Eduskuntavaalit ovat vaalit paremman työelämän puolesta

Tulevat eduskuntavaalit ovat äärimmäisen tärkeät sillä työelämää on nykyisellä kaudella heikennetty huomattavasti. Vaalit ovat tärkeät myös siksi, että työelämään ja työmarkkinoihin liittyvät kysymykset ovat vahvasti politisoituneet kuluvalla vaalikaudella, kirjoittaa yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala blogissaan.

Suomessa on eletty poikkeuksellinen vaalikausi. Työelämää ja työmarkkinoita ei ole vuosikymmeniin heikennetty
yhtä paljon kuin tällä vaalikaudella. Siksi ammattiyhdistysliikkeen päätavoitteena tulevissa eduskuntavaaleissa on työelämän korjaaminen.

Ammattiliitto JHL:n hallitus on päättänyt tavoitteistamme vuoden 2027 eduskuntavaaleihin ja sitä seuraaviin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Tavoitteissamme on kaksi osaa: kärkitavoitteemme käsittelevät työelämän parantamista ja laajemmat tavoitteemme muun muassa monia jäsenillemme tärkeitä ammatillisia kysymyksiä.

Kärkitavoitteet muodostuvat neljästä kokonaisuudesta:

• työelämän ja työmarkkinoiden korjaamisesta
• työperäisen hyväksikäytön estämisestä
• työelämän laatuun liittyvistä kysymyksistä
• kestävästä julkisesta taloudesta.

Tavoitteenamme on esimerkiksi muuttaa valtakunnansovittelijan roolia tasapuolisemmaksi, vahvistaa luottamusedustajan asemaa, kriminalisoida alipalkkaus, tehostaa merkittävästi tilaajavastuuta sekä säätää ammattiliittojen kanneoikeudesta.

Työmarkkina on historiallisessa murroksessa

Tulevat eduskuntavaalit ovat tärkeät myös siksi, että työelämään ja työmarkkinoihin liittyvät kysymykset ovat vahvasti politisoituneet kuluvalla vaalikaudella. Kyse ei ole ohimenevästä muutoksesta, vaan olemme uuden työmarkkina-aikakauden alussa. Työelämää kehitetään jatkossa yhtä lailla työehtosopimusten kuin lakien ja asetusten avulla. Työelämä on vahvempi vaaliteema kuin aikoihin.

Nykyisen kaltainen sopiminen työmarkkinoilla alkoi talvisodan aikaan solmitusta niin sanotusta vuoden 1940 tammikuun kihlauksesta. Siinä työnantajapuoli tunnusti ay-liikkeen valtakunnalliseksi sopimuskumppaniksi, ja TES-aika alkoi. Metallityöväen liitto solmi samana vuonna ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen.
Vuodesta 1968 alkoi tupo-kausi, kun järjestöt solmivat Liinamaa I -sopimuksen. Työnantajien motiivina oli padota palkankorotuksia ja vastustaa poliittisen vasemmiston kasvanutta valtaa. Työntekijäpuoli sai puolestaan paremmat mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi työelämän lakeihin, ja kolmikannalla rakennettiin nousevaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Vuoden 1977 Korpilampi-seminaari taas sulautti yhteen työmarkkinat ja taloudellisen kasvupolitiikan. Silti työtaisteluita oli paljon enemmän kuin nykyään, ja noin kolmannes TES-kierroksista oli liittokierroksia. Järjestövoimalle oli käyttöä silloinkin.

Työmarkkinajärjestöjen sopimista ratkaisuista on irtauduttu vuosien 1991–2023 aikana. Tällöin työnantajapuoli halusi irtautua vanhoista tupoista, Suomi liittyi EU:hun ja talous globaalistui. Työnantajat alkoivat tavoitella paikallisen sopimisen lisäämistä ja ay-liikkeen, työnantajapuolen sekä valtion yhteisen kolmikantaisen valmistelun lopettamista. Kolmikantaa kuitenkin tarvittiin uudelleen hankalina aikoina kuten suuren laman aikaan. Työtaisteluita oli tänä aikakautena historiallisen vähän.

Kolmikantaa kuitenkin tarvittiin uudelleen hankalina aikoina.

Tällä vaalikaudella työmarkkinajärjestöjen yhteiset pöydät on purettu eläkepolitiikkaa lukuun ottamatta. SAK:lainen ammattiyhdistysliike vastasi haasteeseen omalla, yhteisellä työmarkkinakoordinaatiolla, ja onnistui paikkaamaan covidista ja Venäjän hyökkäyssodasta syntyneen ostovoimakuopan. Viime TES-kierroksella sopimuskausia onnistuttiin myös merkittävästi niputtamaan lähelle toisiaan.

Elämme nyt uuden aikakauden alkua, ja tulevat ajat näyttävät, millaiseksi se muodostuu. Ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta tämän vaalikauden virta on vienyt Suomea kauemmas muusta Pohjolasta. Siksi olemmekin tällä vaalikaudella perehtyneet muun muassa muiden Pohjoismaiden malleihin sekä niissä noudatettaviin työelämän lakeihin.

Muut Pohjoismaat ovat meille esimerkki siitä, että työelämä voi yhtä aikaa olla työnantajan näkökulmasta joustava ja työntekijän näkökulmasta turvallinen. Siksi olemme nostaneet vaalitavoitteisiimme muualla Pohjolassa käytössä olevia malleja lisätä työelämän turvaa.