Varhaiskasvatus

Perhepäivähoito on osa laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää. Perhepäivähoidossa lapsiryhmä on pieni, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen huomioimisen monin eri tavoin. Päivän suunnitelmissa voi joustaa lapsiryhmän kiinnostuksen kohteiden ja tilanteiden mukaan. Lasten kasvua, oppimista ja hyvinvointia edistää hoitajan kotiinsa luoma turvallinen, monipuolinen ja rauhallinen oppimisympäristö, jossa on aikaa jokaisen lapsen yksilölliselle kohtaamiselle.

Kunnalliset perhepäivähoitajat siirtyvät kuukausipalkkaan – tällainen on kolmevuotinen ratkaisu 2022–2025 ja palkkaohjelma

Muistathan että JHL:n vakuutus sisältää irtaimistovakuutuksen perhepäivähoitajille.
Perhepäivähoitajilla on JHL:n oma vakuutus

Työaika

Työajan käsite ei ole muuttunut uuden työaikalain myötä, mutta lain määritelmä on pakottavaa oikeutta, josta ei voi sopia virka- ja työehtosopimuksella tai paikallisella sopimuksella toisin. Tämä tarkoittaa sitä, että ”työnantajan on selkeästi ilmoitettava, milloin työntekijän on aloitettava työt tai oltava työnantajan käytettävissä työntekopaikalla”.

Katso alla olevasta diasarjasta JHL:n selostus ja ohjeistus työvuoroluettelosta.
Työaikalain vaikutukset työvuoroluettelon laatimiseen perhepäivähoitajilla.

Uuden työaikalain (2020) mukainen ohjeistus työajasta

Uuden työaikalain mukaan työaikaa on työhön käytetty aika ja  aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.
– perhepäivähoitajan työvuoron alkamis- ja päättymisaika käyvät ilmi hänen työvuoroluettelostaan
– työvuoroluettelo laaditaan hoidossa olevien lasten todellisten hoitoaikojen mukaisesti

Mikäli työvuoroluetteloa ei laadita edellä mainituin tavoin, työnantaja ei voi olettaa, että perhepäivähoitaja on työntekopaikallaan työnantajan käytettävissä muuna aikana. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa tiedoksisaannin jälkeen vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä.

Perustellun syyn olemassaolo on harkittava tapauskohtaisesti.  KVTES:n mukaan työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei ole perusteltu syy. Oikeuskäytännössä on katsottu, että jos tiedetään ennen työvuoron alkua, ettei yksikään lapsi saavu hoitoon, on työnantajalla perusteltu syy yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa, ellei hänellä ole tarjota perhepäivähoitajalle muuta työtä. Työnantaja ei kuitenkaan voi yksipuolisesti muuttaa tai peruuttaa työvuoroa sen jälkeen, kun perhepäivähoitajan työvuoro on alkanut.

Paikallisten sopimusten osalta on huomioitava se, että jos niissä on sovittu hoitajan työajan alkavan siitä, kun ensimmäinen lapsi saapuu hoitoon ja työajan loppuvan siihen, kun viimeinen lapsi lähtee hoidosta, ovat nämä sopimukset näiltä osin mitättömiä.

Katso myös: JAU:n ja KT:n kanta työaikalain vaikutuksista perhepäivähoitajien työajaksi luettavaan

Kuka vastaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekemisestä?

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman voi tehdä vain varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden omaava henkilö. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa. Sen laatimiseen osallistuvat lapsen opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavat henkilöt. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. Suunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. (Varhaiskasvatuslaki 23 § sekä hallituksen esitys varhaiskasvatuslaiksi perusteluineen)
Lue lisää varhaiskasvatussuunnitelman perusteista.

Mikä on ryhmäkoko?

Päiväkodissa alle kolmivuotiaiden ryhmässä saa olla enintään 12 lasta kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa varhaiskasvatuksen opettajaa, sosionomia tai lastenhoitajaa. Yli kolmevuotiainen ryhmässä saa olla enintään 21 lasta kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä olevaa varhaiskasvatuksen opettajaa, sosionomia tai lastenhoitajaa. (Varhaiskasvatuslaki 35 §)

Mikä on suhdeluku?

Varhaiskasvatuslaki puhuu mitoituksesta ja puhekielessä samaa tarkoittaa suhdeluku. Suhdeluku tarkoittaa lasten lukumäärää suhteessa aikuisten määrään. Suhdeluvusta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee olla läsnä vähintään yksi varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi tai lastenhoitaja (= opetus,- kasvatus ja- hoitotehtävissä olevat). Seitsemää yli kolmevuotiasta lasta kohden tulee olla läsnä vähintään yksi varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi tai lastenhoitaja. Kolmeatoista enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden tulee olla läsnä vähintään yksi varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi tai lastenhoitaja. Laki tai asetus ei määrittele sitä, onko suhdelukuja vastaavan henkilöstön oltava tosiasiassa läsnä ryhmässä. Riittää, kun koko yksikössä kaikki lapset ikäryhmittäin ja opetus,- kasvatus- ja hoitotehtävissä läsnä olevaa henkilöstöä suhdeluvun määrittelemä määrä. (Varhaiskasvatuslaki 35 § sekä Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta 1 §). Mitoituslaskuri

Saako suhdeluvusta poiketa?

Päiväkodissa voidaan poiketa suhdeluvuista, jos lasten keskimääräiset varhaiskasvatuspäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhytaikaisesti yhtäaikaisesti päiväkodissa enempää kuin suhdeluku edellyttää. Lisäksi suhdeluvuista voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen varhaiskasvatusaikaa. Suhdeluvusta poikkeaminen ei ole sallittua henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä!

Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee?

Opetus,- kasvatus ja hoitohenkilöstöön kuuluvan on ilmoitettava viipymättä varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa tässä laissa säädetyn mukaisesti. Ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle. Määräys on velvoittava. (Varhaiskasvatuslaki 57 a ja b §) Lue ilmoitusvelvollisuudesta lisää.

Löydät tästä ylitarkastaja Hanna-Leena Sippolan pitämän Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus -webinaarin (3.4.2023) materiaalia.

Ammattiliitto JHL:n tärkein tehtävä on neuvotella jäsenilleen työehdot.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa päätetään esimerkiksi palkka, työaika, oikeus vuosilomaan ja sairausajan palkkaan.

KVTES:n piirissä olleet vaka-opettajat siirtyivät vuonna 2021 opettajien virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin. Ei koske yksityisellä sektorilla työskenteleviä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö, jotka kuuluvat edelleenkin KVTES:n piiriin ja heihin sovelletaan sen työaika- ja palkkausmääräyksiä:

• varhaiskasvatuksen opettajan sijaiset, joilla ei ole vaka-lain mukaista opettajakelpoisuutta ja jotka voivat kyseisen lain 33§:n mukaisesti toimia opettajan sijaisena korkeintaan vuoden kerrallaan.
• varhaiskasvatuksen palveluohjaajat ja perhepäivähoidon ohjaajat
• johto- ja suunnittelutehtävissä toimiva henkilöstö
• varhaiskasvatusjohtajat ja -päälliköt
• varhaiskasvatuksen suunnittelijat
• lähihoitajat, lastenhoitajat, lastenohjaajat ja päivähoitajat
• varhaiskasvatusyksikössä työskentelevät perhepäivähoitajat ja ryhmäperhepäivähoitajat
• päiväkotiavustajat, päivähoitoavustajat, päiväkotihuoltajat ja ryhmäavustajat
• koulunkäynninohjaajat, koulunkäyntiavustajat sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat
• kouluavustajat, avustajat, ryhmäavustajat, hoiva-avustajat
• erilaiset yhdistelmätehtävät, kun pääosa tehtävistä kuuluu KVTESin piiriin.

Kaikki ammattiliitto JHL:n neuvottelemat työsopimukset:

Varhaiskasvatuksen lainsäädännöllisen perustan luovat

• YK:n lapsenoikeuksien sopimus,
• perustuslaki sekä
• varhaiskasvatuslaki ja -asetus.

Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää ohjaavat myös monet muut asetukset ja lainsäädännöt esim. valvontaan tai rahoitukseen liittyvät lait.

Lepotauko on annettava siten, että tauko voidaan pitää lapsiryhmän ulkopuolella. Tauko voi keskeytyä, mikäli lapsiryhmässä tulee tarve lisähenkilöstölle.

Esihenkilöltä voi kysyä, miksi lapsiryhmässä on oltava paikalla lasten ruokaillessa. Mikäli esihenkilö sanoo, että on oltava avustamassa lasten ruokailua esimerkkiruokailun lisäksi, on kysyttävä milloin voi pitää oman lepotauon.

Tes:n mukaan lepotauko on annettava työaikana, mikäli et voi poistua työpaikalta tai pitää taukoa ilman työvelvoitetta.

JHL:n varhaiskasvatuksen verkosto on laatinut varhaiskasvatuksen ammattilaisille huoneentaulun, jonka keskiössä ovat lapsen oikeuksien, ihmisten ja ympäristön kunnioittaminen sekä varhaiskasvatuksessa työskentelevien toiminnan tukeminen.

Kunnallisen päiväkodin työntekijänä työvuoroluettelon tiedoksi antamisesta ja muuttamisesta on sovittu KVTESin III luvun pykälässä 28. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta sekä päivittäiset lepoajat.

Työvuoroluettelo on lähtökohtaisesti sitova

Työvuoroluettelo on annettava kirjallisesti työntekijän tiedoksi viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkua.

Jos esimerkiksi kolmen viikon työaikajakso alkaa maanantaina kello 00.00, pitää työvuoroluettelon näiden kolmen viikon osalta olla työntekijän tiedossa jo ennen edellistä maanantaita.

Kun luettelo on annettu tiedoksi, se lähtökohtaisesti sitoo sekä työnantajaa että työntekijää. Työvuoroluetteloa voidaan kuitenkin aina sopimalla muuttaa. Aloitteen listan muutokseen voi tehdä niin työnantaja kuin työntekijäkin.

Työnantaja voi siis pyytää työntekijän suostumusta listan muutokseen. Työntekijän ei kuitenkaan tarvitse suostua muutokseen.

Myös työntekijä voi pyytää muutosta työvuoroluetteloon, jolloin työnantaja harkitsee asiaa ja tekee päätöksen. Työntekijät eivät kuitenkaan voi vaihtaa työvuoroja keskenään. Jos työntekijät haluavat vaihtaa työvuoroja, pitää esihenkilön vahvistaa muutos.

Lisäksi työnantajalla on KVTESin mukaan oikeus muuttaa työvuoroluetteloa myös yksipuolisesti, mikäli tähän on perusteltu syy.

Jos listaa on tarve muuttaa, perusteltu syy harkitaan tapauskohtaisesti..

Perusteltuna syynä voidaan pitää muun muassa toiminnallisia syitä, esimerkiksi ennalta arvaamattomia poissaoloja. Näin mainitaan työehtosopimuksen soveltamisohjeessa.

Jos muutoksista ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat toiminnan kannalta välttämättömiä. Vuoron muuttaminen voi olla välttämätöntä esimerkiksi silloin, kun lapsen varhaiskasvatuksen tarve muuttuu eikä päiväkodilla muuten olisi paikalla tarvittavaa, kasvatusvastuullista henkilökuntaa. 

Toiminnan kannalta ei sen sijaan ole välttämätöntä esimerkiksi myöhentää päivän ensimmäiseen vuoroon tulevan työntekijän vuoroa vartilla sen takia, ettei lapsia ole tulossa heti työvuoron alkuun.

Usein päiväkodeissa kutsutaan tällaisia muutoksia hienosäädöksi.  Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että työvuoroluettelo suunnitellaan uudelleen sen jälkeen, kun se on annettu tiedoksi. Tämä ei ole hyväksyttävä toimintatapa.

Työnantajalla voi myös olla perusteltu syy muuttaa työvuoroa, jos lapsia ei esimerkiksi sairastumisen takia ole tulossa lainkaan päiväkotiin. Näin voi käydä esimerkiksi vuorohoidossa. Ennen työvuoroluettelon muuttamista työnantajan tulee kuitenkin selvittää, voiko työntekijälle osoittaa muuta työtä.

Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei ole perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa. Jos työvuoroluettelo on laadittu virheellisesti, se voidaan korjata.

Kun työntekijä on jo tullut työvuoroon, ei työvuoroluettelon muutosta voida enää yksipuolisesti tehdä. Työntekijän tultua työvuoroon muutos voidaan tehdä pelkästään työntekijän suostumuksella. Joskus tällaisessa tilanteessa voi olla kannattavampaa antaa suostumus ylityöhön kuin työvuoroluettelon muuttamiseen.

Työntekijän ei tarvitse vapaa-ajallaan olla työnantajan tavoitettavissa, ellei varallaolosta ole sovittu erikseen. Työnantajan on ilmoitettava muutoksesta niin pian kun mahdollista.

Jos tietoa työvuoroluettelon muutoksesta ei saada työntekijälle, ei muutosta voida tehdä enää sen jälkeen, kun työntekijä on lähtenyt edellisestä työvuorostaan.

Joskus yhden perustellun syyn takia joudutaan siirtämään työtunteja paikasta toiseen. Näin joudutaan välillä toimimaan, jotteivät säännöllisen työajan tunnit ylittyisi. Yksi perusteltu syy voi siis johtaa esimerkiksi kahteen muutokseen, kun tunteja lisätään yhteen kohtaan ja vähennetään toisesta kohdasta työvuoroluetteloa.

Jos näin toimitaan, tulee työnantajan tehdä muutokset yhtäaikaisesti. Jos esimerkiksi viikonlopun työvuoro peruuntuu, ei peruuntuneita tunteja voi enää myöhemmin lisätä työvuoroluetteloon.

Muutokset on kohdistettava samaan tasoittumisjaksoon.eikä tunteja voi esimerkiksi siirtää seuraavalle tasoittumisjaksolle.

Jos esimerkiksi tasoittumisjakson viimeinen työvuoro yllättäen peruuntuisi eikä tunteja saada siirrettyä samalle tasoittumisjaksolle, jää säännöllinen työaika vajaaksi. Vajausta ei voi vähentää palkasta eikä ottaa esimerkiksi vuosilomista.