Muuttuvat kunnat tarvitsevat tiivistä yhteistyötä

Keskustelu erilaistuvista kunnista on suomalaisille etäistä. Monille kuntatyöntekijöille muutos sen sijaan on jo osa arkea.

Selvittely kuntien tulevaisuudesta on käynnissä ja kuntien muutokseen valmistautuminen on lähtenyt liikkeelle.

Aiheesta pitää käydä julkista keskustelua, sillä tiedossa voi olla suuria uudistuksia, jopa kuntaliitoksia.

Kuntien päättäjät ja viranhaltijat ovat tavanneet ministereitä ja käyneet keskusteluja kuntia koskevista tulevaisuusnäkymistä. Valtioneuvosto on myös perustanut työryhmän, joka pohtii kuntien tulevaisuutta.

Kuntien tehtäviin tehtiin historiallisen suuria muutoksia sote-uudistuksen yhteydessä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Eri kuntien päättäjät käsittelivät muutosta myös yhteiskokouksia vuosina 2006 ja 2018.

Nyt kunnat muuttuvat entistä erilaisimmiksi ja toisaalta kuntien yhteistyö vahvistuu. Olisiko kuntien jälleen aika pitää yhteisiä kokouksia?

Kunta toimii, kun se tuottaa pääosan palveluista itse

Kuntien pitää tehdä yhteistyötä, jotta ne voivat hoitaa niille kuuluvia tehtäviä.

Myös huoltovarmuus vaatii yhteystyötä kuntien välillä. Huoltovarmuus on ollut esillä esimerkiksi Kolarin ja Ruotsissa sijaitsevan Pajalan kuntien päättäjien keskustelussa vuonna 2023.

Kunnat vastaavat varautumisesta, joukkoliikenteestä, vesi- ja jätehuollosta. Lisäksi niille kuuluu vastuu varhaiskasvatuksesta, opetuksesta, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluista, ympäristöpalveluista ja teknisistä palveluista, maahanmuuttajien kotouttamisesta, työvoimapalveluista, elinkeinopolitiikasta ja omalta osaltaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Kunnat edistävät myös demokratiaa ja turvallisuutta.

Kunnalliset palvelut vaikuttavat kunnan elinvoimaan ja asukkaiden hyvinvointiin. Toimiva kunta tuottaa palvelut pääosin omana, julkisen sektorin työnä. Yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin palvelut täydentävät palveluita.

Kunnan elinvoima syntyy erityisesti asukkaiden hyvinvoinnista, työstä, peruspalveluista ja yhteistyöstä. Yhteisöllisyys, turvallisuuden tunne ja järjestö- ja yritystoiminta edistävät elinvoimaisuutta.

Keskustelua on käytävä, myös kuntaliitoksista

Kuntien erilaistuminen on suuri muutos, joten siitä käydään myös laajaa keskustelua.

Tiedossa on asioita, jotka eivät miellytä kaikkia kuntalaisia. Eli keskustelua kuntaliitoksista.

Keskustelu asukkaiden kanssa on hyvä aloittaa ajoissa. Miten kunta pärjää? Pitäisikö tehdä yhteistyötä toisten kuntien kanssa?

Keskustelussa ei saa unohtaa työntekijöitä, jotka huolehtivat asukkaiden palveluista ja siitä, että kunta toimii.

Työntekijät on otettava mukaan keskusteluun tulevaisuuden kunnista.

Julkisen sektorin ammattilaiset huoltavat liikuntapaikkoja ja laitteita, pitävät tiet kunnossa, tarjoavat kuntalaisille kirjasto- ja kulttuuripalveluja, pitävät kuntien asiakirjat järjestyksessä, ajavat joukkoliikennettä, huolehtivat lapsista ja nuorista, pitävät päiväkodit ja koulut toiminnassa ja siisteinä, huolehtivat koulujen toimintamahdollisuuksista ja valmistavat ruoan kouluihin ja päiväkoteihin.

Työntekijät ja henkilöstön edustajat tulee ottaa mukaan keskusteluihin tulevaisuuden kunnista ja kuntien yhteistyöstä. Keskusteluissa on kyse työntekijöiden työstä.

JHL on laatinut kuntaoppaan, josta saa tukea käytäviin keskusteluihin ja tietoa, mistä on kyse, kun puhutaan kuntatyöstä.