Varhaiskasvatus
JHL on paras ammattiliitto juuri sinulle, joka työskentelet varhaiskasvatuksessa joko julkisella sektorilla tai yksityisillä työpaikoilla. Puolustamme oikeuksiasi, on ammattinimikkeesi sitten lastenhoitaja, sosionomi, perhepäivähoitaja, ryhmäavustaja/ohjaaja, varhaiskasvatuksen opettaja tai erityisopettaja.
Työskentelet sitten päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai avoimessa varhaiskasvatuksessa oikea ammattiliitto sinulle on JHL. Me neuvottelemme työehdoistasi ja autamme, jos työpaikalla tulee ongelmia. Tarjoamme aktiivisen verkoston, jossa alan ammattilaiset vaihtavat tietoja ja vinkkejä työarkeen. Pidämme huolta työoloistasi, ja saat käyttöösi mittavan määrän upeita jäsenetuja.
varhaiskasvatuksen ammattilainen, Liity JHL:n jäseneksi!
JHL on paras ammattiliitto juuri sinulle, joka työskentelet varhaiskasvatuksessa joko julkisella sektorilla tai yksityisillä työpaikoilla. Pidämme huolta työoloistasi, ja saat käyttöösi mittavan määrän upeita jäsenetuja.
Keskustelu- ja tapaamisfoorumi JHL:n jäsenille kasvatus- ja ohjausalalla
Ammattiliittosi JHL kutsuu sinut mukaan verkostoitumaan muiden alasi ammattilaisten kanssa!
Verkon työskentelyalustalla toimiva foorumi kokoaa yhteen kasvatus- ja ohjausalan osaajat kautta Suomen.
Tätä foorumi tarjoaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille
- Yhteistä pohdintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia alasi kehittämiseksi
- Laajan, valtakunnallisen verkoston kollegoita
- Ajankohtaista tietoa ja ammatissa kehittymistä
- Vapaamuotoista ja joustavaa toimintaa oman mielenkiintosi ja aikataulusi mukaan
- Virkistystä ja voimaa arjessa jaksamiseen
- Tietoa työehdoista
Seuraa meitä somessa!
Kasvatus- ja ohjausaloilla työskenteleville on myös oma Facebook-sivu, JHL – Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset.
Sivulla jaamme tietoa alan tuoreista kuulumisista, koulutuksista ja tapahtumista. Käy tykkäämässä ja ota sivun seurantaan!
Löydät meidät myös Instagramista JHL- kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset.
Tarkista, että jäsentietosi ovat ajan tasalla
Jäsenpalvelu OmaJHL:ssa hoidat jäsenasiasi helposti ja nopeasti.
Muista tarkistaa, että yhteystietosi, ammattinimikkeesi ja työsuhdetietosi ovat ajan tasalla. Silloin saat juuri sinulle ja ammattialallesi tarkoitetut viestit.
Usein kysytyt kysymykset varhaiskasvatuksen ammattilaisen työstä
Me ammattiliitto JHL:ssä haluamme varmistaa, että jäsenemme tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa työssään. Puolustamme sinunkin oikeuksiasi. Olemme koonneet tälle sivulle vastauksia yleisimpiin kysymyksiin varhaiskasvatuksesta.
Ammattiliitto JHL:n tärkeimmät tavoitteet varhaiskasvattajien työhön liittyen:
- Lainsäädäntöön vaikuttaminen, jotta taataan riittävä ryhmäkohtainen henkilöstöresurssi.
- Henkilöstön pedagogisen osaamisen ylläpitäminen.
- Työturvallisuuden kehittäminen sekä työssä jaksamisen parantaminen
- Parantaa varhaiskasvatuksen työn veto- ja pitovoimaa muun muassa panostamalla palkkaukseen, työoloihin, työhyvinvointiin ja johtamiseen.
- Perhepäivähoidon aseman vahvistaminen.
JHL tekee näkyvää vaikuttamistyötä. Liitto on ahkerasti yhteydessä päättäjiin ja virkamiehiin, jotta myös ammattilaisten ja lasten ääni tulee kuulluksi lainsäädäntöä ja tutkintoja kehitettäessä.
Mihin olen yhteydessä, jos minulla on työssä ongelmia tai työsuhteeni katkeaa?
Me ammattiliitto JHL:ssä autamme jäseniämme työelämän pulmissa ja autamme huolehtimaan, että työpaikalla noudatetaan pelisääntöjä oikein.
Etene näin ongelman ratkaisemisessa:
- Keskustele asiasta esihenkilösi kanssa.
- Ole yhteydessä luottamusmieheen tai luottamusedustajan kanssa. Jos asia liittyy työsuojeluun, ole yhteydessä työsuojeluasiamieheen tai työsuojeluvaltuutettuun.
- Voit olla yhteydessä aluetoimistoon yhdessä luottamusmiehen tai luottamusedustajan kanssa, jos asia ei ratkea työpaikalla.
Jos asiasi koskee työttömyyttä, lomautusta tai muuta katkosta työsuhteessa, ole yhteydessä JHL työttömyyskassaan.
Ammattiliitto ei ole kassa, mutta sinun kannattaa liittyä yhtä aikaa sekä kassan että ammattiliiton jäseneksi. Silloin saat tukea toimeentuloosi, vaikka olisi työttömänä tai lomautettuna.
Varhaiskasvatuksessa on käytössään monia työehtosopimuksia
Varhaiskasvattajien yleisimmät työehtosopimukset ovat KVTES, OVTES, KirVESTES ja Yksityisen varhaiskasvatusalan työehtosopimus.
Ammattiliitto JHL:n tärkein tehtävä on neuvotella jäsenilleen työehdot. Työ- ja virkaehtosopimuksissa päätetään esimerkiksi palkka, työaika, oikeus vuosilomaan ja sairausajan palkkaan. Työehtosopimus määräytyy sen mukaan, mitä sopimusta työnantajasi noudattaa. Työehdot vaihtelevat työehtosopimuksen mukaan. Tarkista siis, miten asiasta mahdollisesti on sovittu juuri sinun työsopimuksessasi.
Kunnallisen varhaiskasvatuksen työehdot sanelee KVTES
Jos työpaikkasi on kunnan tai kaupungin ylläpitämä päiväkoti tai muu kunnallinen varhaiskasvatus, työehtosi määrittelee KVTES.
- Voidaanko kunnallisen päiväkodin työntekijän työvuoroluetteloa muuttaa miten halutaan?
- Minkälaisiin taukoihin ja ruokailuun sinulla on oikeus kunnallisen päiväkodin työntekijänä?
- Miten kunnallisissa päiväkodeissa tulisi toimia yllättävissä poissaolotilanteissa?
- Mistä palkanosista kunnallisen päiväkodin työntekijän palkka muodostuu?
- Lääkehoidosta maksettava tasolisä varhaiskasvatuksessa ja koulussa
- Miten tasopalkka muuttuu päiväkodissa tehtävien muuttuessa?
- Keihin sovelletaan OVTESIN osiota G?
- OVTES-osioon G ja KVTESIIN kuuluvien varhaiskasvatuksen henkilöstön
- Työehtosopimusmääräysten keskeiset erot
- Kunnallisessa päiväkodissa työskentelevän opettajan kelpoisuuslisä
- SAK-työaika ja muu lapsiryhmän ulkopuolinen työ kunnallisissa päiväkodeissa
- Kunnallisessa päiväkodissa työskentelevän varhaiskasvatuksen opettajan ves-päivät
- Kunnallisessa päiväkodissa työskentelevän vailla kelpoisuutta olevan varhaiskasvatuksen opettajan palkka
Perhepäivähoito
Perhepäivähoito on varhaiskasvatuslain mukaisesti osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavana asiakirjana ohjaa toiminnan toteutusta ja määrittelee muun muassa yhteisen arvoperustan, oppimiskäsityksen sekä toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet. Jotta perhepäivähoidossa saavutetaan sille asetetut tavoitteet ja voidaan puhua laadukkaasta pedagogisesta toiminnasta, on tärkeää, että vasuperusteiden ydinteemoja jäsennetään ja yhdessä avataan sitä, mikä tekee perhepäivähoidosta tavoitteellista varhaiskasvatusta. On tärkeää, että perhepäivähoidon ominaislaatu ja voimavarat tunnistetaan ja niitä hyödynnetään perhepäivähoidon kehittämisen lähtökohtana.
Opetushallituksen sivulla avataan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisältöjä ja tavoitteita perhepäivähoidon näkökulmasta.
JHL:n ammatillinen vastuuvakuutus jäsenille sisältää myös perhepäivähoidon. Lue lisää.
Perhepäivähoito on osa laadukasta varhaiskasvatusjärjestelmää. Perhepäivähoidossa lapsiryhmä on pieni, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen huomioimisen monin eri tavoin. Päivän suunnitelmissa voi joustaa lapsiryhmän kiinnostuksen kohteiden ja tilanteiden mukaan. Lasten kasvua, oppimista ja hyvinvointia edistää hoitajan kotiinsa luoma turvallinen, monipuolinen ja rauhallinen oppimisympäristö, jossa on aikaa jokaisen lapsen yksilölliselle kohtaamiselle.
Muistathan että JHL:n vakuutus sisältää irtaimistovakuutuksen perhepäivähoitajille.
Perhepäivähoitajilla on JHL:n oma vakuutus
Työaika
Työajan käsite ei ole muuttunut uuden työaikalain myötä, mutta lain määritelmä on pakottavaa oikeutta, josta ei voi sopia virka- ja työehtosopimuksella tai paikallisella sopimuksella toisin. Tämä tarkoittaa sitä, että ”työnantajan on selkeästi ilmoitettava, milloin työntekijän on aloitettava työt tai oltava työnantajan käytettävissä työntekopaikalla”.
Katso alla olevasta diasarjasta JHL:n selostus ja ohjeistus työvuoroluettelosta.
Työaikalain vaikutukset työvuoroluettelon laatimiseen perhepäivähoitajilla.
Uuden työaikalain (2020) mukainen ohjeistus työajasta
Uuden työaikalain mukaan työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.
– perhepäivähoitajan työvuoron alkamis- ja päättymisaika käyvät ilmi hänen työvuoroluettelostaan
– työvuoroluettelo laaditaan hoidossa olevien lasten todellisten hoitoaikojen mukaisesti
Mikäli työvuoroluetteloa ei laadita edellä mainituin tavoin, työnantaja ei voi olettaa, että perhepäivähoitaja on työntekopaikallaan työnantajan käytettävissä muuna aikana. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa tiedoksisaannin jälkeen vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä.
Perustellun syyn olemassaolo on harkittava tapauskohtaisesti. KVTES:n mukaan työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei ole perusteltu syy. Oikeuskäytännössä on katsottu, että jos tiedetään ennen työvuoron alkua, ettei yksikään lapsi saavu hoitoon, on työnantajalla perusteltu syy yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa, ellei hänellä ole tarjota perhepäivähoitajalle muuta työtä. Työnantaja ei kuitenkaan voi yksipuolisesti muuttaa tai peruuttaa työvuoroa sen jälkeen, kun perhepäivähoitajan työvuoro on alkanut.
Paikallisten sopimusten osalta on huomioitava se, että jos niissä on sovittu hoitajan työajan alkavan siitä, kun ensimmäinen lapsi saapuu hoitoon ja työajan loppuvan siihen, kun viimeinen lapsi lähtee hoidosta, ovat nämä sopimukset näiltä osin mitättömiä.
1. Mikä on työajaksi luettavaa aikaa?
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka perhepäivähoitaja on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.
Esimerkki 1.
Perhepäivähoitajan työvuoro alkaa työvuoroluettelon mukaan kello 7.
Ensimmäinen lapsi tulee hoitoon vasta 7.30. Milloin perhepäivähoitajan työaika alkaa?
Vastaus: Työaika alkaa työvuoroluettelon mukaisesti klo 7. Perhepäivähoitaja on tällöin velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä kello 7 lähtien. Työnantaja voi ohjata perhepäivähoitajan tekemään muita tehtäviä ennen kuin lapsi saapuu. Työnantaja voi myös sopia perhepäivähoitajan kanssa työvuoroluettelon muuttamisesta tai edellytysten täyttyessä muuttaa yksipuolisella päätöksellä työvuoron alkamaan klo 7.30 (KVTES III luku 28 § edellytykset ja katso myös kysymys 3).
Esimerkki 2.
Perhepäivähoitajan työvuoro alkaa työvuoroluettelon mukaan kello 8.
Ensimmäinen lapsi tulee paikalle jo kello 7.30 ja hoitaja ottaa hänet vastaan. Milloin perhepäivähoitajan työaika alkaa?
Vastaus: Perhepäivähoitaja ei ole velvoitettu aloittamaan työtä ennen työvuoroluettelon mukaista työvuoron alkamisaikaa. Jos perhepäivähoitaja haluaa aloittaa työt jo lapsen saapuessa kello 7.30, tulisi hänen olla välittömästi yhteydessä esimieheensä ja tiedustella miten tilanteessa voidaan menetellä, ellei toimintatapa näissä tilanteissa ole etukäteen tiedossa. Perhepäivähoitajan aloittaessa työt kello 7.30, joko esimiehen erillisen luvan myötä tai työnantajan valmiiden toimintatapojen mahdollistamana, alkaa työaika jo kello 7.30. Tällaisessa tapauksessa työvuoroon on tehty tosiasiallisesti muutos perhepäivähoitajan suostumuksella.
Esimerkki 3.
Perhepäivähoitaja osallistuu illalla järjestettävään työpalaveriin. Onko työpalaveri työajaksi luettavaa aikaa?
Vastaus: Kyllä on, jos perhepäivähoitaja on velvoitettu olemaan työpalaverissa.
Esimerkki 4.
Perhepäivähoitajan työvuoro loppuu työvuoroluettelon mukaan kello 16.
Viimeinen hoidossa oleva lapsi lähtee pois jo kello 15. Milloin perhepäivähoitajan työaika loppuu?
Vastaus: Työaika loppuu työvuoroluettelon mukaisesti kello 16. Perhepäivähoitaja on tällöin velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä ja tekemään muita työtehtäviä kello 16 saakka. Työnantaja voi myös siirtää perhepäivähoitajan työskentelemään tilapäisesti kodin ulkopuolelle esim. päiväkotiin työvuoron loppuun saakka. Siirron tarkoituksenmukaisuus on työnantajan harkinnassa. Työvuoroluettelon muuttamisesta voidaan sopia perhepäivähoitajan kanssa tai edellytysten täyttyessä muuttaa työvuoro työnantajan yksipuolisella päätöksellä loppumaan klo 15 (KVTES III luku 28 § edellytykset ja katso myös kysymys 3).
Esimerkki 5.
Perhepäivähoitajan työvuoro loppuu työvuoroluettelon mukaan klo 16.
Viimeinen lapsi haetaan vasta klo 16.30. Milloin perhepäivähoitajan työaika loppuu?
Vastaus: Työaika loppuu klo 16.30. Tässä tapauksessa perhepäivähoitajan tulee ilmoittaa työvuoron muutoksesta mahdollisimman pian esimiehelleen.
2. KVTES liitteen 12 työajaksi luettavan ajan määritelmä muuttui 1.4.2020. Työnantaja noudattaa paikallista sopimusta, jossa on määräyksiä työaikoihin liittyen. Miten tämän sopimuksen osalta menetellään?
Mikäli paikallisilla sopimuksilla on sovittu uuden työajaksi luettavan ajan määritelmästä toisin, ovat nämä sopimukset niiltä osin mitättömiä. Työnantajan on syytä tarkistaa, onko paikallista sopimusta tarvetta muuttaa uusien työaikaa koskevien määräysten vuoksi.
3. Miten ja millä perusteella työvuoroluetteloa voidaan muuttaa?
Työvuoroluettelon muutokset tehdään KVTES:n III luvun 28 §:n määräysten mukaisesti.
Työvuoron muuttamisesta on aina mahdollista sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Muutos sopimalla voidaan tehdä joko ennen työvuoron alkua tai sen aikana.
Työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työvuoroa ennen sen alkamista KVTES III luvun 28 §:ssä mainitulla perustellulla syyllä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei ole yksinään perusteltu syy muuttaa työvuoroa. Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Perusteltuna syynä voidaan pitää mm. toiminnallisia syitä, esim. lasten ennalta arvaamattomia poissaoloja.
Työvuoron alkamisen jälkeen työnantaja ei voi enää yksipuolisesti muuttaa kyseistä työvuoroa.
Katso työtuomioistuimen tuomiot:
TT 2014:26 (Työaika – Työehtosopimuksen rikkominen – Työehtosopimuksen tulkinta – Työvuorolista – Valvontavelvollisuus)
TT 2007:47 (Työaika – Työehtosopimuksen tulkinta – Työvuorolista).
Perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa voi käytännössä johtaa useampaan kuin yhteen muutokseen. Työnantajalla on oikeus perustellusta syystä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että samanaikaisesti työtunteja lisätään toisaalle ja vähennetään toisaalta säännöllisen työajan puitteissa.
Katso työtuomioistuimen tuomio:
TT 2019:42 (Työaika – Työvuoroluettelo – Virka- ja työehtosopimuksen tulkinta).
4. Miten ja milloin perhepäivähoitajalle on ilmoitettava työnantajan tekemästä työvuoroluettelon muutoksesta?
Muutoksesta on ilmoitettava mahdollisimman pian perhepäivähoitajalle, jota muutos koskee. Perhepäivähoitajan tulee saada muutos tosiasiallisesti tietoonsa ennen muutettavan työvuoron alkua. Työvuoron alkamisen jälkeen työnantaja ei voi enää yksipuolisesti muuttaa kyseistä työvuoroa.
5. Miten tulisi menetellä, jos yksikään lapsi ei saavu hoitoon?
Työnantaja voi ohjata perhepäivähoitajan tekemään muita tehtäviä työvuoron ajaksi. Työnantaja voi myös siirtää perhepäivähoitajan työskentelemään tilapäisesti kodin ulkopuolelle esim. päiväkotiin työvuoron ajaksi. Siirron tarkoituksenmukaisuus on työnantajan harkinnassa. Työnantajalla voi myös olla paikallisia sopimuksia tai käytäntöjä siitä, miten toimitaan tällaisissa tilanteissa, joissa yhtään lasta ei ole hoidossa.
Työnantaja ja perhepäivähoitaja voivat sopia työvuoron muuttamisesta. Työnantaja voi myös muuttaa työvuoroluetteloa yksipuolisesti perustellusta syystä (KVTES III luku 28 § edellytykset ja katso myös kysymys 2).
6. Mitä tarkoitetaan liitteen 12 termeillä tasoittumisjakso ja työaikajakso?
Tasoittumisjakso ja työaikajakso tarkoittavat samaa asiaa. Termejä on perinteisesti käytetty kunta-alan sopimuksissa tarkoittamaan yhtä ja samaa asiaa. Työnantaja päättää työnjohto-oikeutensa nojalla kunnassa sovellettavasta työaikajakson pituudesta, joka voi olla 2 viikkoa tai enintään 26 viikkoa. Paikallisesti on myös mahdollisuus sopia 26 viikkoa pidemmästä jaksosta, jonka pituus voi olla enintään vuosi. Työnantaja voi myös muuttaa työaikajakson pituutta (2 viikkoa – 26 viikkoa) kuulemalla ensin henkilöitä, joita ko.asia koskee. Kunnassa eri perhepäivähoitajille voi olla käytössä myös eri pituisia työaikajaksoja.
Työaikajakson aikana perhepäivähoitajan säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Työaikajakson sisällä ei ole sisäisiä ylityökynnyksiä, vaan ylityön lopullinen määrä selviää vasta työaikajakson päätyttyä. Jos esimerkiksi työaikajakso on 12 viikkoa, tiedetään vasta tämän 12 viikon päätyttyä ylityökorvauksen tai -vapaiden lopullinen määrä.
7. Miten tulee menetellä, jos työvuoroluetteloa ei voida laatia koko työajan tasoittumisjaksoksi?
Jos työvuoroluetteloa ei voida laatia koko työajan tasoittumisjaksoksi, tulee työnantajan laatia kuitenkin työajan tasoittumissuunnitelma (katso KVTES III luku 27 §).
8. Mikä on tasoittumissuunnitelma ja miten sitä voidaan muuttaa?
Tasoittumissuunnitelmasta pitää käydä ilmi tasoittumisjakso ja kunkin viikon säännöllinen työaika ja mahdollisuuksien mukaan vapaapäivät. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumissuunnitelmaa työnantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Työajan tasoittumissuunnitelman muutoksista on ilmoitettava viranhaltijalle/työntekijälle hyvissä ajoin. (ks. KVTES työaikaluku 27 §)
9. Työnantajalla on tarve pitää perhepäivähoitajaa varalla aamulla ennen työvuoron alkamista siltä varalta, että ensimmäinen lapsi saapuu mahdollisesti jo ennen suunnitellun työvuoron alkamista. Voiko työnantaja teettää aamuvarallaoloa?
1.4.2020 alkaen aiemmin voimassa ollut sopimusmääräys liitteen 12 mukaisesta aamuvarallaolosta on poistettu eikä sitä ole enää mahdollista teettää.
Varallaolo on mahdollista järjestää KVTES:n III luvun 5 §:n mukaisesti. Tämän pykälän mukaista varallaoloa on mahdollista teettää vain niissä tilanteissa, joissa työntekijän ei ole
oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.
10. Mikä on perhepäivähoitajan ylitöiden enimmäismäärä? / Mitä tarkoittaa perhepäivähoitajan työajan enimmäismäärän tarkastelu?
30.8.2020 saakka voimassaolleen KVTES liitteen 12 10 § 4 momentin määräyksen mukaan ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso oli yksi vuosi ja ylityön enimmäismäärään laskettiin työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylitti 40 tuntia kerrottuna perhepäivähoitajaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärällä.
31.8.2020 lähtien voimassaolleen KVTES liitteen 12 10 § 4 momentin määräyksen mukaan tarkastellaan ylitöiden enimmäismäärän sijaan työajan enimmäismäärää. Työajan
enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kahtatoista kuukautta. Työntekijän tai viranhaltijan työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa tarkastelujakson aikana.
11. Perhepäivähoitajalle on suunniteltu työvuoroluetteloon työajan tasoittumisvapaa. Perhepäivähoitaja sairastuu tasausvapaapäivän aikana. Muuttuuko työajan tasoittumisvapaa sairauslomaksi? Entä jos perhepäivähoitaja sairastuu ennen tasausvapaata?
Jos perhepäivähoitaja sairastuu kesken tasausvapaapäivän, kyse on edelleen tasausvapaapäivästä, eikä sitä siten muuteta sairauslomapäiväksi. Jos perhepäivähoitaja sairastuu ennen tasausvapaapäivän alkua, kyse on sairauslomapäivästä, joka aiheuttaa keskeytyksen jaksoon. Tasausvapaapäivä ei tällaisessa tapauksessa kuitenkaan siirry annettavaksi myöhemmin.
12. Mitä tapahtuu työvuoroluetteloon suunnitellulle ylityöstä annettavalle vapaa-aikakorvaukselle, jos perhepäivähoitaja sairastuu?
KVTES työaikaluvun 14 §:n 6 momentin mukaan, mikäli viranhaltijan tai työntekijänvahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty ylityötä korvattavaksi vapaana ja viranhaltija tai työntekijä sairastuu ennen vapaa-aikakorvauksen alkamista, siirtyy sairausloman ajalle merkitty ylityön vapaa-aikakorvaus annettavaksi myöhemmin 23 §:n 5 momentin mukaisena ajankohtana tai siitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan edellä tässä 6 momentissa tarkoitettu rahakorvaus.
KVTES työaikaluvun 14 §:n 6 momentin mukaan, mikäli työntekijä tai viranhaltija sairastuu ylityökorvausvapaan aikana, vapaa-aikakorvaus siirtyy sairastumista seuraavan päivän alusta lukien annettavaksi myöhemmin tai korvattavaksi rahana kuten edellä 6 momentissa on määrätty.
13. Minkä arvoinen tasausvapaapäivä on työvuoroluetteloa laadittaessa?
Tasausvapaapäivä on 8 tunnin arvoinen.
14. Perhepäivähoitaja sairastuu. Muodostaako sairastuminen keskeytyksen työaikajaksoon?
Jos työntekijä sairastuu ennen työvuoron alkua, niin silloin kyseinen päivä on keskeytyspäivä. Jos taas kyse on siitä, että työntekijä sairastuisi kesken työvuoron, olisi keskeytysmääräysten kannalta kyseinen päivä ns. normaali työpäivä, joka ei aiheuta keskeytystä.
Jos sairauspoissaolo jatkuu, niin vasta seuraava sairauspäivä olisi keskeytyspäivä.
15. Mikä tuntiarvo merkitään työvuoroluetteloon vuosiloma-, sairaus-, tms. hyväksyttäville poissaolopäiville?
Koska kyseessä on hyväksyttävä syy poissaololle, tulee sovellettavaksi keskeytyneen jakson määräykset. Näille päiville ei tule merkitä mitään tuntiarvoa, koska kyseiset päivät eivät ole työpäiviä, mutta ne alentavat säännöllistä työaikaa ja ylityörajaa. Kts. KVTES Liite 12 10 §.
Varhaiskasvatuksesta usein kysyttyä
Ryhmäkoot ja henkilöstömitoitus
Päiväkodissa saa olla yhtä kasvattajaa kohden seitsemän yli kolmevuotiasta. Suhdeluku koskee päiväkodissa yli viisi tuntia päivässä viettäviä lapsia. Lisäksi yhdessä päiväkodin ryhmässä saa olla korkeintaan kolmea kasvattajaa vastaavaa määrää lapsia.
Alle 3‑vuotiaiden ryhmä: korkeintaan 12 lasta. (4 lasta / 1 varhaiskasvattaja)
Yli 3‑vuotiaiden ryhmä: korkeintaan 21 lasta. (7 lasta / 1 varhaiskasvattaja)
Yli 3‑vuotiaiden osapäivähoito: korkeintaan 13 lasta / 1 varhaiskasvattaja
Mitoitukseen lasketaan mukaan varhaiskasvatuslain 26–28 §:n mukainen henkilöstö, eli varhaiskasvatuksen opettajat, varhaiskasvatuksen sosionomit ja lastenhoitajat. Siihen eivät siis kuulu esim. avustajat.
Jos ryhmässä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, tämä tulee huomioida hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvien henkilöiden lukumäärässä ja ryhmäkoossa, jollei hänellä ole omaa avustajaa.
Lasten ja henkilöstön välinen suhdeluku on yksi keskeinen varhaiskasvatuksen laadun osatekijä ja pitää muistaa, että varhaiskasvatuslain mukainen mitoitus on minimi.
Poissaoloihin varauduttava
Laissa säädetyistä suhdeluvuista ei saa poiketa poissaoloissa, joihin tulee varautua etukäteen riittävillä henkilöstöresursseilla. Tällaisia poissaoloja ovat vaikkapa henkilöstön koulutukseen osallistuminen työpäivän aikana tai vuosilomat Poikkeaminen ei ole sallittua myöskään henkilöstön sairastumisesta johtuvien poissaolojen vuoksi.
Päiväkodissa tulee olla suunnitelmallisesti riittävä määrä henkilöstöä, joka varmistaa lasten oikeudet varhaiskasvatussuunnitelman mukaiseen varhaiskasvatukseen. Riittävän henkilöstön on oltava paikalla koko päivän ja koko työviikon ajan. Henkilöstön äkillisiin ja yllättäviin poissaolotilanteisiin on varauduttava mm. sijaisuusjärjestelyin niin, ettei lain edellyttämä mitoitus vaarannu.
Poikkeamista ilmoitettava
Jos päiväkodin ryhmäkoko ylittyy tai asiakasmitoitus alittuu, niin asiasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus omavalvontasuunnitelman mukaisesti esim. esihenkilölle. Jos tämä ei johda muutoksiin, tieto epäkohdasta tulee viedä muulla tavoin eteenpäin. Myös ilmoituksen saaneen esihenkilön on vietävä tieto eteenpäin, jos asiaa ei saada korjattua.
Jos tuntuu vaikealta edistää asiaa esihenkilön tai päiväkodin johdon kautta, voi ilmoituksen tehdä suoraan kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavalle viranhaltijalle ja/tai Lupa- ja valvontavirastolle.
Sopivan lapsimäärän voit laskea Kuntaliiton käyttöastelaskurilla
Jos varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi, lastenhoitaja, erityisopettaja tai perhepäivähoitaja havaitsee työssään epäkohdan tai sen uhan, joka voi estää lapsen varhaiskasvatuksen toteutumisen lain mukaisesti, hänen on viipymättä ilmoitettava asiasta. Asiasta ilmoitetaan kirjallisesti päiväkodin johtajalle tai perhepäivähoidon ohjaajalle.
Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia niitä tilanteita, joissa toimitaan tai olosuhteet voivat johtaa varhaiskasvatuslain tai sen tavoitteiden toteutumisen vastaiseen tilanteeseen.
Varhaiskasvatuksen työntekijöillä on asemansa puolesta velvollisuus huolehtia siitä, että epäkohdat tuodaan ilmi ja ne korjataan. Lisäksi varhaiskasvatuslaissa säädetään nyt lisäksi kiellosta kohdistaa ilmoittajaan vastatoimia.
Ilmoitus voisi koskea siis esimerkiksi
- epäkohtaa varhaiskasvatuksen tiloissa
- epäkohtaa henkilöstön mitoituksen toteutumisessa
- epäkohtaa toimipaikan toimintakulttuurissa
- lasten epäasiallista tai sopimatonta kohtelua
- epäkohtaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman noudattamisessa.
Epäkohdaksi katsottaisiin esimerkiksi asia tai tilanne, jossa varhaiskasvatuksen tavoitteet, lapsen hyvinvoinnin tai kasvun, kehityksen tai oppimisen edellytykset vaarantuisivat varhaiskasvatuslain vastaisesti. Myös varhaiskasvatuksen laadussa ilmenevät puutteet, lapsen epäasiallinen tai sopimaton kohtelu tai toimintakulttuuriin sisältyvät lapselle vahingolliset toimet saattavat vaarantaa varhaiskasvatuksen lainmukaisen toteutumisen.
Toimintakulttuuriin sisältyvistä ongelmista voi olla kyse esimerkiksi tilanteissa, joissa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on lapsen kehitykselle vahingollista tai joissa epäkohtiin puuttumista pyritään estämään henkilöstöä vaientamalla tai epäkohtia piilottelemalla ja tämä muodostaa uhan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiselle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivulle on koottu vastauksia varhaiskasvatuksesta ministeriöltä usein kysyttyihin kysymyksiin https://okm.fi/varhaiskasvatuksesta-kysyttya
Lataa ja tulosta ilmoitusvelvollisuusjuliste työpaikkasi ilmoitustaululle
Lääkehoidon järjestäminen
Lääkehoidon järjestäminen varhaiskasvatuksessa tapahtuu suunnitelmallisesti edeten kunnan tasolta yksikkökohtaisesti aina lapsikohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan saakka.
Lääkehoitoon osallistuvien henkilöiden osaaminen ja saatavilla oleminen varmistetaan koko toimipaikan toiminta-ajan silloin, kun siellä on lääkehoitoa tarvitseva lapsi.
Huoltajien, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen hoidosta vastaavan lääkärin (tai lääkärin valtuuttaman muun terveydenhuollon ammattihenkilön) kanssa on sovittava lääkehoidon toteutus.
Toteutuksesta vastaava henkilö ja varahenkilöt kirjataan lääkehoitosuunnitelmaan, joka liitetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Varhaiskasvatuksen työntekijät voivat toteuttaa lääkehoitoa, jos heillä on siihen riittävä koulutus ja kun työnantaja on varmistanut työntekijöiden lääkehoidon osaamisen.
Jos työntekijän tutkintoon ei ole sisältynyt lääkehoidon koulutusta, täytyy työntekijälle järjestää koulutusta ennen lääkehoitoon osallistumista. Kaikkien lääkehoitoon osallistuvien työntekijöiden osaaminen pitää varmistaa, ja heillä täytyy olla Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti lääkelupa. Linkki oppaaseen
Varhaiskasvatuksessa olevan lapsen lääkehoidon toteuttamisesta on huolehdittava tarpeen mukaisesti.
Työntekijöiden osallistuminen lääkehoitoon perustuu työntekijän suostumukseen.
Työntekijän lääkehoidon osaamista koskevien tietojen dokumentointi on esihenkilön vastuulla.
Mihin tehtäviin työnantaja voi minut yksipuolisesti määrätä? Lataa tiedosto
Määräaikaiset työsopimukset varhaiskasvatuksessa Lataa tiedosto
JHL on laatinut varhaiskasvatuksen ammattilaisille huoneentaulun, jonka keskiössä ovat lapsen oikeuksien, ihmisten ja ympäristön kunnioittaminen sekä varhaiskasvatuksessa työskentelevien toiminnan tukeminen.
Varhaiskasvatuksen lainsäädännöllisen perustan luovat
Varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda
Varhaiskasvatuksen tietovarantoon (Varda) kerätään tiedot varhaiskasvatuksessa olevista lapsista ja heidän huoltajistaan, toimipaikoista, varhaiskasvatuksen henkilöstöstä ja varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta.
Työolokysely
JHL teettää vuosittain varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyselyn alan työoloista.
Raportteja on kerätty vuodesta 2021 alkaen
Liity JHL:n jäseneksi!
JHL on paras liitto sinulle, joka työskentelet esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, perhepäivähoitajana, koulunkäynninohjaajana, aamu- ja iltapäiväohjaajana tai nuorisotyössä.
