Perhepäivähoito ei ole säästökohde – se on laatutakuu
Eteisessä on vain neljät kurahousut, ja hoitajan syli on aina vapaa. Perhepäivähoito on kiireetöntä ja laadukasta varhaiskasvatusta, jota ei saa hukata kuntien säästötalkoissa.
Yksi varhaiskasvatuksen kulmakivistä on jäämässä hiljaa unholaan. Perhepäivähoidon määrä vähenee monissa kunnissa hälyttävää vauhtia hoitajien eläköityessä, vaikka kysyntä ei ole kadonnut mihinkään.
Perhepäivähoito on osa laadukasta varhaiskasvatusta. Kuntien tulisi nähdä perhepäivähoidon arvo, ja tarjota sitä perheille aidosti yhtenä arvokkaana vaihtoehtona.
Laki velvoittaa kuntapäättäjiä tarkastelemaan kaikkia lasta koskevia päätöksiä ensisijaisesti lasten näkökulmasta ja lapsen etu edellä. Miksi siis perhepäivähoitoa ei pidetä mahdollisuutena? Lapsen etu ei saa jäädä talouslukemien varjoon.
Perhepäivähoito ei ole vain hoitamista
Moni mieltää perhepäivähoidon yhä pelkäksi hoidoksi, mutta todellisuus on toinen. Perhepäivähoidossa toteutetaan samaa valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa kuin suurissa päiväkodeissa. Ero on siinä, miten se toteutuu käytännössä.
Suunnitelmassa katsotaan, mistä lapsi on kiinnostunut, mitkä ovat hänen vahvuutensa sekä mitä asioita on hyvä huomioida, tehdä ja harjoitella, jotta lapsi voi oppia ja kasvaa omalla tavallaan.
Kun hoitajalla on vastuullaan vain neljä lasta, pedagogiikka upotetaan arjen tekoihin. Perhepäivähoidossa arjen pedagogiikka näkyy kaikessa tekemisessä. Oppiminen tapahtuu leikin, liikkumisen, musiikin, taiteen ja ruokailuhetkien kautta.
Näin harjoitetaan motorisia taitoja sekä kognitiivisia taitoja, kuten ongelmanratkaisua, keskittymistä ja luovaa ajattelua.
Pedagogiikka ja varhaiskasvatussuunnitelma toteutuvat perhepäivähoidossa samalla tavalla kuin päiväkodeissakin, mutta ilman suurten ryhmien melua, jatkuvia siirtymiä ja vaihtuvia hoitajia.
Lisäksi kodinomaisessa ympäristössä tutun ja turvallisen aikuisen kanssa lapsen stressitaso pysyy matalammalla kuin päiväkodissa.
Perhepäivähoidossa on oikeasti aikaa leikkiä
Vanhemmat valitsevat perhepäivähoidon etenkin pienimmilleen, ja syystä. Alle kolmevuotiaiden määrä varhaiskasvatuksessa on kasvanut räjähdysmäisesti. Jokaiselle lapselle ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, mutta pienimuotoinen, joustava perhepäivähoito voi olla juuri se paikka, jossa lapsen kehitys saa parhaan mahdollisen tuen.
Ympäristö perhepäivähoidossa on laaja, vaikka ollaan hoitajan kodissa. Perhepäivähoidossa lapset seikkailevat usein ulkona metsässä ja puistoissa, ihmettelevät luontoa, liikkuvat ja tutkivat maailmaa.
Hoitaja tekee ruoan itse alusta asti, ja lapset auttavat usein keittiöhommissa. Samalla he oppivat tärkeitä taitoja ja vastuullisuutta.
Perhepäivähoidossa lasta kuunnellaan ja hän saa olla aktiivisesti mukana oman päivän kulussa. Jos väsyttää, saa rauhallisen kainalohetken. Hoitaja tarjoaa yksilöllistä tukea kaikille lapsille, jotta jokainen voi kasvaa, oppia ja kokea onnistumisia omalla tavallaan.
Pehmeä ja turvallinen alku kodin ulkopuoliselle elämälle
Yksi hieno asia perhepäivähoidossa on myös tiivis yhteistyö vanhempien kanssa. Hoitaja keskustelee vanhempien kanssa säännöllisesti ja tukee vanhempia kasvatustyössä.
Näin lapsen kasvu ja oppiminen jatkuvat kotona ja hoidossa, ja vanhemmat pääsevät aidosti mukaan lapsen arkeen.
Perhepäivähoito on ihana paikka, jossa lapset voivat oppia omaan tahtiinsa ja aloittaa kodin ulkopuolisen elämän pehmeästi ja turvallisesti.
Opetushallituskin pitää tärkeänä, että perhepäivähoidon ominaispiirteet yhtenä varhaiskasvatuksen toimintamuotona tunnistetaan.
Perhepäivähoito on laadukasta varhaiskasvatusta. Miksi sitä ei siis nähdä mahdollisuutena?
Liity jäseneksi!
JHL on Suomen monipuolisin ammattiliitto. Jäsenemme työskentelevät noin tuhannessa eri ammatissa hyvinvoinnin ja julkisten palvelujen parissa. Olit sitten sote-ammattilainen, kasvattaja, siivooja, keittäjä, sihteeri, vartija tai konduktööri, olemme ammattiliittosi!
