Työn merkityksellisyys kantaa sotealalla vaikeina aikoina

Sosiaali- ja terveysalasta puhutaan usein kriisien kautta. Julkisessa keskustelussa korostuvat henkilöstöpula, kiire, kasvava palvelutarve ja alan veto- ja pitovoiman haasteet. Näiden keskustelujen keskellä unohtuu kuitenkin helposti yksi tärkeä kysymys: mikä saa ihmiset hakeutumaan alalle yhä uudelleen?

Ammattiliitto JHL teki sosiaali- ja terveysaloilla ja niiden tukipalveluissa työskenteleville jäsenilleen alkuvuonna 2024 kattavan kyselyn, jossa tiedusteltiin alan ammattilaisten näkemyksiä soten henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden parantamiseksi . JHL:n jäseniä on koko laajan sote sektorin kaikissa ammateissa, tukipalveluista johtotehtäviin. Suurin ammattiryhmä JHL:n sotealan henkilöstöstä on lähihoitajat.

Useiden muiden kysymysten ohella JHL haki jäseniltään vastausta kysymykseen: Mikä sai sinut valitsemaan sosiaali- ja terveysalan? Mikä omassa työssäsi on parasta?

Saimme tähän kysymykseen yhteensä 3109 avointa vastausta, jonka analyysin koonnin löydät täältä. Analyysin perusteella vastaus kysymykseen on yllättävän yksinkertainen. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä yhdistää vahva halu auttaa muita ihmisiä ja tehdä merkityksellistä työtä.

Halu auttaa on vahvin vetovoimatekijä

Kun työntekijöiltä kysyttiin, mikä sai heidät valitsemaan sosiaali- ja terveysalan, yleisin vastaus liittyi auttamiseen. Monelle kyse ei ole pelkästä ammatista tai toimeentulosta, vaan mahdollisuudesta olla tukena silloin, kun toinen ihminen tarvitsee apua.

Työntekijät kuvasivat haluaan tehdä hyvää, tukea erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä sekä olla mukana rakentamassa turvallisempaa ja inhimillisempää arkea. Erityisesti vanhusten, lasten, vammaisten henkilöiden sekä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttaminen nousi vastauksissa esille.

Moni kertoi kokevansa, että sote-ala vastaa omia arvoja. Ihmisten kohtaaminen, kuunteleminen ja rinnalla kulkeminen koetaan tärkeäksi osaksi omaa identiteettiä ja ammatillisuutta.

Kyselyn vastauksista nousee vetovoimatekijänä esiin se, että ”alalla on varma työpaikka”. Valitettavasti tällä hetkellä tilanne on ainakin väliaikaisesti alalla eri kuin vastausten antohetkellä vuoden 2024 alussa. Tällä hetkellä tämä vetovoimatekijä ei toteudu, ja sekin on hyvä tunnistaa ja huomioida. Mikäli tilanne, jossa irtisanomisia ja lomautuksia on sekä julkisella- että yksityisellä sektorilla runsaasti johtuen hyvinvointialueiden taloudellisesta tilanteesta jatkuu pitkään, tulee se varmasti näkymään negatiivisesti alalle hakeutumisessa.

Työn merkitys löytyy ihmisistä

Kun vastaajilta kysyttiin, mikä heidän työssään on parasta, vastaus oli jälleen hyvin selkeä: ihmiset.

Asiakkaiden ja potilaiden kohtaaminen, heidän kanssaan syntyvät luottamukselliset suhteet sekä mahdollisuus nähdä oman työn vaikutukset koetaan työn suurimpina palkintoina. Työntekijät kertovat saavansa voimaa asiakkaiden kiitoksista, hymystä, onnistumisista ja siitä, että voivat aidosti helpottaa toisen ihmisen arkea.

Useissa vastauksissa korostui tunne siitä, että omalla työllä on merkitystä. Vaikka työ voi olla kuormittavaa, kokemus tarpeellisesta ja vaikuttavasta työstä auttaa jaksamaan haastavina aikoina.

Eräs vastaaja kiteytti asian yksinkertaisesti:

”Parasta on toisten ihmisten auttaminen.”

Työyhteisö kannattelee arjessa

Asiakkaiden lisäksi työtovereiden merkitys nousi vastauksissa vahvasti esille. Hyvä työporukka, yhteishenki ja kollegoiden tuki ovat monelle keskeisiä syitä viihtyä työssä.

Sote-työssä kohdataan päivittäin vaativia tilanteita, joissa yksin pärjääminen olisi vaikeaa. Toimiva työyhteisö mahdollistaa kokemusten jakamisen, yhteisen ongelmanratkaisun ja myös huumorin kiireisen arjen keskellä.

Työhyvinvointia ei siis rakenneta pelkästään resursseilla ja rakenteilla, vaan myös ihmisten välisellä yhteistyöllä.

Vaihtelevuus tekee työstä kiinnostavaa

Monet vastaajat arvostavat työssään myös sitä, ettei yksikään päivä ole täysin samanlainen. Jokainen asiakaskohtaaminen on erilainen, ja työ tarjoaa jatkuvasti uusia tilanteita sekä mahdollisuuksia oppia.

Työn vaihtelevuus koetaan voimavarana, joka pitää työn mielenkiintoisena vuodesta toiseen. Samalla monet työntekijät korostavat mahdollisuutta käyttää omaa osaamistaan, harkintaansa ja persoonallisuuttaan osana työtä.

Vetovoimaa löytyy, mutta pitovoimasta on huolehdittava

Kyselyn tulokset osoittavat, ettei sosiaali- ja terveysalan ongelma ole työn merkityksellisyyden puute. Päinvastoin. Työntekijät kokevat työnsä tärkeäksi, arvokkaaksi ja yhteiskunnallisesti välttämättömäksi.

Haasteet liittyvät enemmän siihen, miten työn tekemisen edellytykset toteutuvat käytännössä.

Vastaajat nostivat esiin muun muassa kiireen, henkilöstövajeen, työn kuormittavuuden sekä kokemuksen työn riittämättömästä arvostuksesta. Moni kokee, että aikaa asiakkaiden kohtaamiseen on liian vähän, vaikka juuri se on työn mielekkäin osa.

Tämä viesti on tärkeä myös päättäjille ja työnantajille. Alan veto- ja pitovoimaa ei vahvisteta ainoastaan rekrytoimalla uusia työntekijöitä. Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että nykyiset työntekijät voivat tehdä työnsä hyvin ja kokea onnistumisen tunnetta omassa arjessaan.

Merkityksellinen työ ansaitsee toimivat puitteet

Palkkaus nousi vastauksista lähes poikkeuksetta, vaikka siitä ei tässä kohdassa erikseen kysytty. Vaikka alasta ja omasta työstä löytyy paljon hyvää, vastauksissa todetaan myös, että hyvät työkaverit eivät tuo leivän päällisiä eikä työn merkityksellisyydellä makseta laskuja. Matala palkkaus suhteessa työn vaativuuteen koetaan tekijänä, joka vähentää etenkin alan pitovoimaa, mutta osaltaan myös vetovoimaa. Varsinkinkaan nuoria ei palkkaus houkuttele alalle.

Sote-alan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa kannattaa muistaa, että alan suurin vahvuus löytyy edelleen ihmisistä. Kyselyn perusteella työntekijöiden motivaatio rakentuu auttamisen halusta, asiakkaiden kohtaamisesta sekä kokemuksesta, että omalla työllä on merkitystä.

Kun työntekijöille annetaan riittävästi aikaa asiakastyöhön, mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä sekä toimiva työyhteisö ympärilleen, vahvistetaan samalla sekä alan veto- että pitovoimaa.

Lopulta kysymys on hyvin yksinkertainen: ihmiset tulevat sote-alalle auttaakseen muita. Jotta he myös pysyisivät alalla, heidän on voitava tehdä tätä työtä tavalla, joka on sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta kestävää.