Kesälomien siirtäminen ei ratkaise koulun ongelmia 

JHL:n jäsenistöltä kesälomien siirtäminen yksittäisenä toimenpiteenä ei saa kannatusta.

Varma kevään merkki on vuodesta toiseen toistuva keskustelu: pitäisikö koulujen kesälomia siirtää tai järjestellä uudelleen.

Perusteluksi esitetään milloin matkailun tarpeita, milloin työvoiman saatavuutta. Keskustelussa jää kuitenkin liian usein sivuun olennaisin kysymys – mitä vaikutuksia muutoksilla on lapsiin, perheisiin ja koulun arkea pyörittäviin ammattilaisiin.

JHL:n jäsenistöltä kesälomien siirtäminen yksittäisenä toimenpiteenä ei saa kannatusta. Koulun lukuvuotta ei voi tarkastella irrallisina palasina, vaan kokonaisuutena, jossa rytmi, jaksaminen ja arjen toimivuus kietoutuvat yhteen.

Koulu on arjen turvaverkko

Koulu ei ole neutraali kalenteriharjoitus. Se on lasten kasvun ja oppimisen ympäristö ja monille myös arjen turvaverkko. Jokainen muutos lomarytmiin vaikuttaa oppimiseen, hyvinvointiin ja perheiden arkeen.

Erityisen kuormittavia muutokset ovat niille lapsille, joilla on tuen tarpeita. Heille ennakoitavuus ja selkeä rytmi ovat kaikkein tärkeimpiä.

Jokainen uusi loma katkaisee oppilaiden koulunkäynti rytmin ja loman jälkeen aloitetaan melkeinpä alusta, välillä kouluun tulo tai siellä olo on vaikeata pitkän viikonlopunkin jälkeen.

– vastaus koulunkäynninohjaajille tehdyssä jäsenkyselyssä

Samalla on muistettava, että perheet ovat kokonaisuuksia, joissa yhden palasen siirtäminen vaikuttaa moneen muuhun. Jo nykyisellään koululaisten lomien määrä on huomattavasti suurempi kuin vanhempien vuosilomat.

Monessa perheessä joudutaan jo nyt ratkaisemaan vaikeita kysymyksiä siitä, missä lapset viettävät lomansa turvallisest ja mielekkäästi. Lomien lisääminen tai siirtely ei näitä ongelmia poista, vaan päinvastoin, se voi lisätä niitä.

Koulunkäynninohjaajien asema kohtuuton

Kesälomakeskustelussa sivuutetaan usein myös koulun henkilöstön tilanne. Esimerkiksi koulunkäynninohjaajat ovat jo nyt kohtuuttomassa asemassa. Heidän vuosilomansa eivät kata koulun lomien määrää, mikä johtaa palkattomiin jaksoihin, lomautuksiin tai toimeentulon epävarmuuteen.

Jokainen uusi lomajakso pahentaa tätä ongelmaa. Tämä ei ole vain työelämäkysymys, vaan myös palvelun laatuun ja jatkuvuuteen liittyvä kysymys.

Toivon ettei lisätä lomia. Meille koulunkäynninohjaajille se tietäisi lisää palkattomia päiviä, koska lomapäivät eivät kerta kaikkiaan riitä nykyisinkään lomiin, eikä kyllä rahatkaan.

– vastaus jäsenkyselyssä

On perusteltua kysyä, miksi koulun kalenteria halutaan muuttaa ennen kuin on varmistettu nykyisten uudistusten toimivuus ja resurssien riittävyys. Koulut elävät jatkuvien muutosten keskellä.

Oppilaiden oppimistuloksista ja hyvinvoinnista kannetaan aiheellisesti huolta – silti ratkaisuja haetaan rakenteellisista siirroista, ei opetuksen ja tuen vahvistamisesta.

Lapsivaikutusten arvioinnin pitäisi olla keskeinen osa kaikkea lapsiin kohdistuvaa päätöksentekoa, mutta näkökulma puuttuu keskustelusta kokonaan. Sen sijaan katse kääntyy herkemmin liike-elämän kuin lasten arjen ja hyvinvoinnin vaikutuksiin.

Lähtökohtana lasten etu

Jos lukuvuoden rakennetta halutaan aidosti tarkastella, se on tehtävä kokonaisvaltaisesti ja huolellisten vaikutusarvioiden pohjalta. Päätösten lähtökohtana on oltava lasten etu, ei matkailusesongin pidentäminen tai työmarkkinoiden lyhyen aikavälin tarpeet.

Koululla on oltava työrauha. Ennen uusia kokeiluja on syytä pysähtyä arvioimaan, mikä toimii ja mitä pitää korjata – ja tehdä se niiden ihmisten kokemusten pohjalta, jotka elävät arkea kouluissa joka päivä.

Kesälomien siirtäminen ei ole ratkaisu koulun todellisiin haasteisiin.