Tulevaisuudenuskoa työelämästä?
JHL:n teettämistä paneelitutkimuksista ilmenee, että millenniaalien ikäluokan tulevaisuudenusko on heikoissa kantimissa ja kuormitus huomattavaa. Muu tutkimustieto kertoo saman ikäryhmän työelämään liittyvän uupumuksen kasvusta. Samalla aiempaa pessimistisemmin maailmaa katsovat nuoret haluavat elämän peruspuitteet kuntoon sekä toivoa tulevaisuuteen, erityisesti työelämään.
Suomalaisten usko ja luottamus sekä omaan että maailman tulevaisuuteen tuntuu olevan koetuksella. Paljon puhetta on etenkin siitä, miten nuoria huolestuttaa tai jopa ahdistaa oma työelämä, elämänvaiheessa, jossa konkreettista kosketusta työelämään ei välttämättä edes ole.
Nuorten ja työikäisten tilannetta kartoittavat seurantatutkimukset maalaavat kuvaa synkkenevistä tulevaisuusodotuksista: pessimismi lisääntyy, nuoret kokevat paineita työllistymisestä ja työelämään liittyvä uupumus kasvaa etenkin kolmi-nelikymppisten, eli niin kutsuttujen millenniaalien sukupolven keskuudessa. Tulevaisuudenuskon puute näkyy myös JHL:n selvityksissä.
Nuoret näköalattomina työelämän kynnyksellä – millenniaalit aiempaa uupuneempia
Nuorten näköalattomuuden tunne ei ole vain huhupuhetta, sillä aihetta on myös tutkittu. Maaliskuussa julkaistiin tuorein Nuorisobarometri. Siitä ilmenee, että pessimismi nuorten keskuudessa on kasvanut ja tyytyväisyys omaan elämään heikentynyt aiempiin vertailuvuosiin nähden. Paineita koetaan ennen kaikkea työn saamiseen liittyen. Lisäksi huolta tai epävarmuutta aiheuttavat maailmanpoliittinen tilanne, ilmastonmuutos ja yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet.
Nuorisobarometrin yhteydessä julkaistussa valtion nuorisoneuvoston vetoomuksessa todetaan, että perusasiat on saatava kuntoon: ”luodaan yhdessä toiveikas ja kestävä tulevaisuus, jossa paineet eivät ole liian raskaita kantaa”.
Miltä työelämä ja tulevaisuudenusko sitten näyttävät tämän hetken työikäisten silmin – häämöttääkö siellä nuorten toivoma kestävä ja kunnollinen työelämä? Ei aivan.
Työterveyslaitos (TTL) julkaisi niin ikään maaliskuussa työssäkäyvien suomalaisten työhyvinvointia ja -oloja kartoittavan Miten Suomi voi -seurantatutkimuksen uusimmat tulokset. Myös tässä tutkimuksessa yhdeksi havainnoksi nousi tulevaisuusodotusten heikkeneminen. TTL:n tiedotteessa todettiin suomalaisten kokevan työelämässä yhä suurempaa kuormitusta samalla, kun tulevaisuudennäkymät ovat aiempaa epävarmemmat. Työhön käytettävät voimavarat ovat heikommissa kantimissa ja työuupumusoireilu on lisääntynyt. Uupumus koskee varsinkin 30–45-vuotiaita, eli niin kutsuttuja millenniaaleja, joilla on vielä pitkä työelämärupeama edessään.
Kolme-nelikymppisten tulevaisuudenusko heikointa
Samansuuntaisesta tilannekuvasta kertoo JHL:n hankkima tieto.
JHL:n toimeksiannosta Iro Researchin Tuhat suomalaista-paneelitutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten tulevaisuudenuskoa, merkityksellisyyden kokemuksia sekä työelämän roolia näissä.
Hätkähdyttävä löydös (KUVA1) oli se, miten suuri osa vastaajista kokee, ettei juuri mikään herätä heissä tulevaisuudenuskoa. Näin tunsi 19 % eli miltei joka viides vastaaja. Toinen huomionarvoinen havainto koskee ikäluokkia. Nuorimmista vastaajista (18–25-vuotiaat) 15 % ei löytänyt tulevaisuudenuskoa mistään, kun taas millenniaaleiksi luokiteltavan ryhmän eli 35–44-vuotiaiden keskuudessa osuus oli kaikista suurin, kokonaiset 27 %. Samassa ryhmässä myös ”en osaa sanoa” -vastaukset olivat korostuneen yleisiä.
KUVA 1: Kolmi-nelikymppisten usko tulevaisuuteen näyttäisi tämän perusteella olevan vielä nuoriakin hatarammalla tolalla. Kuva vahvistui, kun vastaajilta kysyttiin suoraan, kuinka vahvaksi he kokivat tulevaisuudenuskonsa (KUVA 2). 39 % 18–24-vuotiaista koki sen erittäin tai melko vahvaksi, melko tai erittäin heikoksi sen koki yhteensä 26 %. 35–44-vuotiaiden keskuudessa erittäin tai melko vahvan tulevaisuudenuskon omasi 34 %, mutta tässä joukossa oli myös ikäryhmistä suurin osuus erittäin tai melko heikoksi oman tulevaisuudenuskonsa merkinneitä. Heitä vastaajista oli 40 %.
KUVA 2: Miten kokemukset työstä ja työelämästä sitten istuvat tähän kokonaisuuteen – onko se merkittävä tekijä, uhka vai mahdollisuus?
Työn merkitys: tärkeä panos yhteiskunnalle, muttei välttämättä itselle
KUVA 3: Työlle annetaan suuri merkitys sikäli, kun se mielletään omana panoksena yhteiskunnalle.
Tämä ei kerro kaikkea olennaista, sillä kun vastaajia pyydettiin määrittelemään annetusta listauksesta asioiden tärkeyttä itselleen, jäi työnteko ja työpanos, tuottavuus vaihtoehtona vasta kahdeksannelle sijalle. Muun muassa rehellisyys ja lainkuuliaisuus, äänestäminen sekä lapset ja perhe ajoivat selkeästi työnteon ohitse. (KUVA 4)
KUVA 4: Tässäkin kohtaa iällä oli merkitystä: 18–24 vuotiaista 86 % piti työntekoa, työpanosta ja tuottavuutta erittäin tai melko tärkeänä, 35–44-vuotiaden joukossa luku oli 74 %. Vain pienen merkityksen tai ei lainkaan merkitystä työlle antoi 18–24-vuotiaista vastaajista 4 %. Vastaava millenniaaliryhmän osuus oli 11 %. Jostain kertonee sekin, että tätä suurempi luku, 13 %, oli ainoastaan yli 75-vuotiailla, eli työelämän jo taakseen jättäneillä vastaajilla.
Työn merkityksellisyys liittyy tulevaisuudenuskoon ja asuu yhteisöissä
Työn merkityksellisyys oli myös vahvasti sidoksissa tulevaisuudenuskoon. Vastaajat, joilla oli erittäin tai melko vahva usko tulevaisuuteen, pitivät myös työntekoa, työpanosta ja tuottavuutta itselle selkeästi merkityksellisimpänä (KUVA 5). Ja muistutuksena: juuri 35–44-vuotiaat olivat ryhmä, jossa heikon tulevaisuudenuskon omaavien osuus oli kaikkein suurin.
KUVA 5: Toisaalta, kun kysyttiin itselle merkityksellisistä yhteiskunnan instituutioista, ryhmistä tai ”porukoista” kaikkien vastaajien kesken korostuvat erilaiset lähiyhteisöt harrastus- ja perhe- sekä ystäväpiireistä työ- ja opiskeluporukoihin. Tässä työyhteisö ja kollegat olivat neljännellä sijalla. Parhaimmillaan työelämä voi siis tuottaa yksilölle merkityksellisen yhteisön.
Ikäryhmissä työyhteisön merkitys oli erityisen korostunut 25–34 ja 45–54-vuotiaiden keskuudessa, nuorimmille vastaajille opiskeluyhteisöt taas olivat huomattavan paljon tärkeämpiä. Jonkinlaiseksi lieväksi väliinputoajaksi jäivät 35–44-vuotiaat, joille työyhteisön merkitys ei ollut yhtä korostunut. (KUVA 6)
KUVA 6
Mistä paremman työelämän ainekset?
Eri ikäluokat painottavat eri asioita myös siinä, mikä heidän mielestään parantaisi työelämää itselle ja läheisille. (KUVA 7) Yleisesti eniten mainintoja sai työllistyminen ja työpaikkojen saatavuus – se, että työtä ylipäätään on. Tämä painottui erittäin vahvimmin nuorimpien vastaajien ryhmässä, siis heissä, jotka ovat joko vielä opiskelemassa tai pyrkimässä työelämään. 35–44-vuotiaiden ryhmässä työllistymisen merkitys hieman alikorostui ja oli merkittävästi pienempi kuin nuorten keskuudessa.
KUVA 7: Mitä kuormittuneet millenniaalit sitten kaipaavat työelämältä? Vastaus on ikäryhmän kohdalla selkeä: työkuorman keventämistä, kiireen vähentämistä ja työssä jaksamisen parantamista. Myös työaikojen lyhentäminen ja vapaa-ajan lisääminen korostui. Vertauksena 25–34-vuotiaiden joukossa painottuivat palkkauksen tasoon ja oikeudenmukaisuuteen sekä läpinäkyvyyteen liittyvät asiat sekä verotuksen laskeminen.
Ikäryhmäkohtaisista vastauksista piirtyy karrikoiden kuva, jossa nuoret kaipaavat pääsyä työelämään, pari-kolmikymppisten ikäryhmä toivoisi, että työnteolla tulisi paremmin toimeen ja kolmi-nelikymppiset väsyvät kuormitukseensa. Kun työelämään on päästy kiinni, siinä ei välttämättä jakseta.
Tämäkö on se työelämä johon nuorten pitäisi uskaltaa suunnata toivonsa – ja jossa kolmi- ja nelikymppisten pitäisi jaksaa eläkeikään asti? Tässä mainittujen havaintojen valossa on äärimmäisen tärkeää tarttua sekä työelämän kynnystä madaltaviin kysymyksiin että työn kuormitusta vähentäviin tekijöihin. Työelämän ja tulevaisuudenuskon yhteyttä on vahvistettava, nykyisille ja tuleville työntekijöille.
LOPPUVIITE: TIETO TUTKIMUKSISTA Iro Researchin Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä Iro Researchin valtakunnalliseen IroNet-kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuajankohdat olivat 10.–17.11.2025 (yhteiskuntaan liittyvät asiat) sekä 13.–23.2.2026 (syventävä kysely: Usko tulevaisuuteen, asioiden tärkeys ja merkityksellisyys, työelämä).
Liity jäseneksi!
JHL on Suomen monipuolisin ammattiliitto. Jäsenemme työskentelevät noin tuhannessa eri ammatissa hyvinvoinnin ja julkisten palvelujen parissa. Olit sitten sote-ammattilainen, kasvattaja, siivooja, keittäjä, sihteeri, vartija tai konduktööri, olemme ammattiliittosi!
