Oikeutta siivoojille: yksin työssä, jatkuvassa kiireessä
Vietämme tänään 15.6. Oikeutta siivoojille -päivää. Siivoustyö on välttämätöntä yhteiskunnan toimivuudelle, mutta sen tekijät jäävät usein näkymättömiksi. Siivoojilla on oikeus reiluihin työehtoihin, turvalliseen työhön ja arvokkaaseen kohteluun.
Oikeutta siivoojille (Justice for Janitors) on Yhdysvalloista vuonna 1985 alkanut liike, joka pyrkii parantamaan siivousalalla työskentelevien palkkausta, työoloja ja arvostusta. Sittemmin liike on levinnyt Manner-Eurooppaan ja Iso-Britanniaan, missä se on nimeltään Justice for Cleaners.
JHL edustaa tuhansia puhtausalan työntekijöitä. Heidän tekemänsä työ on välttämätöntä turvallisten ja terveellisten työympäristöjen ylläpitämiseksi. JHL:lle on tärkeää, että siivoojien työ tunnistetaan ammattitaitoa vaativaksi, ja että työntekijöillä on mahdollisuus tehdä työnsä turvallisesti, kohtuullisella työkuormalla ja oikeudenmukaisilla työehdoilla.
Työn arvostuksen tulee näkyä käytännön ratkaisuissa. Niitä ovat riittävä resursointi, vastuulliset hankinnat ja työntekijöiden kuuleminen.
Tuoko kilpailutus tehokkuutta vai näennäissäästöjä?
Viime vuosina julkisten ja yksityisten palveluiden siivous on kilpailutettu yhä useammin. Kilpailutuksissa voittaa usein halvin hinta, mutta samalla syntyy ristiriita: hintoja painetaan alas, aikataulut kiristyvät epärealistisiksi, työn kuormitus kasvaa ja työn laatu kärsii.
Kilpailutuksessa saavutettu näennäinen tehokkuus tarkoittaa lisääntyvää kiirettä, ylikuormitusta ja suurempia työturvallisuusriskejä. Halpa hinta ei ole säästö, jos työntekijät maksavat sen omalla jaksamisellaan ja terveydellään.
Samaan aikaan hyvinvointialueilla puhtausalan palveluja järjestävissä organisaatioissa työn mitoituksia on kiristetty säästöjen vuoksi.
Yksintyöskentely ja turvallisuuden riskit
JHL:n teettämän työturvallisuuskyselyn mukaan yksintyöskentely on lisääntynyt puhtausalalla. Yksin työskentelevän riskit tapaturmatilanteissa ja uhkaavissa kohtaamisissa kasvavat, ja se altistaa henkisen kuormituksen lisääntymiseen.
Jokaisella työntekijällä on oikeus tuntea olevansa turvassa työpäivänsä aikana. Kuka ottaa vastuun, jos apua ei ole saatavilla silloin kun sitä eniten tarvitaan?
Vastuulliset hankinnat osana ratkaisua
Työperäinen hyväksikäyttö on Suomessa tunnistettu ilmiö. Siivousala kuuluu sen riskialoihin. Ulkoistetut palvelut ja moniporrasteiset alihankintaketjut vaikeuttavat valvontaa ja lisäävät riskiä erityisesti suurissa julkisissa hankinnoissa.
Valtio ja kunnat käyttävät siivouspalveluihin merkittäviä summia julkisia varoja. Alalla työskentelee paljon ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Osa heistä on haavoittuvassa asemassa. Hyväksikäyttö voi ilmetä esimerkiksi alipalkkauksena tai kohtuuttomina työaikoina. Pahimmillaan kyse on vakavista rikoksista.
Jokaisella työntekijällä on oikeus tuntea olevansa turvassa työpäivänsä aikana.
Vastuulliset hankinnat edellyttävät selkeitä vaatimuksia, toimivaa sopimuskauden aikaista valvontaa ja osaamista tunnistaa hyväksikäytön merkit. Hankintayksiköillä on keskeinen rooli riskien ennaltaehkäisyssä ja epäkohtiin puuttumisessa. Vastuullisuus siivoushankinnoissa on sekä eettinen velvollisuus että tehokasta julkisten varojen käyttöä.
Motiva Oy:n ja HEUNIn laatima opas siivouspalveluhankintoihin tarjoaa työkaluja työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn. Se korostaa vastuuta koko hankintaprosessin ajan kilpailutuksesta sopimuskauden valvontaan.
Opas muistuttaa, että vastuu työntekijöiden oikeuksista ei pääty sopimuksen allekirjoitukseen.
Huoli, jota ei voi sivuuttaa
Kilpailutuksen paineessa vastuu siirtyy usein niille, joilla on vähiten mahdollisuuksia vaikuttaa. Jos emme huomioi kuormitusta, turvallisuutta ja oikeudenmukaisia työehtoja, riskinä on myös hyväksikäytön normalisoituminen.
Kenen vastuulla ovat ne ihmiset, joiden työ mahdollistaa halvimman tarjouksen?
Miten hankinnat voisivat tunnistaa riskit ajoissa ennen kuin vahinko ehtii tapahtua?
Onko meillä rohkeutta katsoa tarjoushinnan taakse ja kysyä, millä ehdoilla työ tehdään?
JHL näkee päivittäin, miten kilpailutusten ja säästöpaineiden vaikutukset näkyvät työntekijöiden arjessa. Liian tiukat mitoitukset, lisääntyvä yksintyöskentely ja jatkuva kiire eivät ole pelkästään työhyvinvointikysymyksiä, vaan ne vaikuttavat myös palvelujen laatuun ja turvallisuuteen.
Siksi pidämme tärkeänä, että hankintapäätöksissä huomioidaan hinnan lisäksi työntekijöiden työolosuhteet, sopimusten toteutumisen valvonta ja palvelun pitkäjänteinen laatu.
Julkisilla varoilla hankittujen palveluiden tulee perustua vastuullisuuteen, ei työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella saavutettuihin säästöihin.
Oikeutta siivoojille -päivä – Ammattiliitto JHL
Oikeutta siivoojille myös Suomessa
Suomessa on kaikki edellytykset näyttää esimerkkiä, miten puhtausalan työntekijöiden oikeudet, turvallisuus ja arvostus voidaan turvata myös muuttuvassa työelämässä.
JHL haluaa olla rakentamassa työelämää, jossa siivoojien ammattitaitoa arvostetaan, työehdot ovat kunnossa ja jokaisella työntekijällä on mahdollisuus tehdä työnsä ilman kohtuutonta kiirettä tai turvattomuutta.
Oikeutta siivoojille -vaatimus tarkoittaa, että työntekijöiden ääni kuuluu päätöksenteossa ja heidän työnsä merkitys tunnustetaan osana toimivaa yhteiskuntaa.
Siivoojien työ pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Varmistetaan, että myös heidän oikeutensa pysyvät mukana.
Liity jäseneksi!
JHL on Suomen monipuolisin ammattiliitto. Jäsenemme työskentelevät noin tuhannessa eri ammatissa hyvinvoinnin ja julkisten palvelujen parissa. Olit sitten sote-ammattilainen, kasvattaja, siivooja, keittäjä, sihteeri, vartija tai konduktööri, olemme ammattiliittosi!
