Julkisen sektorin työntekijät pitää palkita, kun työ tehostuu

Tekoäly voi tehostaa julkisen sektorin työtä, mutta ihmisen harkintaa ja vastuunkantoa tarvitaan jatkossakin.

Suomen julkinen talous on entistä kireämmällä ja valtio velkaantuu kovaa vauhtia. Samaan aikaan syntyvät ikäluokat pienenevät, ja suuret ikäluokat tarvitsevat yhä enemmän hoivaa, hoitoa ja muita julkisia palveluja. Vuonna 2025 Suomessa syntyi noin 45 000 lasta. Vuonna 1955 syntyneitä oli lähes kaksinkertainen määrä, noin 90 000.

Kunnat, hyvinvointialueet ja valtio tarjoavat vaikeaan taloustilanteeseen ratkaisuksi leikkauksia ja säästöjä. Ne voivat olla välttämättömiä, mutta tuottavuuden pysyvää parantamista ei voi rakentaa leikkausten varaan. Julkinen sektori tarvitsee säästöjen rinnalle tuottavuuspolun.

Julkisessa keskustelussa työntekijät nähdään usein kustannuksena. Todellisuudessa he tuntevat työn arjen, pullonkaulat ja päällekkäisen työn. Tuottavuus syntyy siitä, että työt tehdään viisaammin. Siihen tarvitaan työntekijöiden osaamista, kokemusta ja sitoutumista.

Siksi kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi ottaa käyttöön ryhmäpalkitsemiseen perustuvia malleja nykyistä laajemmin. Ryhmäpalkitseminen perustuu työpaikalla päätettyihin mittareihin. Kun tuottavuus paranee, työntekijät palkitaan kollektiivisesti, esimerkiksi työyksikkö- tai tiimitasolla. Osa mittareista voi koskea koko työnantajaa.

Tulospalkkiot sopivat julkiseen työhön

Palkitsemisen mittarit kannattaa valita niin, että ne perustuvat työyhteisön strategisiin tavoitteisiin. Mittareiden pitää olla selkeitä ja ymmärrettäviä. Palkkiot voidaan maksaa esimerkiksi henkilöstörahastoon.

Työntekijöiden pitää saada osa hyödyistä, jos työyhteisö onnistuu palvelun laadusta tinkimättä parantamaan toimintaansa, vähentämään turhaa työtä, kehittämään prosessejaan tai lisäämään tuottavuutta.

Yksityinen sektori on käyttänyt tulospalkkioita henkilöstörahastoja vuosikymmenet. Julkisella sektorilla niiden hyödyntäminen on jäänyt vähäiseksi, vaikka toimintaympäristö tarjoaa ryhmäpalkitsemiselle hyvät lähtökohdat.

Julkiset palvelut syntyvät harvoin yksilösuorituksina. Päiväkodeissa, kouluissa, terveyspalveluissa, pelastustoimessa, ruokapalveluissa ja teknisissä palveluissa tulokset tehdään yhdessä. Myös palkitsemisen pitäisi perustua yhteiseen onnistumiseen.

Ryhmäpalkitseminen liittyy hyvään johtamiseen. Palkitseminen kertoo työntekijöille, että kehittäminen kannattaa ja organisaatio arvostaa työntekijöiden aloitteellisuutta.

Palkitseminen vahvistaa myös työhyvinvointia. Julkisen sektorin ammattilaiset työskentelevät suurella ammattitaidolla, usein kovan paineen alla. Tuottavuus ei synny vaatimalla ihmisiltä jatkuvasti enemmän vaan poistamalla työn esteitä ja turhia työvaiheita.

Tekoäly voi tehostaa työtä, mutta se ei korvaa ihmistä

Tekoäly avaa tähän uuden mahdollisuuden. Hallitus odottaa tekoälyltä merkittäviä tuottavuushyötyjä julkisissa palveluissa. Monesti keskustelussa unohtuu yksi olennainen asia: tekoäly tuottaa hyötyä vain silloin, kun ihmiset osaavat hyödyntää sitä.

Tekoälyn suurin arvo ei ole työvoiman vähentämisessä, vaan siinä, että ammattilaisten aikaa vapautuu olennaiseen työhön. Sosiaalityöntekijä voi käyttää vähemmän aikaa dokumentointiin, varhaiskasvattaja hallinnollisiin tehtäviin ja hoitaja tietojen kirjaamiseen. Samalla ihmisten kohtaamiseen jää enemmän aikaa.

Julkisissa palveluissa tarvitaan jatkossakin ihmisen harkintaa, vastuunkantoa, vuorovaikutusta ja ammattitaitoa. Tekoäly ei korvaa niitä.

Tekoälyllä saavutettujen tuottavuushyötyjen pitää näkyä työntekijöille. Muutoksen tekijöiden kuuluu saada osansa hyödystä, kun työyhteisö kehittää uusia toimintatapoja, ottaa käyttöön uusia välineitä ja onnistuu parantamaan työn laatua ja tuottavuutta.

Tuottavuuden parantumista on mitattava selkeästi ja oikeudenmukaisesti. Kustannusten seuranta ei riitä vaan arvioinnissa on huomioitava palvelujen laatu, vaikuttavuus ja työhyvinvointi. Palkitsemisen pitää kannustaa tekemään oikeita asioita paremmin, ei säästämään vääristä kohdista.

Julkisen talouden ongelmiin ei ole yhtä ratkaisua. Tarvitsemme sekä taloudellista vastuullisuutta että uusia tapoja lisätä tuottavuutta. Työntekijät pitää nähdä muutoksen toteuttajina, ei niiden kohteena. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, pystymmekö uudistamaan julkisia palveluja yhdessä työntekijöiden kanssa. Henkilöstörahastot ja ryhmäpalkitseminen tarjoavat tähän yhden konkreettisen keinon.

Lisätietoa palkitsemisesta voit lukea ammattiliitto JHL:n julkaisemasta Tuottavuuspolulle-oppaasta.