Sosiaali- ja terveysala

Työtapaturmia aiheuttavat muun muassa liukastumiset, kompastumiset, putoamiset, kaatumiset, haavat, iskut ja lyönnit, nostot ja siirrot.

Myös työtilojen puutteet lisäävät kuormitusta. Riskejä ovat esimerkiksi vetoisuus, kylmyys, kuumuus, huono sisäilma, huono valaistus, tilan puute ja melu.

Fyysinen kuormitus on monissa työtehtävissä suurta, sillä työtä tehdään hankalissa asennoissa. Lisäksi työntekijät joutuvat esimerkkiiksi siirtämään ja nostamaan potilaita ja asiakkaita.

Huono työergonomia ilmenee erilaisina tuki- ja liikuntaelimistön oireiluina kuten niska- ja hartiasärkynä, selkäkipuna tai raajojen nivelten kipuoireina.

Oireet voivat johtua väärin mitoitetuista ja säädetyistä työvälineistä, tilanahtaudesta, toistuvista työliikkeistä, nostoista tai siirroista sekä kiertoliikkeistä tai väärin opituista työtavoista.

Työntekijöiden tulee saada koulutusta turvallistene nostojen ja siirtojen tekemiseen. Heidän pitää myös saada koulutusta siitä, millaiset työasennot kuormittavat kehoa mahdollisimman vähän. Työnantajat voivat järjestää koulutusta esimerkiksi osana työterveyshuoltoa.

Työturvallisuuskeskus on koonnut kattavan tietopankin turvallisesta ja terveellisestä työstä.

Fyysisen riskin lisäksi työssä on usein biologista kuormitusta. Sitä aiheuttavat muun muassa eritteet, bakteerit ja virukset, infektiot, pöly sekä homesienten itiöt.

Asiakkaiden sekä omaisten aiheuttaman väkivallan uhan vähentämiseksi tulee työ- paikalla ryhtyä toimenpiteisiin riskien arvioinneissa todettujen vaarojen vähentämiseksi. Väkivaltatilanteisiin varautuminen lisää aina myös asiakasturvallisuutta.

Työpaikalle tulee laatia toimintaohjeet väkivalta- ja uhkatilanteiden varalle.

Ohjeessa pitää kertoa, miten työnantaja varmistaa että:

• Työpaikka järjestää säännöllisesti perehdytykstä ja koulutusta turvallisuuteen liittyen.
• Työpaikan tekninen ja rakenteellinen turvallisuus on kunnossa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi huoneiden järjestelyä sekä kalustamista sekä poistumisteitä.
• Valaistus on hyvä ja näköyhteydet tilojen välillä ovat kunnossa.
• Työntekijät tietävät, mihin he voivat ottaa yhteyttä vaara tilanteessa ja miten he pystyvät hälyttämään apua.
• Apua on saatavilla hätätilanteissa.
• Työ- ja taukojärjestelyt ovat kunnossa.
• Henkilökunta työskentelee mahdollisimman vähän yksin, töitä tehdään mieluiten parin kanssa.
• Työnantaja pitää kirjaa uhka- ja väkivaltatilanteista. Työnantaja ja työntekijät käsittelevät tilanteita jälkikäteen yhdessä.
• Tarvittaessa työnantaja järjestää työntekijöille jälkihoitoa yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Työturvallisuuskeskuksen (TTK) mukaan työn kognitiiviset vaatimukset liittyvät esimerkiksi tiedonkäsittelyyn, muistiin, päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun.

Nykypäivän työelämässä työntekijän pitää jatkuvasti opetella uusia työvälineitä ja toimintatapoja. Työ aiheuttaa entistä enemmän kognitiivista kuoraa, ja siitä on myös haittoja työntekijöille, TTK muistuttaa.

Kognitiivinen ergonomia tukee työntekijöiden keskittymistä, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisukykyä. Samalla virheiden riski pienenee, ja työ sujuu paremmin.

Tutustu TTK:n Eettinen kuormitus työssä -oppaaseen

Affektiivinen ergonomia liittyy työn vuorovaikutus- ja tunneympäristöön, työn eettiseen kuormitukseen ja eettiseen organisaatiokulttuuriin.

Affektiivinen kuormitus syntyy esimerkiksi psykologisen ja sosiaalisen uhan kokemuksista. Näitä ovat esimerkiksi kokemus epäluottamuksesta, epäoikeudenmukaisuudesta, joukon ulkopuolelle ja huomiotta jäämisestä, arvostuksen puutteesta tai pelosta ilmaista mielipiteitä tai menettää työpaikka.

Monesti työ aiheuttaa turhaa tunnekuormaa. Tunnekuorma kasvaa, jos työyhteisössä ei luoteta kollegoihin tai heitä vähätellään ja jätetään huomiotta. Tunnekuorma heikentää työtehoa ja aiheuttaa esimerkiksi muistihäiriöitä ja hätäisiä päätöksiä.päätöksinä.

Eettinen kuormitus syntyy tilanteista, joissa työntekijä kokee, ettei voi tehdä työtään oikein. Silloin työnteko on omien arvojen tai sääntöjen vastaista.

Esimerkiksi kiire ja huono perehdytys aiheuttavat eettistä kuormitusta. Kuormitusta ei aina huomaa itse. Se voi ilmetä salakavalasti, esimerkiksi stressinä tai fyysisenä tunteena, kuten väsymisenä.

Sosiaali- ja terveysalalla eettinen kuormitus on muita aloja yleisempää. Töitä tehdään tiiviisti ihmisten kanssa. Työntekijät joutuvat asettamaan töitä tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja, jotka näkyvät suoraan asiakkaiden kunnossa ja elämänlaadussa.

Työterveyslaitoksen mukaan eettisesti haastavia tilanteita on pääpiirteissään kahdenlaisia. Joissakin tilanteissa työntekijä ei tiedä varmasti, miten hänen tulisi toimia.

Lisäksi on tilanteita, joissa työntekijä joutuu toimimaan joudutaan toimimaan omien arvojensa vastaisesti.

Eettistä kuormitusta voidaan vähentää, kun työpaikalla on rohkaiseva ilmapiiri ja asioista puhutaan avoimiesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö

• Hyvän työn ohjelma 2024-2027
• Ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistus
• Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030

Lainsäädäntö

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021). Laki on sote-uudistuksen keskeinen osa, joka määrittää hyvinvointialueiden järjestämisvastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
• Laki hyvinvointialueesta (611/2021). Laki määrittelee itsehallinnollisten hyvinvointialueiden rakenteen ja tehtävät.
• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014). Säätelee sosiaalisen turvallisuuden edistämistä ja hyvinvointialueiden vastuulla olevia sosiaalihuollon tehtäviä ja palveluita.
• Terveydenhuoltolaki (1326/2010). Säännöksiä muun muassa terveyden edistämisestä, kansanterveystyöstä ja erikoissairaanhoidosta.
• Vammaispalvelulaki. Sisältää säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Kehitysvammalakiin jää vain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja perusoikeuksien rajoittamista sekä tahdosta riippumatonta erityishuoltoa koskevat säännökset.
• Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
• Tartuntatautilaki. Lain tarkoituksena on suojella asiakkaita ja potilaita. Tämän lain 48 § koskee niitä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tehnyt esimerkkejä tartuntatautilain suojasta eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä.

Rokotusten tarve riippuu laitoksen asiakaskunnasta. Rokotuksia todennäköisesti tarvitaan, jos kyseessä on esimerkiksi turva- tai ensikoti, jossa on jatkuvasti alle 1-vuotiaita lapsia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilörekisterit Terhikki ja Suosikki

Lupa ja valvontavirasto ylläpitää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereitä.

Virasto ylläpitää rekistereitä, koska sen kuuluu valvoa sote-alan toimintaa.

Rekisterinpidosta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa.

Henkilö merkitään rekisteriin, kun hänelle on myönnetty sosiaali- tai terveydenhuollon ammattioikeus Suomeen.

Rekisteriin merkitään ammattioikeuden voimassaolo ja valvontatiedot. Rekisteröidyllä voi olla voimassa useita eri ammattioikeuksia.

Ammattihenkilörekisterissä ei seurata työssäolotietoja eli sitä, työskenteleekö rekisteriin merkitty ihminen ammattihenkilönä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut valtakunnallisen Turvallinen lääkehoito –oppaan.

Oppaan käyttöä suositellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä kaikissa niissä toimintayksiköissä, joissa toteutetaan lääkehoitoa.

Opas kattaa myös ksiköt, joissa lääkehoidon toteuttaminen ei ole yksikön varsinainen perustehtävä. Tälläisia ovat esimerkiksi päiväkodit ja oppilaitokset.

Lääkehoitosuunnitelmassa määritellään:

1. Lääkehoidon toteuttaminen ja vaativuustaso

2. Lääkehoitoon liittyvien riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen

3. Henkilöstön lääkehoidon vastuut, velvollisuudet ja työnjako

3. Lääkehoidon osaaminen ja osaamisen varmistaminen

4. Lääkehoidon prosessit

5. Seuranta- ja palautejärjestelmät.

Vastuu lääkehoitosuunnitelman laatimisen, toteuttamisen ja seurannan organisoinnista on sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön johdolla.

Lääkehoidon koulutuksen saaneet laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kantavat vastuun lääkehoidon toteuttamisesta. Jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva työntekijä kantaa vastuun omasta toiminnastaan.

Esihenkilöt ohjaavat ja valvovat lääkehoidon toteuttamista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä päättävät eri henkilöstöryhmien työnjaosta ja yhteistyöstä.

Henkilökohtainen avustaja auttaa vaikeasti vammaista tämän kotona ja kodin ulkopuolella. JHL pitää huolta alan ammattilaisten työehdoista.

Avustamisella tarkoitetaan sellaisia toimia, joita työnantaja itse tekisi, ellei hänen vammansa sitä estäisi. Laissa mainittuja päivittäisiä toimia ovat esimerkiksi liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtaisen hygienian hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen, ystävien tapaaminen, asiointi tai avustaminen lasten hoidossa.

Henkilökohtaisen avustajan työ ei ole sairaanhoitoa, hoito- tai hoivatyötä tai tavanomaista kotitaloustyötä. Työhön voi kuitenkin sisältyä näihin toimiin liittyvää avustamista.

Henkilökohtaisten avustajien työ perustuu vammaispalvelulakiin, joka määrittelee miten vammaisen henkilön palvelut voidaan järjestää.

Kunta voi järjestää avun kolmella eri mallilla:

• järjestää palvelut itse omana toimintanaan
• antaa palvelusetelin, jolla vammainen henkilö voi itse ostaa palveluita
• ottaa käyttöön työnantajamalli, jossa vaikeasti vammainen henkilö itse toimii avustajansa työnantajana.

Avustettava saa kunnalta korvausta avustajan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Oppaita ja esitteitä

Henkilökohtaisen avustajan oppaan ja esitteen voit ladata alta:

Koulutus alalle

Henkilökohtaisen avustajan koulutusta järjestetään esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa. Henkilökohtainen avustaja on suojattu tutkintonimike. Tämä tarkoittaa sitä, että vain kyseisen koulutuksen käyneet voivat kertoa, että he ovat koulutukseltaan henkilökohtaisia avustajia.

Avustajana voi kuitenkin työskennellä muullakin koulutuksella, koska työhön ei ole muodollisia pätevyys- ja koulutusvaatimuksia.

Tule mukaan

Hoiva-avustajat työskentelevät asiakkaan tukena hyvinvointiin liittyvissä tukipalveluissa. Näitä ovat mm. ateria- , vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus- ja saattajapalvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut.

Hoiva-avustajan ammatillinen koulutus

Hoiva-avustajan koulutus rakentuu sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon (lähihoitaja) tutkinnonosista.

Avustajien opintokokonaisuudet uudistuvat elokuussa 2024, koska sote-alan perustutkinto muuttuu samaan aikaan.

Hoiva-avustajan koulutuksen suorittanut voi halutessaan jatkaa opintojaan ja suorittaa esimerkiksi lähihoitajan tutkinnon työn ohessa.

Hoiva-avustajien osaamisvaatimuksia vastaavat tutkinnon osat ovat jatkossa:

• Asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen
• Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen
• Asiakkaan toimintakyvyn vahvistaminen.

Koulutus on yhteensä 60 opintopisteen laajuinen. Edellisten vaatimusten mukaan kouluttautuneiden hoiva-avustajien ei tarvitse kouluttautua uudelleen.

Jokaisella hoiva-avustajakoulutuksen suorittaneella on mahdollisuus saada hoiva-avustajamerkki. Jos haluat merkin, olethan yhteydessä aluetoimistoosi.

Kehitysvamma-alalla ja vammaistyössä työn sisältö määrittyy pitkälle sen mukaan, mitä asiakas tarvitsee ja haluaa. Vammaisen henkilön kanssa työhön voi kuulua muun muassa ostoksilla käyntiä, kulttuuri- ja urheilutapahtumia tai erilaisia harrastuksia. Voitkin löytää alalta työn, joka liittyy kiinnostuksen kohteisiisi.

Vammaisalan ammattilaisten tavoitteena on tukea vammaista henkilöä arvokkaan arjen luomisessa. Sekä kehitysvamma-alaa että koko vammaisalaa ohjaavat arvoperusta, säädökset, ja toimintaperiaatteet. Näiden pohjalta ammattilaiset toimivat ja noudattavat ammattietiikkaa.

Kehitysvamma-alalla ja vammaistyössä työskennellään hyvinvointialueilla, kunnissa, kuntayhtymissä tai yksityisen sektorin palveluyksiköissä. Alan ammattilaiset työskentelevät paikoissa, joissa eri-ikäiset vammaiset asuvat, tekevät työtä, opiskelevat tai käyttävät eri palveluja.

Vammaistyön ammattinimikkeitä

• kehitysvammaisten hoitaja
• kehitysvammaohjaaja
• hoitaja
• lähihoitaja
• lähiohjaaja
• henkilökohtainen avustaja.
  

Kehitysvamma-alan ammatillinen koulutus

• Sosiaali-ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja (vammaistyön osaamisala)
• Kehitysvamma-alan ammattitutkinto
• Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto
• Ammattikorkeakoulututkinnot sosionomi, geronomi tai kuntoutuksen ohjaaja

Julkisuosikki

Sosiaalihuollon ammattihenkilöt rekisteröidään Lupa ja valvontaviraston Julkisuosikki-ammattihenkilörekisteriin.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ovat nimikesuojatut lähihoitajat, kodinhoitajat ja kehitysvammaistenhoitajat sekä laillistetut sosiaalityöntekijät, sosionomit ja geronomit ja kuntoutuksen ohjaajat AMK.

Muista hakea ammattinimikkeesi rekisteröintiä Valviralta heti, kun olet valmistunut. Ilman rekisteröintiä sinulla on oikeus työskennellä ammattihenkilönä vain 30 päivää valmistumisesta.

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015.

JHL vaikuttaa

Alan työelämätoimikunnassa käsitellään kehitysvamma-alan ammattitutkintoa ja kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkintoa. Toimikunnassa on mukana myös JHL:n edustus.

JHL on ottanut kantaa sosiaalialan ammattihenkilörekisteriin. Liiton mielestä nimikesuojattuihin kehitysvammaistenhoitajan lisäksi tulisi lisätä vajaamielishoitajan tutkinto.

JHL pitää tärkeänä, että kehitysvamma-ala säilyy sosiaalialan ammattihenkilörekisterissä ja ammatillista koulutusta kehitetään jatkossakin.

JHL on mukana Kehitysvammaliitossa.

Opas ja kortit

JHL on tehnyt kehitysvamma-alalla työskenteleville oman oppaan sekä Värikäs vammaistyö -esitekortit. Tutustu!

Lataa opas

Lataa kortit

Tekojen tori

Kuntaorganisaatioiden ja hyvinvointialueiden työelämän kehittämisen sivustolta näet millaisia kehityshankkeita kunnissa on tehty kehitysvamma-alalla:

• Vammaisten työllistymistä tukeva toiminta
• Kehitysvammahuollon omavalvontaryhmä lisää osallisuutta
• Tuetun asumisen palvelupaketit

JHL:n lastensuojelun ammattilaiset ovat perheiden tukena, kun jaksaminen uhkaa loppua. JHL:n jäsenet työskentelevät muun muassa lastensuojelun sosiaalityöntekijöinä, sosiaaliohjaajina, perhetyöntekijöinä ja lastenkodin ohjaajina. Työ alalla vaatii lujaa ammattitaitoa ja koulutusta.

Lapset ja nuoret antavat vanhemmilleen valtavasti iloa, mutta välillä perhearki vie voimat eikä ongelmiin tunnu löytyvän ratkaisuja. Silloin tarvitaan tukea, jota on mahdollista saada lastensuojelun ammattilaisten kautta.

Lastensuojelutehtävissä työskentelee lähes 3 000 JHL:n jäsentä. Työpaikkoja on sekä kunnissa, kuntayhtymissä, valtiolla että yksityisissä sosiaalipalveluissa.

Koulutus lastensuojelualalle

Työ lastensuojelussa vaatii lujaa ammattitaitoa ja koulutusta. Alan ammattilaisten koulutustausta voi olla esimerkiksi sosionomi (AMK ja YAMK), lähihoitaja, sosiaalityöntekijä (YTM/VTM), yhteisöpedagogi, psykiatrinen sairaanhoitaja, sairaanhoitaja, nuoriso- ja yhteisöohjaaja.

JHL on lastensuojelutyöntekijöiden liitto

JHL on sopimassa kaikkia työehtosopimuksia, jotka koskevat lastensuojelun ammattilaisia. Näitä ovat KVTES, Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus), Yksityisen sosiaalipalvelualan tes, Valtion työ- ja virkaehtosopimus sekä Avaintes.

JHL on aktiivisesti mukana Lastensuojelun keskusliiton toiminnassa.

Lastensuojelun ammattilaisten yhdistyksiä JHL:ssä ovat Lastensuojelun ammattilaiset JHL ry 880 ja Helsingin lastensuojelijat JHL ry.

Oma opas lastensuojelussa työskenteleville

JHL on tehnyt ammatillisen oppaan lastensuojelutyön tueksi.

Lataa opas

JHL nostaa alan huolet näkyviin

Ammattiliittosi JHL vaikuttaa monissa sosiaalialan toimielimissä ja neuvottelukunnissa. JHL nostaa lastensuojelun ajankohtaiset aiheet ja epäkohdat valokeilaan ja haastaa päättäjiä keskusteluun.

Tällä hetkellä alalla herättävät huolta muun muassa henkilöstön riittävyys ja työturvallisuus. Vaativaa laitoshoitoa tarjoavien lastensuojeluyksiköiden toimintaa pitäisi kehittää pikaisesti.

JHL:n tavoitteet lastensuojelussa

• Riittävien henkilöstöresurssien varmistaminen
• Lastensuojelun asiakkaiden oikeus laadukkaaseen palveluun
• Lastensuojelun ammattilaisten osaamisen vahvistaminen.
• Avohuollon palveluiden vahvistaminen
• Seudulliset suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä
• Lapsi- ja perhepalvelut eivät saa jäädä sote-uudistuksessa terveydenhuollon jalkoihin.

JHL on julkaissut Osaajana lastensuojelutyössä -esitteen, tutustu!

Lastensuojelun ammatillisia linkkejä

• Kuormitus hallintaan lastensuojelussa (JHL)
• Lastensuojelulaki (Finlex)
• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (Finlex)
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (Finlex)
• Lastensuojelun käsikirja (THL)
• Ehkäisevä lastensuojelu – Lastensuojelun käsikirja (THL)
• Lastensuojelun arvot ja periaatteet (THL)
• Lastensuojelun laatusuositus (THL)
• Lastensuojelun tehtävärakennesuositukset (THL)
• Lastensuojelun keskusliitto
• Pelastakaa Lapset ry
• Pesäpuu ry

Seuraa myös JHL:n sote-alan ammattilaisia Facebookissa!

Terveysala

Alan ammattinimikkeitä ovat muun muassa apu- ja perushoitaja, hammashoitaja, hieroja, jalkojenhoitaja, kuntohoitaja, lähihoitaja, sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, apulaisosastohoitaja ja osastonhoitaja.

Terveysalalla työskennellään hyvinvointialueilla, kunnissa, kuntayhtymissä, valtiolla ja yksityisellä sektorilla. Työpaikkoina ovat terveyskeskukset, sairaalat, poliklinikat ja lääkärikeskukset.

Terveysalan koulutus

Alan tutkintoja ovat muun muassa sosiaali-ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalasairaanhoitaja AMK, ensihoitaja AMK, fysioterapeutti AMK.

• Opetus-ja kulttuuriministeriö, ammatillinen koulutus
• Opetushallitus, ammatillinen koulutus
• Opetushallitus, ePerusteet

Mielenterveysala

JHL:läiset mielenterveysalan ammattilaiset työskentelevät hyvinvointialueilla, kunnissa, kuntayhtymissä, valtiolla ja yksityisissä kuntoutusyksiköissä sekä mielenterveyskuntoutujan kotona.

Alan ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi psykiatrinen sairaanhoitaja, lähihoitaja, mielenterveyshoitaja, hoitaja, mielenterveysohjaaja, mielisairaanhoitaja.

Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ja poistaa sekä vähentää vaarantavia tekijöitä. Mielenterveystyön muotoja ovat ohjaus ja neuvonta, yksilön ja perheen tarpeen mukainen psykososiaalinen tuki, yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä, järkyttävissä kriisitilanteissa ja muut yksilön mielenterveyttä tukevat sosiaalipalvelut.

JHL on aktiivisesti mukana MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toiminnassa.

Mielenterveystyön ammatillinen koulutus

Ammattikorkeakoulututkinto sairaanhoitaja AMK
Sosiaali-ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, mielenterveys ja päihdetyön osaamisala
Mielenterveys-ja päihdetyön ammattitutkinto
Mielenterveys-ja päihdetyön erikoisammattitutkinto

• Opetus-ja kulttuuriministeriö, ammatillinen koulutus
• Opetushallitus, ammatillinen koulutus

Päihdetyö

Päihdetyöllä on pitkät perinteet Suomessa. Ehkäisevän päihdetyön lainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2015.

Päihdetyön ammatillinen koulutus painottuu toisella asteella suurelta osin mielenterveys-ja päihdetyöhön. Päihdetyössä työskennellään hyvinvointialueilla, kunnissa tai kolmannen sektorin palveluyksiköissä. Päihdetyön ammattinimikkeitä ovat valvoja, päihdetyöntekijä, lähityöntekijä päihdehuollossa.

JHL on tehnyt ammattialalle oman esitteen: Osaaja päihdetyössä. Tutustu!

Koulutus alalle

• Sairaanhoitaja (AMK)
• Sosionomi (AMK)
• Sosiaali-ja terveysalan perustutkinto lähihoitaja (mielenterveys-ja päihdetyön osaamisala)
• Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto
• Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto

Liitto on koonnut lähihoitajan työtä käsittelevän ammattialaoppaan. Tutustu!

Ammatillisia linkkejä

• Paikalliset MIELI-jäsenjärjestöt
• Mielenterveyspooli
• Kuormitus hallintaan mielenterveysalalla (JHL)
• Mielenterveyslaki (Finlex)

• Kuormitus hallintaan päihdetyössä (JHL)
• Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/ 2015.
• Sosiaali-ja terveysministeriön (STM) päihdepalvelut
• Alkoholiongelmaisten hoito, käypähoito -suositus
• Vanhempi päihdepalveluissa – tuki, osallisuus ja yhteistoiminta, THL:n julkaisu

Moni JHL:n jäsen työskentelee vanhustyön ammattilaisena. He tietävät, miten suuri rooli hyvällä hoidolla on ikäihmisten arjessa.

Vanhustyö onnistuu, kun työtä saadaan tehdä turvallisessa ympäristössä ja tehtävät vastaavat osaamista. JHL pitää huolta alan ammattilaisten työehdoista. JHL:n jäsenenä saat turvaa, tukea ja neuvoja erilaisissa työelämän tilanteissa.

Työpaikkoina ovat ikäihmisten ympärivuorokautisen hoiva- ja hoitopalvelujen lisäksi kotihoito ja kotona asumista tukevat palvelut. Vanhustyön ammattilaisia työskentelee myös ikäihmisten kuntoutumispalveluissa, päiväkeskuksissa ja neuvontapalveluissa.

Ammattinimikkeenä voi olla esimerkiksi:

• kodinhoitaja
• kotiavustaja
• lähihoitaja
• apu- ja perushoitaja
• vanhustyöntekijä
• viriketoiminnanohjaaja
• sairaanhoitaja
• geronomi
• sosionomi

Vanhustyön ammatillinen koulutus

• Ammattikorkeakoulututkinto geronomi AMK
• Ammattikorkeakoulututkinto sairaanhoitaja AMK
• Sosiaali-ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
• Vanhustyön erikoisammattitutkinto
• Opetus-ja kulttuuriministeriö, ammatillinen koulutus
• Opetushallitus, ammatillinen koulutus

Ammattialaopas

Lataa opas

Liitto on koonnut myös yleisemmin lähihoitajan työtä käsittelevän ammattialaoppaan.

Lataa opas

Oma esite ja valttikortit työhön

JHL on tehnyt myös Osaajana vanhustyössä -esitteen sekä Vanhustyön valttikortit, jotka muistuttavat siitä, mikä vanhustenhoidossa on tärkeää. Tutustu!

Henkilöstömitoitus vanhustyössä

Henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa säädetään laissa.

Henkilöstömitoituksessa huomioidaan välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö. Välillistä eli tukipalvelua ei mitoituksessa oteta huomioon.

Välittömään asiakastyöhön osallistuvat:

1. sairaan- ja terveydenhoitajat
2. lähi- ja perushoitajat
3. geronomit
4. kodinhoitajat
5. sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat
6. sosionomi AMK -tutkinnon suorittaneet
7. soveltuvan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet
8. soveltuvan opistoasteisen tutkinnon suorittaneet
9. fysio- ja toimintaterapeutit
10. kuntoutuksen ohjaajat
11. kotiavustajat, hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat
12. viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät
13. toimintayksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt.

Välittömään asiakastyöhön osallistuvat myös yksikköön työsopimussuhteessa olevat opiskelijat koulutusmuodosta riippumatta, jos heillä on opintojen kautta hankittu riittävä osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin, ammattihenkilölainsäädännön edellyttämään osaamiseen sekä työpaikan osaamistarpeisiin.

Työnantajan on huolehdittava, että toimintayksikössä on asiakkaiden tarpeisiin ja määrään nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä jokaisessa työvuorossa.

Mitä on välitön asiakastyö?

Välitön asiakastyö on asiakkaan perustarpeisiin vastaavaa jokapäiväisen elämän tukea:

• hoito ja huolenpito
• kuntoutukseen liittyvät tehtävät
• niitä välittömästi mahdollistavat tehtävät
• toimintakykyä ja kuntoutumista edistävät ja ylläpitävät tehtävät (päivittäisissä toiminnoissa avustaminen kuten ruokailu, peseytyminen, pukeutuminen, liikkuminen ja wc-käynnit)
• päivittäiset kirjaamiset, palvelutarpeen arvioinnit, hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen.

Välitön asiakastyö kattaa laajasti asiakkaan hyvinvoinnin tukemisen:

• asiakkaan asuinympäristön viihtyvyydestä huolehtimista
• liikkumisen, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden tukemista
• sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämistä mukaan lukien yhteistyö omaisten ja läheisten sekä edunvalvojan kanssa.

Välittömään asiakastyöhön kuuluu myös muun muassa:

• ruuan tarjoaminen
• yksittäisten asiakkaiden tarpeisiin lämmitettävät yksittäiset ateriat
• yllättävissä tilanteissa tehtävä siistiminen
• muu asiakkaan elinympäristön viihtyvyydestä huolehtiminen
• yksikön ulkopuoliset aktiviteetit.
  

Mitä on välillinen asiakastyö?

• yksikön asiakkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäinen, viikoittainen ja kuukausittainen siivous
• pyykki- ja kiinteistöhuolto
• ruoan valmistus ja sen laajamittainen lämmitys esimerkiksi silloin, kun iltavuorossa vastataan koko yksikön asukkaiden ruokien lämmityksestä. Silloin siitä vastaisi pääsääntöisesti tukipalveluhenkilöstö tai jos mainittu tehtävä säännönmukaisesti kuuluisi hoitohenkilökunnan työhön, se määriteltäisiin tehtävänkuvassa eikä sitä otettaisi huomioon mitoituksessa.
• yksikön johtajan ja vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollinen työ

Yksiköiden erilaisesta asiakasrakenteesta, tiloista ja muista olosuhteista johtuen tukipalvelutyölle ei mitoitusvaatimusta ole kirjattu lakiin.

Määrittelyt välittömälle ja välilliselle asiakastyölle: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta

Katso tästä: Valviran ohje välillisestä ja välittömästä työstä

Laki määrittelee siirtymäajat

• 1.10.2020 mitoituksen tulee olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.
• 1.1.2021 mitoituksen on oltava vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti.
• 1.1. 2022 mitoituksen on oltava vähintään 0,6 työntekijää per asiakas.

RAI-arviointijärjestelmä

RAI-järjestelmä koostuu useista eri käyttötarkoituksiin ja eri kohderyhmille suunnitelluista asiakkaan palvelutarpeen arviointivälineistä. Se on tarkoitettu vanhus- tai vammaispalvelun asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Järjestelmässä hoidettava saa osallistua suunnitelmansa laadintaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n on huolehdittava siitä, että kunnilla on maksutta käytettävissä RAI-arviointivälineistö ja saatavilla koulutusta välineistön käyttöön vuodesta 2023 alkaen.

Lyhenne RAI tulee sanoista Resident Assessment Instrument.

Tutustu tarkemmin RAI-järjestelmään THL:n sivuilta

Välinehuollon tehtäviin kuuluvat terveyden- ja sairaanhoidon välineiden puhdistus, desinfiointi, kuivaus, tarkistaminen, pakkaaminen ja sterilointi. Työpisteet sijaitsevat sairaaloiden tai terveyskeskusten välinehuollossa, laboratorioissa tai hammashoidossa.

Välinehuoltajan työ edellyttää huolellisuutta ja pikkutarkkuutta, järjestelykykyä ja kykyä hallita teknisiä laitteita. Työtä on pystyttävä tekemään joutuisasti sairaalan rytmin mukaisesti.

Hygieenisyysvaatimuksista tai tarkkuudesta ei tingitä missään olosuhteissa. Puutteellisesti steriloidut instrumentit tai virheellisesti kootut välineet voivat saada aikaan vakavia seurauksia.

Välinehuollon työpaikkoja ovat muun muassa välinehuoltokeskukset ja laboratoriot, terveyskeskukset ja poliklinikat, sairaaloiden teho-, dialyysi-, synnytys-, leikkaus- ja anestesiaosastot ja hammashoitolat.

Oma ammatillinen opas

JHL on tehnyt kattavan oppaan, jossa käsitellään välinehuollon työtä laajasti. Mukana on esimerkiksi koulutuksen, työehtojen, palkkauksen työsuojelun ja työhyvinvoinnin osiot. Tutustu!

Koulutus

Välinehuollon ammatillinen koulutus on toisen asteen tutkinto, välinehuoltoalan perustutkinto.

Ammatillisen koulutuksen linkkejä

Opetushallitus, ammatillinen koulutus

Opetushallitus, tutkintojen ePerusteet

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto – Valvira – Etusivu

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos – THL

SafeKoti-hanke kehittää sote-työntekijöiden työturvallisuutta asiakkaan kotona suoritettavissa työtehtävissä – SafeKoti | Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työturvallisuuden varmistaminen toisen kotona suoritettavissa työtehtävissä | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi)

Turvallinen lääkehoito – Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen

Kuntatyö 2030 – Kuntien kehittämistarinoita sosiaali- ja terveysaloilta

Työturvallisuuskeskus – Sosiaalialan työsuojelu- ja hyvinvointi

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 – (Finlexin sivuilla)

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 – (Finlexin sivuilla)

Ammattiliitto JHL:n ja JHL-opiston yhteinen hanke Avusten digiin alkoi lokakuun alussa 2021 ja se päättyi elokuun 2023 lopussa. Hankkeella parannetaan henkilökohtaisten avustajien digitaalisia taitoja ja valmiuksia, jotka liittyvät heidän työhönsä. Tämän ansiosta he voivat avustaa vaikeasti vammaisia myös yhteiskunnan digiloikassa, jonka koronakriisi on aiheuttanut. Hankkeen rahoittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Avustaen digiin -hanke rahoitetaan osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Perustiedot hankkeesta

• Nimi: Avustaen Digiin – Henkilökohtaisten avustajien digitaalisten valmiuksien parantaminen / Assisted Digi – Digital Skills improvement for personal assistants of disabled persons
• Toiminta-aika 1.10.2021–31.8.2023
• Toimintalinja 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet
• Hankkeen rahoittaja: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Hanke rahoitetaan osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia

Hankkeen tavoitteet

Avustaen digiin -hankkeella on kolme selkeää tavoitetta:

1. parantaa henkilökohtaisten avustajien työhön liittyviä digitaalisia taitoja ja valmiuksia
2. parantaa henkilökohtaisten avustajien asemaa työmarkkinoilla
3. luoda pysyviä rakenteita henkilökohtaisten avustajien digitaalisten valmiuksien parantamiseen.

Hankkeen toimenpiteet

1. suunnitellaan ja toteutetaan koulutus- ja valmennuskokonaisuus vähintään sadalle henkilökohtaiselle avustajalle
2. kehitetään virtuaalinen kohtaamis- ja koulutustila henkilökohtaisille avustajille.

Hankkeen toivotut tulokset

1. syntyy henkilökohtaisten avustajien sekä verkostojen digikoulutuskokonaisuus
2. syntyy virtuaalinen kohtaamis- ja koulutustila

Pidemmän aikavälin tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi jatkuvan oppimisen suunnittelussa, työmarkkinoiden kehittämisessä, koulutusjärjestelmässä, sote-uudistuksen yhteydessä sekä lainsäädännössä.

Hankkeen julkinen kuvaus