Jäsenpalvelut sekä sähköiset järjestelmämme omaJHL, omaYhdistys ja omaKoulutus ovat järjestelmäuudistuksen vuoksi suljettu 17.11.–30.11. Pahoittelemme käyttökatkosta aiheutuvaa mahdollista haittaa.
Ravitseva koululounas auttaa nuoria jaksamaan ja oppimaan
Kouluruokailun kävimäärä voittaa minkä tahansa ravintolan. Kouluruokailun piiriin kuuluu Suomessa liki 900 000 lasta ja nuorta. Ruoan laittavat ruokapalveluiden ammattilaiset, joista moni on ammattiliitto JHL:n jäsen.
Kouluruokaa on Suomessa tarjottu vuodesta 1948, ja laki kouluruoan tarjoamisesta säädettiin jo vuonna 1943. Kouluruokailu nousee yhä aika ajoin yleiseen keskusteluun, ja ymmärrän kyllä miksi.
Tällä hetkellä kouluruokailun piiriin kuuluu lähes 900 000 lasta ja nuorta. Vuosikymmenten mittaan ruokailu on muuttunut paljon, muun muassa ruokasuositusten takia.
Nykyään myös nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ruokalistoihin. Ennen ruokalistalla tarjoiltiin vain puuroja ja keittoja. Nykyään ruokalistat kiertävät 5–6 viikon jaksoissa ja koulut tarjoavat oppilaille kattavia aterioita.
Ruokien takana ovat ruokapalvelun ammattilaiset, jotka valmistavat myös erityisruokia allergikoilla sekä turvaruokaa neurokirjon lapsille ja nuorille. Moni alan ammattilainen on ammattiliitto JHL:n jäsen.
Kouluruokailun järjestäminen on muuttunut viime vuosina. Valmistuskeittiöitä ei enää ole jokaisessa koulussa, vaan ateriat valmistetaan usein keskitetysti suurissa valmistuskeittiöissä ja kuljetetaan kouluihin, joissa ne lämmitetään ja tarjoillaan oppilaille. Tämä muuttaa jonkin verran ruoan ulkonäköä, mikä ei aina miellytä eikä houkuta ruokailijoita.
Kouluruoka on satsaus hyvinvointiin
Kouluruokailu vaikuttaa kuitenki todella paljon lasten oppimiseen ja koulupäivän suorittamiseen.
Elina Risku arvioi ruokailun vaikutusta kanditaatintyössään ”Koulupäivän aikainen ravitsemus oppimisen tukena”. Riskun mukaan ravitsemuksella on merkittävä vaikutus aivojen hyvinvointiin ja toimintaan. Tämä näkyy suoraan nuoren oppimisessa ja koulumenestyksessä.
Kun lapsi tai nuori saa päivän aikana ravitsevan aterian, hän jaksaa keskittyä paremmin, pysyy virkeämpänä ja pystyy osallistumaan aktiivisemmin koulupäivään. Riskun kanditaattityössä arvioitiin, että terveellisen kouluruoan syöneet oppilaat jaksavat paremmin koulupäivän aikana, käyttäytyvät rauhallisemmin luokassaja saavuttavat parempia oppimistuloksia.
Monipuolinen ruokavalio siis näyttää tukevan lasten ja nuorten kognitiivista kehitystä. Riittävä energian ja ravintoaineiden saanti vaikuttaa myönteisesti muistiin, ajatteluun ja uuden oppimiseen.
Kouluruokailu ei ole pelkästään ateria koulupäivän keskellä. Se on panostamista lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja tulevaisuuteen. Jokainen koulussa nautittu ateria antaa edellytyksiä paremmalle jaksamiselle, oppimiselle ja koulussa viihtymiselle.
Vähintään puoli tuntia aikaa
On tärkeää, että oppilailla on riittävästi aikaa ruokailuun. Suosituksen mukaan paras aika lounaalle on noin kello 11–12. Syömiselle suositellaan vähimmäisajaksi 30 minuuttia.
Kouluruokailu ei ole pelkästään syömistä, se on osa nuoren kasvatusta. Opetushenkilökunnan tulisi tukea ruokailutilanteissa oppilaita hyvien ruokailutapojen, yhdessäolon ja vastuullisten valintojen oppimisessa, mutta toteutuuko se?
Ruokapalvelutyöntekijät eivät voi kiireessä hoitaa tehtäviä, jotka kuuluvat opetukseta vastaavalle henkilökunnalle. Silti kunnat säästävät sillä, etteä ne eivät anna opetushenkilökunnalle valvonta-aterioita.
Valvonta-ateria tarkoittaa koulussa lounasta, jolla on mukana valvottavia lapsia. Etu on verotettavaa luontaisetua.
Ruokapalveluntyöntekijän tehtävä on ohjeistaa oppilaita linjastossa, ja kertoa mitä aterioita on tarjolla ja mikä on suositeltava annosmäärä. Täytyy muistaa, että tämä on osa opetus- ja kasvatustehtävää. Tehtävä pohjautuu perusopetuslakiin, joka pitää toteuttaa.
Kouluruokailusta ja koululaisten hyvinvoinnista on tehty paljon tutkimuksia ja kyselyitä. Milloin saamme konkreettista muutosta aikaan ennen kuin on liian myöhäistä?
Kouluruokailu ei ole tärkeää pelkästään lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta, vaan se on myös kuntien mahdollisuus tehdä vaikuttavaa hyvinvointityötä. Hyvä kouluruokailu vaatii hyvät raaka-aineet, oikeat välineet, riittävästi ruokailuaikaa sekä oikeaan aikaan tarjottavan luonaan.
Kun kouluissa panostetaan laadukkaaseen ruokailuun, joka sisältää hyvät raaka-aineet ja valmistusvälineet, riittävään ruokailuaikaan sekä tarkoituksenmukaiseen lounasajankohtaan. Kouluruokailun järjestämistä on tutkinut muun muassa Terveyden ja hyvinvointilaitos THL. Suosittelen kaikkia tutustumaan kiinnostaviin tutkimustuloksiin.
Ammattiliitto JHL on juuri sinua varten, jos työskentelet esimerkiksi päiväkodin, koulun tai sairaalan ruokapalveluissa ja muissa suur- tai ammattikeittiöissä. JHL:n jäsenyys tuo sinulle turvaa työelämän käänteisiin sekä pääset osaksi ammatillista yhteisöä.