Koulunkäynninohjaus

Usein koulunkäynninohjaajien työsopimuksessa on ehto, jonka mukaan työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneenä koulujen lomien ajan mutta heidän työsuhteensa jatkuu normaalisti lomien jälkeen.

Työttömyysturvalain mukaan keskeytysajat rinnastetaan lomautukseen ja koulunkäynninohjaajat ovat työttömyysturvan piirissä.

Työsopimuslain perusteella tällaisessa asemassa olevat koulunkäynninohjaajat ovat osa-aikaisia työntekijöitä ja he tulevat erityisten suojasäännösten piiriin.

Keskeisin näistä säännöksistä on työnantajan velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaisille työntekijöilleen (työsopimuslaki 2 luku 5 §). Mikäli työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä osa-aikaisille sopiviin tehtäviin, on lisätyötä tarjottava ensin osa-aikaisille työntekijöille ennen uuden työvoiman palkkaamista. Tarjottavaan työhön on järjestettävä koulutusta, jos työnantaja voi sen työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää.

Koulunkäynninohjaajan on myös otettava vastaan ammattitaitoaan vastaavaa tai muuta työnantajan tarjoamaa työtä. Muutoin vaarana on työttömyyspäivärahan epääminen. Ei ole suositeltavaa, että työntekijä hakee palkatonta vapaata tai pitää lomapäiviään koulutyön keskeytyessä.

Jos työsuhteesi katkeaa jostain syystä joko määräajaksi tai kokonaan, ole yhteydessä JHL työttömyyskassaan. Oli kyseessä sitten lomautus tai työttömyys, apu löytyy kassasta.

Työttömyyskassa on koonnut alkuvuonna 2025 ohjeen, joka koskee erityisesti työsuhteen taukoja koulujen loma-aikoina.

Koulunkäynninohjaajia työskentelee perusopetuksessa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa. Työnkuvat vaihtelevat työpaikan mukaan.

Koulunkäynninohjaajan työn tavoitteena on oppilaan ohjaaminen, avustaminen ja tukeminen niin, että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus korostuvat. Tehtävien sisältö ja laajuus riippuu oppilaiden tarpeista.

Ohjaajilta vaaditaan eettistä vastuullisuutta, kasvatustietoisuutta, ohjaus- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä erilaisuuden kohtaamiseen.

Koulunkäynninohjaajat työskentelevät osana moniammatillista työyhteisöä, johon kuuluu muun muassa opettajia. Työn tarkoitus on yhdessä luoda turvallinen ja kannustava oppimisympäristö oppilaille, jotka tarvitsevat tukea.

Toisinaan koulunkäynninopettajat toimivat opettajien sijaisina. Sijaisuuksien tekemisestä ja sijaisten palkoista on selkeät säännöt laissa ja työehtosopimuksista.

Muista nämä asiat, jos teet opettajan sijaisuutta:

• Opettaja on kunnallinen viranhaltija. Opettajan sijaisuus on määräaikainen virkasuhde, joka perustuu virkamääräykseen.
• Sijaisuus perustuu sinun suostumukseesi. Esihenkilö ei voi määrätä sinua työskentelemään opettajan viransijaisena, ellet suostu tähän itse.
• Jos suostut tekemään sijaisuuden, työskentelet epäpätevänä opettajana. Tällöin palkkauksesi määräytyy
  Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTESin mukaan.
• Sinut pitää vapauttaa ohjaajan tehtävistä, jos työskentelet opettajan sijaisena. Sijaistamisesta pitää tehdä etukäteen työmääräys.
• Kun työskentelet opettajan sijaisena, vastuullesi kuuluvat kaikki ne tehtävät, joista opettaja on vastuussa. Tehtäviä ovat esimerkiksi välituntien valvonta sekä oppituntien valmistelu. Sijaisuuden aikana sinulla on myös samat oikeudet kuin opettajilla.
• Sekä työntekijälle että työnantajalle pitää aina olla selvää, että kyseessä on opettajan sijaisuus.

Sijauisuudet voidaan koululla hoitaa myös niin, että yksi opettaja hoitaa sijaistamista oman toimensa ohella. Silloin koulunkäynninohjaaja tekee normaaleja työtehtäviään.

Jos työskentelet koulunkäynninohjaajana, välitunnilla tehtäviisi kuuluu oppilaiden seuranta ja ohjaaminen.

Koulunkäynninohjaajana voit toimia välituntivalvonnassa vain opettajan työparina, et yksinäsi. Valvontavastuu kuuluu aina opettajalle, ja opettajan pitää aina olla fyysisesti läsnä välitunnilla.

Muista, että koulunkäynninohjaajalla ei ole kurinpito- eikä kiinnipito-oikeutta. Siksi ohjaajat eivät voi esimerkiksi ratkoa kaikkia riitatilanteita.

Koulunkäynninohjaajan tehtäviin saattaa kuulua myös kuljetusten valvonta taksin kyydissä tai koulun pihalla. Kuljetusten valvonnasta pitää aina sopia erikseen. Vain silloin voidaan varmistaa, että kuljetukset ovat turvallisia sekä oppilaille että työntekijöille.

Muista, että koulunkäynninohjaajille ei ole kurinpito-oikeutta myöskään kuljetuksia valvottaessa.

Osa lapsista tarvitsee lääkehoitoa koulupäivän aikana.

Lääkeala turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on julkaissut vuonna 2021 Turvallinen lääkehoito -oppaan, joka ohjaa lääkehoidon antamista myös kouluissa.

Oppaan mukaan koululaisen lääkehoidosta vastaavat vanhemmat ja lapsi itse. Lääkehoitoon liittyvät toimintamallit kuvataan koulu- ja oppilaitoskohtaisessa oppilas- ja  opiskelijahuoltosuunnitelmassa.

Vanhemmat huolehtivat siitä, että lääkehoidon toteuttamisesta sovitaan yhdessä terveys- ja opetustoimen työntekijöiden kanssa. Näin pitää toimia, kun koululaisella on lääkehoitoa vaativa sairaus tai kouluun on tulossa lapsi, joka tarvitsee säännöllistä lääkehoitoa.

Näistä asioista pitää sopia:

• kuka lääkityksen toteuttaa
• kuka toimii lääkityksen antajan varahenkilönä
• miten perehdytys hoidetaan
• miten lääkitys toteutetaan käytännössä (esimerkiksi lääkkeiden annosmäärät ja ajat, jolloin lääke annetaan)
• miten erityistilanteisiin varautudutaan
• mitkä ovat koulun ensiapukäytännöt
• miten vastuu hoidosta jakautuu koulun, vanhempien ja lapsen kesken.

Fimean opas määrää lääkehoidon antamisesta näin: (Turvallinen lääkehoito-opas 2021, sivu 51)

”Työntekijä, jonka tutkintoon ei ole kuulunut lääkehoidon opintoja, voi toteuttaa lääkärin oppilaalle määräämää, luonnollista tietä annettavaa tai ihon alle pistettävää lääkehoitoa. Tällöin lääkehoidon toteuttaminen perustuu työntekijän suostumukseen, perehdytykseen, lisäkoulutukseen ja osaamisen varmistamiseen, sekä työnantajan myöntämään lapsi- ja lääkekohtaiseen lupaan. Silloin kun lääkitseminen on työnantajan hyväksymää toimintaa, siihen liittyvä vahingonkorvauskysymykset ratkaistaan samoin periaattein kuin koulutyössä yleensäkin.”

Jos sinulla on kysyttävää lääkehoidosta, ota rohkeasti yhteyttä luottamusedustajaasi tai luottamusmieheesi.

Lisätietoa lääkehoidon järjestämisestä löydät Aluehallintoviraston sivuilta.

Koulunkäynninohjaajien työhön liittyy usein oppilaiden käytöksestä aiheutuvia poikkeustilanteita.

Koulunkäynninohjaaja voi puuttua näihin tilanteisiin vain sanallisesti ohjeistamalla ja keskustelemalla.

Perusopetuslain perusteella koulunkäynninohjaaja ei saa

• Päättää oppilaan ojentamistoimenpiteistä (kasvatuskeskustelu, jälki-istunto).
• Poistaa oppilasta opetustilanteesta tai koulun tilaisuudesta.
• Ottaa oppilaalta haltuun esineitä tai tavaroita tai tarkastaa niitä.
• Puuttua oppilaan fyysiseen koskemattomuuteen käyttämällä voimakeinoja.

Samat säännöt lait koskevat myös aamu- ja iltapäivätoimintaa. Toimintaa koskevat säädökset tulevat perusopetuslain pykälästä 8 a.

Työnantajan tulee olla selvillä esimerkiksi siitä, onko työpaikalla ja eri työtehtävissä väkivallan uhkaa.  Selvitys pitää tehdä yhdessä työntekijöiden kanssa. Selvityksen jälkeen työnantajan on järjestettävä työtavat ja työtilat mahdollisimman turvallisiksi. Tarkoitus on ehkäistä väkivaltatilanteiden syntymistä.

Kerro työnantajallesi, jos työpaikallasi sattuu väkivaltatilanne tai havaitset väkivallan. Näin työnantaja saa tietoa siitä, kuinka usein ja millaisia väkivaltatilanteita työpaikalla tapahtuu. Tiedon perusteella työnantaja voi suunnitella, miten vastaavat tapaukset ehkäistään jatkossa ennalta. Tiedon perusteella työnantaja arvioi myös, onko tarpeen lisätä tai kohdentaa turvatoimia.

Oikeus hätävarjeluun turvautumiseen on rajattu tiukasti. Puolustautuminen on sallittua vain, kun hyökkäys on välittömästi uhkaamassa tai se on jo alkanut. Hätävarjelun määritelmä löytyy rikoslaista. 

Oikeus hätävarjeluun päättyy välittömästi, kun hyökkäys on päättynyt ja suojeltavia uhkaava vaara on poistunut. Liian myöhään, eli oikeudettoman hyökkäyksen jo loputtua aloitettu puolustautuminen muuttuu itse hyökkäykseksi, jota vastaan toinen osapuoli voi mahdollisesti käyttää hätävarjelua.