Olisitko sinä valmis tekemään loppuvuoden työsi ilmaiseksi?

Naisen palkkapäivä on Suomessa tänään 6. marraskuuta. Se tarkoittaa sitä, että naiset tekevät töitä lähes kaksi kuukautta ilman palkkaa, mikäli heidän vuoden ansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin. JHL on edistänyt palkkatasa-arvoa merkittävästi, muun muassa neuvottelemalla palkankorotuksia jäsenistölleen.

Sama palkka samanarvoisesta työstä, tämän luulisi olevan itsestäänselvyys. Ehei, ei ollut ennen eikä ole vieläkään. Naisten vuoden palkka on ansaittu 6. marraskuuta mennessä, kun miesten laskennallinen palkka kertyy vuoden loppuun asti. Naisten ansiot ovat vain 85 % miehen ansioista, kertoo keskusjärjestö STTK verkkosivuillaan.

Hyviäkin uutisia onneksi on: naisten ja miesten palkkaero kaventui viime vuonna historiallisen paljon! Kiitos tästä kuuluu tietenkin ammattiliitoille, jotka neuvottelivat sote-alalle palkankorotuksia ja edistivät palkkatasa-arvoa sopimuksissaan. Myös JHL:n sopimuspöydissä neuvoteltiin merkittäviä ratkaisuja.

STTK:n mukaan sukupuolten välinen palkkaero kaventui edellisestä vuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Tällä vauhdilla palkkatasa-arvo saavutettaisiin vuonna 2043. Jos kehitys taas jatkuu tavanomaisesti, palkkatasa-arvon saavuttaminen siirtyy vuoteen 2100.

Mistä syistä palkkojen epätasa-arvo kumpuaa?

Naisten palkkatasa-arvon kivikkoinen ja hidas polku työelämässä on toki tunnistettu. Kansainvälinen työjärjestö oli sopinut samapalkkaisuussopimuksen jo vuonna 1951, jonka Suomi sai vihdoin ratifioitua vuonna 1963. Tähän asti miehillä ja naisilla oli käytössä eri palkkataulukot.

Työehtosopimuksista naispalkat poistuivat vähitellen vuoteen 1966 mennessä.

Jos työehtosopimuksen sisällä edistystä onkin saavutettu, työehtosopimusten välisistä eroista ei kannata huudella. Teollisuus ja etenkin vientiteollisuus tuottaa, ja tuotosta jaetaan muruset työntekijöille.

Naisvaltaisista sektoreista kuten esimerkiksi kasvatus- ja ohjaus-, sote- ja tukipalvelut puhutaan kustannuksina. Mitä pienemmin kustannuksin pärjätään sen parempi.

Naisten työelämän rikkonaisuutta kuvaavat vanhemmuuden ja hoitovastuiden mukanaan tuomat poissaolot työelämästä, vastentahtoinen osa-aikaisuus, tämän hallituskauden monet kuritukset eli työelämän heikennykset kuten perusteettomien määräaikaisuuksien laajennus.

Sote-aloilla, joilla työvoimapulan luulisi olevan arkea, käytetään esimerkiksi runkosopimuksia, jotka eivät ole työsopimuksia laisinkaan. Työnantajan riskit annetaan työntekijöiden kannettavaksi. Eikä valtiovalta tule apuun, vaikka yt-neuvotteluiden seurauksena työt loppuvat sadoilta työntekijöiltä naisvaltaisilla. Ei, muutostukirahat varataan miesvaltaisten teollisuustyöpaikkojen tarpeisiin.

Palkkatasa-arvoa parannetaan uudistamalla palkkajärjestelmiä

Palkkatasa-arvon edistäminen on JHL:n edunvalvonnan yhtenä kärkenä. Tässä taustalla on myös jäsenistön tahto, jota kuunnellaan herkällä korvalla.

Tehtävän vaativuuteen ja suoritukseen perustuvien palkkausjärjestelmien rakentaminen on edistänyt palkkatasa-arvon kehitystä alojen sisällä viimeisten vuosikymmenten aikana. JHL:n viimeisin uudistus on ollut kunta- ja hyvinvointialan pakkausjärjestelmien muuttaminen niin sanotuiksi tasopalkkajärjestelmiksi.

Kunta- ja hyvinvointialan palkkauksen kehittämisohjelma 2022–2028 tuottaa naisvaltaisen sektorin palkkatason nostamiseen yhteensä 5 % enemmän korotusrahaa kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Tällä korjataan alan palkkatasoa suhteessa muihin työmarkkinasektoreihin.

Hyvinvointialueiden palkkojen yhdenmukaistaminen johtaa myös alan palkkatasoon nostavasti. Näistä huolimatta palkkatasa-arvoon kirittävää jää silti vielä paljon.

Muutamia sekalinjaisia palkankorotusratkaisuja (esimerkiksi Kirkon alan sopimus sekä HYVTES/KVTES-sopimus) on myös saatu. Ne nostavat yleensä naisvaltaisia alimpia palkkoja suhteellisesti enemmän kuin muita.

Myös päättäjäyhteistyöllä ja medianäkyvyydellä on keskeinen rooli

Neuvottelupöytien lisäksi JHL vaikuttaa päätöksentekoon lainvalmistelun ja työelämän työryhmien kautta. JHL:n viestinnällä nostetaan naisten aseman ja palkkatasa-arvon teemoja keskustelun keskiöön niin median kuin päätöksentekijöiden puheissa.

Vaikka matkaa tasa-arvoon on vielä kuljettavana, on tänään hyvä pysähtyä juhlistamaan jo tehtyä arvokasta työtä ja Naisten palkkapäivää. Nostetaan malja yhteiskunnan selkärangalle, meille naisille! Meillä on ensi keväänä edessä tärkeät eduskuntavaalit, ja kannustan kaikkia antamaan äänensä paremman työelämän ja tasa-arvon puolesta.

Tulevaisuutta ei ole ennalta päätetty. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa!