Eurooppaa on syytä juhlia: vapaudesta ja tasa-arvosta on pidettävä kiinni, kun ääriliikkeet ja konservatismi nousevat
Ammattiyhdistysliike ja JHL ovat vahvasti mukana vaikuttamassa siihen, että Eurooppa olisi entistä oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi.
Toukokuun 9. päivä juhlitaan Euroopan Unionia. Päivän juuret juontavat vuoteen 1950, jolloin tänä päivänä Ranskan ulkoministeri Robert Schuman piti historiallisen puheensa, jossa hän nosti esiin suunnitelmansa eurooppalaisen yhteistyön syventämiseksi.
Puheesta käynnistyi rauhan, yhteistyön ja yhdentymisen aika, joka lopulta johti EU:n syntymiseen. Tänä vuonna juhlitaan myös EU-lipun 40-vuotispäivää. Lippu nostettiin ensimmäisen kerran EU:n komission päärakennuksen lippusalkoon 9.5.1986. Euroopalla ja Euroopan yhtenäisyyden juhlimisella on siis pitkät perinteet.
Suomi on ollut osa Euroopan Unionia vuodesta 1995. Eduskunta oli edellisenä syksynä hyväksynyt Suomen liittymisen yhteiseen eurooppalaiseen liittoumaan.
Tätä ennen oli järjestetty kansanäänestys, jossa runsas puolet suomalaisista kannatti yhteistyön syventämistä ja täysjäsenyyttä Euroopan Unionissa. Näin Suomi virallisti pitkään jatkuneen ja koko ajan laajentuneen yhteistyön muiden eurooppalaisten maiden kanssa.
JHL on ollut mukana Eurooppa-vaikuttamisessa pitkään
Eurooppalainen yhteistyö ei tapahdu vain valtionjohtajien ja virkamiesten välillä. Suomalainen ammattiyhdistysliike ja JHL ovat vahvasti mukana vaikuttamassa entistä oikeudenmukaisemman Euroopan puolesta.
JHL on ollut osa eurooppalaista ammattiyhdistysliikkeen perhettä siitä asti, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Yksi Unionin keskeisiä periaatteita on sosiaalisten oikeuksien pilari, jonka mukaan:
”Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 152 artiklassa määrätään, että unioni tunnustaa Euroopan tason työmarkkinaosapuolten aseman ja edistää sitä ottaen huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuuden. Se helpottaa työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua niiden itsenäisyyttä kunnioittaen.”
Tämä tarkoittaa sitä, että työmarkkinajärjestöjen kanssa on neuvoteltava kaikissa asioissa, jotka käsittelevät työmarkkinoita ja työntekijöiden asemaa.
Suomessa ammattiliitot kuuluvat johonkin keskusjärjestöön kuten SAK:oon. Myös Euroopassa on omat työelämän järjestörakenteensa. JHL on vahvasti mukana eurooppalaisen julkisen alan kattojärjestön EPSUn työssä.
EPSUn tehtävänä on muun muassa vaikuttaa EU:n parlamenttiin, luoda kantoja työelämään liittyvään lainsäädäntöön ja neuvotella yhdessä eurooppalaisten työnantajaorganisaatioiden kanssa.
Suomesta on tullut varoittava esimerkki työelämän heikennyksistä
JHL toimii aktiivisesti EPSUn hallituksessa sekä monessa työryhmässä. Tällä hetkellä ajankohtaisia aiheita ovat esimerkiksi tekoälyn vaikutus työelämään, sote-alan työvoimapula ja julkisten hankintojen direktiivin uudistaminen.
EPSUssa kannetaan huolta Euroopan komission suunnittelemista lainsäädäntöuudistuksista, jotka pyrkivät keventämään ja yksinkertaistamaan työelämään liittyvää sääntelyä. Tämän pelätään johtavan työntekijöiden aseman heikentymiseen ja yritysten aseman vahvistumiseen.
Itse asiassa pohjoismaiset liitot käyttävät nykyään Suomea esimerkkinä siitä, miten nopeasti asiat voivat kääntyä huonompaan suuntaan.
Ammattiyhdistysliike ei ole erillään muusta yhteiskunnasta. Ääriliikkeiden ja konservatiivisten arvojen nousu niin Euroopassa kuin laajemminkin maailmalla herättää huolta myös ay-liikkeessä.
Ammattiliittojen työ on aina perustunut vahvasti solidaarisuuteen, heikommista huolehtimiseen ja demokratian kunnioittamiseen. EPSUn hallitus keskusteli toukokuun alussa myös siitä, miten tärkeää erityisesti nyt on pysyä yhtenäisenä ja seistä vahvasti niiden arvojen takana, joita pidämme tärkeänä.
Siksi myös ammattiyhdistysliike juhlii ylpeänä Eurooppa-päivänä 9.5. oikeudenmukaisemman maailman puolesta.