Lastenhoitaja tekee työtä sydämellään, mutta edessä taas uusia esteitä – nyt koulutusmahdollisuudetkin ovat kadonneet

Varhaiskasvatuksen työvoimapula pahenee samalla, kun alan pätevyysvaatimukset ovat muuttumassa lakimuutoksen myötä. Työntekijöiden jaksaminen on alalle kriittinen kysymys, johon pitää kiinnittää huomiota.

Varhaiskasvatus on rikki. Lastenhoitajien jatkokouluttautumisen mahdollisuudet ovat käytännössä kadonneet. Aikuiskoulutustuki poistettiin hetkellä, jolloin olisi ollut välttämätöntä kouluttaa tarvittavaa työvoimaa.

Vain koulutuksella varhaiskasvatuslain mukainen henkilöstörakenne voi toteutua vuonna 2030. Nyt näyttää siltä, että uudistuvaa varhaiskasvatuslakia on mahdoton noudattaa.

Samalla työvoimapula pahenee erityisesti aloilla, joille vaaditaan tietty tutkinto.  Näitä ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan ja sosionomin ammatit.  

Monissa kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuksen yksiköissä työskentelee epäpäteviä työntekijöitä varhaiskasvatuksen opettajina, ja ketjureaktiona sitten lastenhoitajan tehtävissä. Työtä tehdään määräaikaisissa työsuhteissa ja jatkuvassa epävarmuudessa. 

Koulutusvelvoite yksityisille ja kunnallisille työnantajille

Varhaiskasvatuslakia ei rikottaisi heti alkuunsa, jos opintopolut lastenhoitajasta sosionomiksi olisivat aidosti mahdollisia kaikille, jotka haluavat kouluttautua. Yksi ratkaisu voisi olla se, että yksityiset ja kunnalliset työnantajat velvoitetaan kouluttamaan lastenhoitajista varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja.

Monissa kunnissa opintoihin saa palkallista vapaata, mutta parin kuukauden vapaa ei riitä korkeakouluopintoihin. Vapaata pitää saada riittävästi opintojen suorittamiseen.

Helsingin Sanomat antaa ymmärtää pääkirjoituksessaan (HS 12.8.2025), että kouluttautuminen ja työssäjaksaminen olisi työntekijän itsensä vastuulla.

Lasten hoivan tarve ei lopu, vaikka laki säätäisi mitä

Työsopimuslaki kuitenkin määrittää nimenomaan työnantajalle velvoitteen edistää työntekijän mahdollisuuksia kehittyä työurallaan. Lisäksi laki määrää huolehtimaan työntekijän mahdollisuuksista suoriutua työstä silloin, kun työtä ja työmenetelmiä kehitetään.

Pitää muistaa se tosiasia, että lastenhoitajan koulutus on laadukas ja kattava. Lasten hoivan tarve ei lopu, vaikka laki säätäisi mitä. Lastenhoitaja tekee työtään sydämellä, eikä moni edes halua vaihtaa alaa, koska pitää työstään. 

Johdon tueksi tai laitoshuoltoon

Työttömyys varhaiskasvatusalalla on suurta, ja se herättää valtavan huolen. Mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua, kun varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta säätävä laki astuu voimaan?

Työmarkkinatuen suojaosan palauttaminen olisi yksi merkittävä tapa antaa mahdollisuuksia jatkokouluttautumiseen, myös varhaiskasvatusalalla.

Harvalla kuitenkaan on noin vain varaa jäädä pois työstä opiskelun takia, koska laskut täytyy maksaa

Osa nykyisistä lastenhoitajista olisi kiinnostunut kouluttautumaan esimerkiksi johdon tueksi varhaiskasvatuksen sihteerin tehtäviin tai päiväkodin laitoshuoltoon. Tämä voi olla palanen ratkaisua.

Harvalla kuitenkaan on noin vain varaa jäädä pois työstä opiskelun takia, koska laskut täytyy maksaa.

Huoli jaksamisesta ja sitoutumisesta

JHL teki vuoden 2024 lopulla varhaiskasvatuksen työehdoista kyselyn, johon vastasi yli 2000 jäsentä. Kyselyn mukaan uralla etenemisen mahdollisuuksista keskustellaan työpaikoilla sitä harvemmin, mitä pidempään työntekijä on ollut alalla.

Koulutustakin suurempana teemana kyselystä nousi huoli varhaiskasvatusalan työntekijöiden jaksamisesta ja sitoutumisesta. Epävarmuus ja henkilöstöryhmien eriarvoinen kohtelu vaivaavat työilmapiiriä monilla työpaikoilla. Tämä vaikuttaa suoraan alan veto- ja pitovoimaan.

Varhaiskasvatusalan nykytilanteeseen vaikuttavat ennen kaikkea työelämän laatuun liittyvät seikat: työhyvinvointi, työssäjaksaminen ja henkilöstömitoituksen sekä johtajuuden haasteet.  

Hyvä työpaikka vaatii hyvän yhteisön

Uupunut henkilöstö ei jaksa lähteä kouluttautumaan. Jopa kehityskeskustelut koetaan uuvuttavina, koska niiden ajan työntekijä on pois arkityöstä. Poissaolo puolestaan kuormittaa muuta työyhteisöä ja lapsiryhmää. Kyselystämme selvisi, että kehityskeskustelut tuppaavat muutenkin jäämään monessa työpaikassa pitämättä.

Kun muodollinen koulutus puuttuu, varhaiskasvatuksen työntekijöiden olisi entistäkin tärkeämpää päästä koulutuksiin, jotka täydentävät heidän osaamistaan. Niiden avulla  ammattitaito karttuu ja työssä jaksaminen vahvistuu, kuten Heini Wink toteaa mielipidekirjoituksessaan (HS 4.6.2025).

Parempien työkalujen avulla myös arjen haastavat tilanteet sujuvat vähemmällä stressillä.