Lähihoitaja, JHL on paras ammattiliitto sinulle
Lähihoitajat ansaitsevat kunnolliset työehdot ja turvallisen työympäristön. Me JHL:ssä puolustamme työehtojasi, oli työpaikkasi sitten kotihoidossa, palveluasumisessa tai laitoshoidossa.
Kamppailemme lähihoitajien palkkojen ja työehtojen puolesta
Lähihoitajana ansaitset työehdot, jotka vastaavat työsi vaativuutta ja osaamista.
Ammattiliitto JHL sopii ja neuvottelee työsuhteesi ehdoista. Siihen tarvitaan vahvaa tahtoa, voimakasta yhteisöä ja JHL:n osaavia edunvalvojia.
lähihoitaja, liity JHL:n jäseneksi
Me JHL:ssä puolustamme työehtojasi, oli työpaikkasi sitten kotihoidossa, palveluasumisessa tai laitoshoidossa.
Pidämme puoliasi, työskentelit sitten yksityisissä yrityksissä tai hyvinvointialueella.
Monen lähihoitajan työpaikka on yksityinen yritys. Yritykset pyörittävät esimerkiksi vanhusten palvelutaloja ja hoitolaitoksia.
Vuosien 2025–2026 sopimusneuvotteluissa JHL oli se liitto, joka oli valmis taistelemaan lähihoitajien palkkojen puolesta.
Lue lisää siitä, kuinka alan neuvottelut etenivät.
Ammattialafoorumit, tapaamispaikka myös lähihoitajille
JHL:n ammattilafoorumi on keskustelu- ja tapaamispaikka verkossa. Sote-alan foorumilla pidät helposti yhteyttä muihin alan ammattilaisiin.
Tätä ammattialafoorumi tarjoaa sinulle, lähihoitaja
- Foorumi on tiedonkulun väylä JHL:n ja työpaikkojen välillä.
- Alustalla pääset ideoimaan sekä omaa että koko sote-alan työtä, tulevaisuutta ja työnteon tapoja.
- Foorumilla voit keskustella työn iloista ja haasteista, jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea.
- Voit osallistua täysin aikataulujesi ja mielenkiintosi mukaan, et sitoudu mihinkään.
- Et tarvitse aiempaa kokemusta ammattiliiton toiminnasta. Riittää että olet innostunut työsi kehittämisessä, yhdessä muiden kanssa!
Seuraa meitä somessa!
Sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville on myös oma Facebook-sivu, JHL – Sote-alan ammattilaiset
Sivulla jaamme tietoa alan tuoreista kuulumisista, koulutuksista ja tapahtumista. Käy tykkäämässä ja ota sivun seurantaan!
Löydät meidät myös Instagramista JHL – Sote-alan ammattilaiset.
Tarkista, että jäsentietosi ovat ajan tasalla
Jäsenpalvelu OmaJHL:ssa hoidat jäsenasiasi helposti ja nopeasti.
Muista tarkistaa, että yhteystietosi, ammattinimikkeesi ja työsuhdetietosi ovat ajan tasalla. Silloin saat juuri sinulle ja ammattialallesi tarkoitetut viestit.
Ammattiliitto JHL pitää lähihoitajien puolta
Keskeisiin ammattiliiton tehtäviin kuuluvat myös edunvalvonta ja tuki työpaikoilla.
Koulutamme ja tuemme luottamusmiehiä ja -edustajia sekä työsuojeluvaltuutettuja. He ovat liiton edustajia suoraan työpaikalla.
JHL tukee silloinkin, kun ongelmat eivät ratkea työpaikoilla
Aina erimielisyyksiä ei pystytä ratkomaan neuvottelemalla tai yhteistyöllä. Ammattiliitto JHL:n jäsenenä voit saada maksutonta oikeusapua. Oikeusapu on aina harkinnanvaraista, eikä sitä voi hakea yksin.
Jos erimielisyys ei ratkea työpaikalla, luottamusmiehen tai -edustajan kanssa, voit kääntyä lähimmän JHL:n aluetoimiston puoleen.
Aluetoimistoilla on käytössä keskustoimiston asiantuntijoiden tuki.
Älä hae oikeusapua yksin. Tarvittaessa liitto selvittää asian työnantajaliiton kanssa neuvotellen ja lopuksi mahdollisesti tuomioistuimessa.
Valmistelut oikeusavun hakemiseksi voidaan aloittaa, jos työnantaja ei selvittelyjen ja neuvottelujen jälkeenkään suostu korjaamaan virheitä, vaikka on ilmeistä, että työnantaja on toiminut lakien tai sopimusten vastaisesti.
Teemme aina tarkan harkinnan siitä, onko jutulla oikeudellisista menestymismahdollisuuksia. Mahdollisesta oikeudenkäynnistä ei tule jäsenelle kuluja.
JHL auttaa lähihoitajia ammattitaidon päivittämisessä
Lähihoitajatutkinto on laaja-alainen toisen asteen tutkinto. Se antaa hyvät edellytykset siirtyä sosiaali-ja terveydenhuollon työtehtävästä tai työyksiköstä toiseen.
Lähihoitajan monipuolinen ammattitaito alkaa kehittyä jo opiskelujen aikana. Ammattiliitto JHL auttaa sote-alojen ammattilaisia päivittämään ammattitaitoaan. Järjestämme muun muassa koulutuksia ja webinaareja. Koulutus on JHL:n jäsenille pääsääntöisesti maksutonta.
Ammattiliittosi JHL tukee lähihoitajien jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia vaikuttamalla alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kehittämiseen. Edistämme myös lähihoitajien opintomahdollisuuksia ammattikorkeakouluissa.
Pyrimme myös siihen, että työnantajat velvoitetaan antamaan täydennyskoulutusta kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Lähihoitajien osaaminen pitää saada työpaikoilla kokonaan käyttöön.
Tulevaisuudessa lähihoitajia tarvitaan enemmän
Lähihoitajia tarvitaan työmarkkinoilla entistä enemmän. Heidän apunsa on välttämätöntä ihmisille, jotka tarvitsevat arjessaan hoivaa, huolenpitoa ja ohjausta.
Erityisesti vanhusten laitoshoidossa, kotihoidossa ja palveluasumiessa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän lähihoitajia.
Suomen väestö ikääntyy, ja samalla hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Tämä tuo tulevaisuudessa lisää töitä myös lähihoitajille.
Tällä hetkellä lähihoitajia jopa irtisanotaan lyhtynäköisen leikkauspolitiikan takia. Tähän ei ole varaa, sillä kaikki ammattilaiset tarvitaan tekemään sote-työtä.
Tukea lähihoitajan arkeen
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisina lähihoitajat ovat jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa. Heille syntyy vahva ammatti-identiteetti, joka koostuu arvoista, taidoista, kokemuksista ja tavoitteista.
Moni lähihoitaja on terveydenhuollon ammatilainen. Silloin työn päämäärä on ylläpitää ja edistää ihmisten terveyttä tai auttaa heitä parantumaan sairauksista.
Lähihoitajan pitää työssään ottaa huomioon potilaan oikeudet. Lähihoitaja on noudatettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemukseen perustuvia menettelylytapoja.
Kun lähihoitaja työskentelee sosiaalihuollon ammattihenkilönä, työn tavoite on pitää yllä ihmisten sosiaalista toimintakykyä sekä yhdenvertaisuutta. Sosiaalihuollon ammattilaista pitää tuntea säännökset, jotka liittyvät asiakkaan asemaan ja oikeuksiin sosiaalihuollossa.
Sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon säännöt, jotka koskevat asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaalihuollossa.
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021): Laki on sote-uudistuksen keskeinen osa, joka määrittää hyvinvointialueiden järjestämisvastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
- Laki hyvinvointialueesta (611/2021): Laki määrittelee itsehallinnollisten hyvinvointialueiden rakenteen ja tehtävät.
- Sosiaalihuoltolaki (1301/2014): Laki säätelee sosiaalisen turvallisuuden edistämistä ja hyvinvointialueiden vastuulla olevia sosiaalihuollon tehtäviä ja palveluita.
- Terveydenhuoltolaki (1326/2010): Sisältää säännöksiä muun muassa terveyden edistämisestä, kansanterveystyöstä ja erikoissairaanhoidosta.
- Tartuntatautilaki: Lain tarkoituksena on suojella asiakkaita ja potilaita. Lain 48 § koskee niitä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tehnyt esimerkkejä tartuntatautilain suojasta sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä.
Rokotusten tarve riippuu laitoksen asiakaskunnasta. Rokotuksia todennäköisesti tarvitaan, jos kyseessä on esimerkiksi turva- tai ensikoti, jossa on jatkuvasti alle 1-vuotiaita lapsia.
Sosiaali- ja terveysministeriö
- Hyvän työn ohjelma 2024–2027
- Ammattihenkilölainsäädäntöuudistus
- Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030
Työturvallisuuskeskus
- Opas: Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työturvallisuuden varmistaminen toisen kotona suoritettavissa työtehtävissä
Metropolia ammattikorkeakoulu
Lääkehoidon antaminen on osa lähihoitajan ammattitaitoa. Lääkehoidon tueksi sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut valtakunnallisen Turvallinen lääkehoito –oppaan.
Oppaan käyttöä suositellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä kaikissa toimintayksiköissä, joissa toteutetaan lääkehoitoa. Opas neuvoo myös siinä, miten lääkehoitoa annetaan esimerkiksi päiväkodeissa ja oppilaitoksissa.
Lääkehoidon toteutuminen perustuu työyksikössä laadittuun lääkehoitosuunnitelmaan.
Nämä asiat määritellään lääkehoitosuunnitelmassa
1. lääkehoidon toteuttaminen ja vaativuustaso
2. lääkehoitoon liittyvien riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen
3. henkilöstön lääkehoidon vastuut, velvollisuudet ja työnjako
3. lääkehoidon osaaminen ja osaamisen varmistaminen
4. lääkehoidon prosessi
5. seuranta- ja palautejärjestelmät.
Toimintayksikön johto vastaa lääkehoitosuunnitelman laatimisesti, toteuttamisesta ja seurannasta.
Vastuu lääkehoidon toteuttamisesta sen sijaan kuuluu terveydenhuollon laillistetuille ammattihenkilöille.
Lääkehoidon koulutuksen saaneet laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kantavat kokonaisvastuun lääkehoidon toteuttamisesta ja jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan.
Esihenkilöt ohjaavat ja valvovat lääkehoidon toteuttamista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä päättävät eri henkilöstöryhmien työnjaosta ja yhteis- työstä siten, että jokaisen ammattiryhmän osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Lupa ja valvontavirasto ylläpitää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereitä.
Virasto ylläpitää rekistereitä, koska sen kuuluu valvoa sote-alan toimintaa.
Rekisterinpidosta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa.
Henkilö merkitään rekisteriin, kun hänelle on myönnetty sosiaali- tai terveydenhuollon ammattioikeus Suomeen.
Rekisteriin merkitään ammattioikeuden voimassaolo ja valvontatiedot. Rekisteröidyllä voi olla voimassa useita eri ammattioikeuksia.
Ammattihenkilörekisterissä ei seurata työssäolotietoja eli sitä, työskenteleekö rekisteriin merkitty ihminen ammattihenkilönä.