Valtion suurleikkaukset uhkaavat työllisyyspalveluiden toimintakykyä

Työllisyys, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) aloitti maaliskuussa yt-neuvottelut, jotka uhkaavat monen asiantuntija töitä. Säästöistä ovat kärsimässä myös työttömät työnhakijat, sillä Keha-keskus antaa lausuntoja, jotka vaikuttavat merkittävästi työttömyysturvaan.

Elinvoimakeskukset ja Työllisyys, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) aloittivat maaliskuussa yt-neuvottelut, joissa uhattuina ovat lähes 300 ihmisen työt. Samalla käynnistetään valmistelu, jonka tavoitteena on uudistaa Kehan työvoimapalveluihin liittyvät, lakisääteiset tehtävät.

Sopeuttamistoimilla tavoitellaan 25 miljoonan euron säästöä ja lähes 300 ihmisen työn vähentämistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön Keha-selvitys esittää lukuisia lakkautuskohteita ja yli 100 ihmisen töiden päättämistä. Lakkautukset uhkaavat rampauttaa työllisyyspalveluiden toimintakykyä ja asiantuntijaosaamista.

Valtio järjestää tällä hetkellä koulutusta, joka on tarkoitettu työvoimaviranomaisille. Koulutuksen tarkoitus on kehittää viranomaisten ammattitaitoa. Tulevaisuudessa näitä koulutuksia ei järjestetä, jos valtio toteuttaa säästönsä.

Neuvontapalvelut kärsivät eniten

Keskus myös ylläpitää työkaluja, jotka ovat elintärkeitä työkaluja työllisyyspalveluiden työntekijöille koko Suomessa. Näitä ovat muun muassa työttömyysturvamanuaali ja sen soveltamisohje.

Työkalujen ylläpito Kehassa sujuvoittaa eri työllisyysalueiden yhteistyötä sekä Kehan ja työllisyysalueiden yhteistyötä. Työkalut auttavat myös pitämään työttömyysturvan hakuprosessin yhtenäisenä.

Valtio on lakkauttamassa Keha-keskuksen oikeudellisen tuen sekä hajauttamassa Kehan asiantuntijat eri puolille organisaatiota. Nämä toimet vaarantavat työttömyysturvamanuaalin ja sen soveltamisohjeen ylläpitämisen.

Esitetyt leikkaukset iskevät rankimmin valtakunnallisiin neuvontapalveluihin, joista on poistumassa 68 ihmisen työ. Tästä kärsii myös valtakunnallinen työttömyysturvaneuvonta.

Sen avulla asiakkaat eli työttömät työnhakijat ovat saaneet yhdenmukaista ja varhaista neuvontaan työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Ohjeet ovat tulleet samalta taholta, joka antaa ratkaisevan loppulausunnon asiasta.

Palvelutaso voi riippua siitä, missä asioi

Miten työllisyysalueet voivat jatkossa neuvoa työttömyysturva-asioissa, jos valtakunnallista työttömyysturvaneuvontaa ei ole?

Vain Keha-keskuksessa työskentelee asiantuntijoita, jotka voivat antaa vaativat tason lausuntoja, jotka liittyvät työnhakijan työttömyysturvaan.

Leikkausten seurauksena työllisyysalueet ovat entistä enemmän omillaan. Jokainen alue joutuu järjestämään neuvonnan, kehittämisen ja erikoisosaamisen ylläpitämisen omilla resursseillaan, useimmiten jo valmiiksi kurjassa taloustilanteessa.

Vaarana on, että alueet eriytyvät entistä voimakkaammin eriytyminen kiihtyy, tehtävänkuvat joutuvat yhä uudelleen syyniin ja palvelujen taso vaihtelee työllisyysalueittain.

Enemmän työtä, vähemmän tekijöitä

Työnhakijoiden neuvontatarve kasvaa samalla, kun lakisääteisten tehtävien hoitaminen vaatii työvoimapalvelujen asiantuntijoilta yhä laajempaa osaamista.

Kun tämä kaikki yhdistetään yhä ratkaisemattomaan kiistaan työaikojen pidentämisestä, on selvää, että pyrkimys on tehdä yhä enemmän yhä vähemmällä.

On ristiriitaista, että KEHA-selvityksen loppuraportissa nostetaan esiin ongelmat kuntien työvoimaviranomaisten ja Kehan välisessä työnjaossa ja yhteistyössä. Samalla ollaan valmiita poistamaan rakenteita, jotka sujuvoittavat asiakkaiden työllistymistä sekä yhteisiä toimintatapoja, ja tukevat yhdenvertaista kohtelua.

Suurimmaksi kärsijäksi on päätymässä, jälleen kerran, työllisyyspalveluiden asiakas.