoa.
Käsittelysaarron tarkoituksena on estää tuotteen tai raaka-aineen liikkuminen ja näin vauhdittaa neuvotteluja.
Esimerkkejä käsittelysaarron tilanteista:
- Satamissa tai logistiikassa: Työntekijät eivät lastaa tai pura tietyn yrityksen tai maan tuotteita.
- Kuljetusalalla: Kuljettajat voivat kieltäytyä kuljettamasta tietyn asiakkaan tavaraa.
- Tehtailla tai varastoissa: Tuotteiden käsittely voidaan estää osana työtaistelua.
Lakko-oikeus kuuluu lähtökohtaisesti työntekijöiden oikeuksiin. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana vallitsee kuitenkin työrauhavelvoite. Jos lakko järjestetään tänä aikana ja se kohdistuu kyseiseen työehtosopimukseen, lakko on laiton. Usein laittomista lakoista puhuttaessa kyse on lyhyistä ulosmarsseista, jotka johtuvat esimerkiksi yrityksen irtisanomissuunnitelmista.
Lakko on työn väliaikaista keskeyttämistä. Lakolla tai työnseisauksella tarkoitetaan sitä, että tiettyjä töitä ei tehdä tiettynä aikana. Lakosta päättää aina liiton hallitus eli se on järjestöpoliittinen toimenpide, joka on jäseniä sitova.
Lakossa ovat työt, eivät henkilöt. Lakossa olevan palvelussuhde (työ- tai virkasuhde) pysyy voimassa lakon aikana, mutta palkkaa ei makseta. Lakon piiriin kuuluvalla viranhaltijalla tai työntekijällä ei kuitenkaan ole työntekovelvollisuutta, eikä työnantajalla ole lakkolaiseen nähden työnjohto-oikeutta eikä muutakaan määräämisvaltaa. Työnantaja ei saa painostaa ammattiliiton järjestämään lakkoon osallistuvia työntekijöitä millään tavalla.
Ammattiliitto JHL maksaa lakossa oleville jäsenilleen lakkoavustusta. Avustuksen saamiseksi jäsenmaksujen on oltava maksettuna, jäsenen tulee toimia liiton päätösten ja ohjeiden mukaisesti.
Liiton hallitus päättää lakkoavustuksen määrän lakkokohtaisesti ja avustus on veronalaista tuloa.
Keskuslakkotoimikunta eli liiton hallitus määrittelee lakkorajat eli sen, mitä töitä ja työpaikkoja lakko koskee. Työtaisteluilmoituksessa eli lakkovaroituksessa ilmoitetaan työt, joita lakko koskee. Kyseisiä töitä ei tehdä – riippumatta siitä, onko työn tekijä liiton jäsen vai ei. Tarkentavat neuvottelut käydään paikallisesti. Neuvotteluista tehdään pöytäkirja, joka toimitetaan aluetoimistoon.
Lakkotoimikunta hoitaa lakkoon liittyviä tehtäviä, muun muassa pitää yhteyttä lakossa olevien työpaikkojen luottamusmiehiin ja yhdyshenkilöihin. Lakkotoimikuntien luonne ja toimialue riippuu aina lakon luonteesta. Lakkotoimikuntia voi olla alueellisia, paikallisia ja työpaikkakohtaisia.
Lakkovahti on lakon toteutumista valvova henkilö. Lakkovahdin tehtävänä on kehottaa kaikkia lakonalaiseen työhön pyrkiviä poistumaan työpaikalta.
Lakkovahdit pitävät yllä järjestystä lakossa olevan työpaikan edessä, jakavat lakkotiedotteita ja seuraavat työnantajien toimia.
Lakkovahdin tärkein tehtävä on kehottaa kaikkia lakonalaiseen työhön pyrkiviä poistumaan työpaikalta.
Lakkovaroitus on ennakkoilmoitus uhkaavasta lakosta/työtaistelusta. Ilmoitus annetaan työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle viimeistään 14 päivää ennen suunnitellun lakon alkamista. Lakkovaroituksessa määritellään työtaistelun ajankohta (kesto), toteuttamistapa, syyt ja laajuus.
Liittoihin kuulumattomilla ja muiden järjestöjen jäsenillä ei ole velvollisuutta tehdä työtaistelutoimenpiteiden alaisia tehtäviä, joita he eivät normaalisti tee. Heillä on oikeus kieltäytyä tekemästä tällaisia em. lakonalaisia tehtäviä. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat yhteisesti sopineet neutraliteettiperiaatteen noudattamisesta työtaisteluissa.
Poliittinen lakko on laillinen lakko, jonka ensisijaiset tavoitteet eivät liity työehtoihin, vaan työtaistelulla ajetaan poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä. Työnantaja ei voi kieltää työtaisteluun osallistumista työajalla, se on hyväksyttävä syy poissaololle. Virkamiehet eivät voi osallistua poliittiseen työtaisteluun. Myös mahdollista hätätyömääräystä on noudatettava.
Rikkuri eli lakon rikkoja on henkilö, joka tekee lakonalaista työtä tai ei noudata liiton päätöksiä työtaistelutoimenpiteistä. Rikkuri voi olla myös jonkin muun järjestön jäsen tai järjestäytymätön. Mikäli työntekijä on poikkeuksellisesta syystä saanut liitosta työluvan tehdä työtä, hän ei ole rikkuri, mutta lakkovahti kirjaa hänen nimensä ja työssäoloaikansa listalle.
Rikkuri toimii työtovereitaan vastaan työnantajan eduksi.
Saarto on mielenosoitus- ja tukilakon kaltainen työtaistelutoimi, jossa muiden yritysten työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa, ja työntekijät kieltäytyvät hakeutumasta töihin saarrettuun yritykseen.
Kun voimassa oleva työ- tai virkaehtosopimus on päättynyt, alkaa niin kutsuttu sopimukseton tila. Silloin erilaiset työtaistelutoimet ovat laillisia.
Suojelutyöllä tarkoitetaan virkaehtosopimuslainsäädännössä määriteltyä työtä, jonka tekeminen on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi tai työtaistelun vuoksi erityisesti vaarantuvan omaisuuden suojelemiseksi.
Suojelutyövelvoite koskee vain virkasuhteisia. Näissäkin tapauksissa toimisto- ja hallinnollinen työ jätetään tekemättä.
Yhteiskunnan kannalta kriittisiksi katsottavien ammattiryhmien työtaisteluoikeutta on yleensä rajoitettu. Tällaiset virkasuhteiset ammattiryhmät ovat lakon aikanakin velvoitettuja tekemään suojelutyötä.
Työsuhteisilla ei ole velvoitetta tehdä suojelutyötä.
Tilapäisen siirron kielto on työtaistelutoimi, jonka aikana työnantaja ei voi siirtää työntekijöitä heidän vakiintuneesta työskentelypaikastaan tai työtehtävästään toiseen. Tilapäisen siirron aikana työntekijät tekevät töitä vain vahvistetun työvuorolistan mukaisesti, mutta he voivat ottaa vastaan lisätöitä.
Tukilakko tarkoittaa lakkoa, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai toimipaikan lakossa oleville. Tukilakko on laillinen työtaistelutoimenpide, jos tarvittavat ennalta ilmoittamisajat ja muotoseikat täyttyvät.
Työ- ja virkaehtosopimuslakien mukaan työ- ja virkaehtosopimuksen voimassa ollessa sopimusosapuolet eivät saa ryhtyä sellaisiin työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat kyseiseen työ- tai virkaehtosopimukseen.
Työsulku on työnantajan toteuttama työtaistelutoimenpide. Työsulku tarkoittaa sitä, että työnantaja estää työntekijöitä pääsemästä työhön, keskeyttää heidän palkanmaksunsa ja julistaa työpaikan suljetuksi niin, että henkilöstö ei pääse tekemään työsulun piirissä olevaa työtä.
Työsulkua voidaan käyttää esimerkiksi määräaikaisena tai yksittäisinä ns. pistepäivinä. Sulku voi koskea myös vain jonkin ammattiliiton jäseniä. Työsulkuun voidaan julistaa paitsi yksittäinen yritys, myös työnantajaliiton kaikki jäsenyritykset.
Työtaistelu on painostuskeino. Sitä käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana, jos sopimukseen ei päästä.
Työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuorovaihtokieltokielto, saarto sekä ulosmarssi.
Työtaisteluoikeus kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaaman ammatillisen järjestäytymisvapauden suojan piiriin.
Lakko-oikeus on yleismaailmallinen ja hyväksytty työntekijöiden perusoikeus.
Liiton edustajisto tai hallitus tekee päätöksen työtaistelusta. Päätös sitoo jäseniä. Päätöksestä annetaan työtaisteluilmoitus.
Ulosmarssi on painostustoimenpide, jossa työntekijät keskeyttävät työnsä ja poistuvat työpaikalta, yleensä melko lyhyeksi ajaksi.
Yleislakko on keskusjärjestöjen yhdessä sopima laaja lakko.
JHL:n päättämän ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana jäsenet kieltäytyvät tekemästä ylityötä ja vaihtamasta työvuoroja. Ylityökiellon alaisissa työtehtävissä tehdään töitä vain säännöllisen työajan puitteissa. Kiellettyä on esim. liukumien kerryttäminen, varsinainen lisä- ja ylityö, säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuva päivystys tai matkustaminen. Ylityökieltoa ei voida käyttää virkasuhteisten työtaistelutoimena.
Vuoronvaihtokiellon aikana tehdään vain vahvistetun työvuoroluettelon mukainen työaika. Työvuoroja ei vaihdeta eikä tehdä muitakaan työnantajan esittämiä muutoksia työaikaan.
Myös muu jousto, kuten harmaan ylityön tekeminen ja liukumasaldojen kerryttäminen on ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana kiellettyä. Luottamusmiehen tulee tilanteessa pidättäytyä työnantajan mahdollisesti esittämistä työaikaa koskevista paikallisista sopimuksista.