Miten puuttua alipalkkaukseen?
Työperäinen hyväksikäyttö ilmenee usein niin, että työntekijälle maksetaan palkkaa alle työehtosopimuksen tai hänellä teetetään pitkiä työpäiviä ilman asianmukaista korvausta. Hyväksikäyttöön voi liittyä esimerkiksi työterveyshuollon puuttumista, maksun ottamista työpaikasta tai työntekijän oleskeluluvasta, identiteettivarkauksia tai epäinhimillisiä asumisoloja.
Rikoslaissa työvoiman hyväksikäyttö on kriminalisoitu muun muassa työsyrjintänä, kiskonnantapaisena työsyrjintänä, törkeänä kiskontana tai vakavimmassa muodossa ihmiskauppana. Jos hyväksikäyttöön liittyy lisäksi vapauden tosiallista rajoittamista, pakottamista, painostamista, uhkailua, velkauttamista, erehdyttämistä, tai väkivaltaa, se voi täyttää ihmiskaupan tunnusmerkistön.
Työperäistä hyväksikäyttöä esiintyy muita aloja enemmän matalapalkka-aloilla, kuten rakennus- ja siivousaloilla, ja työperäisen hyväksikäytön uhriksi joutuu usein ulkomaalaistaustainen työntekijä. Käytännössä taustalla voi olla esimerkiksi se, että työntekijä ei tunne suomalaisen työelämän sääntöjä tai pelkää oleskeluoikeutensa puolesta.
Mitä alipalkkaus ja palkkavarkaus tarkoittavat?
Alipalkkaus tarkoittaa sitä, ettei työnantaja maksa työntekijälle työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai jättää maksamatta laissa tai työehtosopimuksessa määritellyt palkan lisät, kuten ylityökorvaukset. Käytännössä liian pieneksi määritellään palkka, joka alittaa työehtosopimuksessa määritetyn työntekijöille maksettavan palkan. Alipalkkauksen uhreina ovat yleensä ulkomaalaiset työntekijät, mutta uhreiksi voivat joutua myös muut haavoittuvassa asemassa olevat työntekijäryhmät.
Alipalkkauksesta ilmiönä tulee erottaa yksittäiset palkkaerimielisyydet, joita voi syntyä esimerkiksi siitä, että työntekijä ja työnantaja ovat eri mieltä työn vaativuudesta ja täten palkan suuruudesta. Alipalkkauksesta tulee erottaa vakavat hyväksikäyttötapaukset, kuten ihmiskauppa ja kiskonnan tapainen työsyrjintä.
Palkkavarkaus sen sijaan on keino alipalkkaukseen puuttumiseen. Palkkavarkaus tarkoittaa, että alipalkkaus olisi kriminalisoitu eli säädetty lailla rangaistavaksi teoksi. Suomessa palkkavarkautta ei ole kriminalisoitu, mutta pohjoismaista Norjassa näin on tehty.
Miten alipalkkaukseen voidaan tällä hetkellä puuttua?
Alipalkkaukseen voidaan puuttua muutamalla eri tavalla, vaikka sitä ei ole Suomessa kriminalisoitu. Työsuojeluviranomainen voi antaa toimintaohjeen tai kirjallisen kehotuksen sellaiselle työnantajalle, joka ei maksa työntekijälle lain tai yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kirjallisen kehotuksen antaminen edellyttää, että palkan peruste ja määrä ovat yksiselitteisesti todettavissa.
Työsuojeluviranomaisen kehotuksen sisältö rajoittuu siten yksiselitteisesti arvioitavissa oleviin yleissitovien työehtosopimusten mukaisiin palkkausmääräyksiin, jotka eivät edellytä sopimuksen tulkintaa esimerkiksi tietyn työntekijän suoriutumisen osalta. Kehotuksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko ja jos tapauksessa on aihetta epäillä esimerkiksi työsyrjintää, työsuojeluviranomainen voi tehdä ilmoituksen poliisille esitutkintaa varten.
Toiseksi työntekijä voi alipalkkaustilanteessa turvautua esimerkiksi ammattiliiton juristin apuun ja vaatia palkkasaatavia työnantajalta. Jos työnantaja ei suostu maksamaan saatavia, asia voidaan ratkaista viime kädessä oikeusteitse. Juristi voi siten nostaa työntekijän asiassa kanteen työnantajaa vastaan tuomioistuimessa, jonka jälkeen tuomioistuin ratkaisee ajastaan asian. Tämä prosessi on kuitenkin etenkin oikeuteen asti mentäessä pitkähkö ja kallis, ellei työntekijä saa asiaan liiton apua tai esimerkiksi oikeusapulain mukaista apua. Tuomion lopputuloksesta riippuen työnantaja joutuu maksamaan maksamatta jääneet saatavat korkoineen työntekijälle, mutta erillistä sanktiota ei työnantajalle langeteta.
Kolmanneksi alipalkkaus voi tulla rangaistavaksi rikoslain mukaisena työsyrjintänä tai jopa kiskonnantapaisena työsyrjintänä. Epäily työsyrjinnästä syntyy esimerkiksi silloin, kun ulkomaalaiselle työntekijälle ei makseta esimerkiksi yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvaa palkkaa, palkan lisiä tai muita osia. Jotta työsyrjinnän tunnusmerkistö täyttyisi, on esimerkiksi ulkomaalainen työntekijä täytynyt asettaa epäedulliseen asemaan syntyperäisiin suomalaisiin työntekijöihin nähden. Työsyrjintään esimerkiksi kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella voi kuitenkin syyllistyä sellainen työnantaja, jolla on itsellään sama tausta.
Alipalkkaukseen voidaan siten kyllä puuttua nykyisessäkin järjestelmässä, mutta erilliset sanktiot nimenomaan alipalkkaustilanteissa puuttuvat.
Miten palkkavarkaus saataisiin kriminalisoitua?
Palkkavarkauden kriminalisointi onnistuu, jos siihen on tarpeeksi yhteiskunnallista painetta ja poliittista tahtoa. Palkkavarkauden kriminalisointi tapahtuisi käytännössä siten, että lainvalmistelun jälkeen rikoslakiin lisättäisiin säännökset palkkavarkaudesta. Palkkavarkautta koskeva kansalaisaloite on jo kerran tehty, mutta se ei saanut tarpeeksi kannatusilmoituksia edetäkseen eduskuntaan. Kansalaisaloitteessa rikoslakiin ehdotettiin lisättäväksi palkkavarkautta, törkeää palkkavarkautta ja palkkanäpistystä koskevat säännökset.
Jos palkkavarkaus olisi kriminalisoitu, työntekijä voisi tehdä palkkavarkaudesta ilmoituksen suoraan poliisille eikä hänen välttämättä tarvitsisi vaatia palkkojaan pitkässä oikeusprosessissa niin sanottuna siviiliriitana. Näin uhri saisi nopeammin ja tehokkaammin apua. Lisäksi sakko- tai vankeusrangaistus palkkavarkaudesta voisi toimia pelotteena työnantajalle ja mahdollisesti ennaltaehkäistä tällaista toimintaa.
Mistä palkkavarkauden uhri voi saada apua?
Työvoiman hyväksikäyttötapauksia selvittävät poliisin lisäksi aluehallintovirastojen työsuojelu. Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta neuvoo ja ohjeistaa työn terveyteen sekä turvallisuuteen ja työsuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa.
Rikollisen hyväksikäytön uhri voi kuitenkin pelätä olla heti yhteydessä viranomaisiin. Jos on vielä epävarma, haluaako tai uskaltaako ilmoittaa hyväksikäytöstä viranomaisille, asiaa pohtiakseen voi olla luottamuksellisesti yhteydessä esimerkiksi Rikosuhripäivystykseen. Henkilö, jonka epäillään joutuneen työvoiman hyväksikäytön uhriksi, voi saada Rikosuhripäivystyksestä neuvontaa siitä, miten asiassa voi edetä. Rikosuhripäivystys ei välitä mitään tietoja yhteydenotoista muille tahoille.
Mitä tulee itse palkkojen vaatimiseen työnantajalta, ammattiliitot voivat olla isona käytännön apuna työntekijälle, joka on joutunut palkkavarkauden uhriksi. Ammattiliittojen jäsenetuihin kuuluu lähes aina mahdollisuus saada juristin apua erilaisiin työelämän ongelmatilanteisiin. Juristin avulla tilannetta voidaankin lähteä selvittämään työnantajan kanssa ja tarvittaessa liiton juristi voi ajaa myös palkkasaatavia koskevaa kannetta tuomioistuimessa.
Juristin palkkaaminen on tunnetusti kallista ja moni voi pelätä avun hakemista jo kalliiden hintojen pelossa. Liiton jäsenenä juristin palvelut eivät maksa työntekijälle liiton jäsenmaksun lisäksi mitään, joten liittoon kuuluminen on tällaisten riitatilanteiden varalta erinomainen valinta. Tämän käytännön avun lisäksi ammattiliitot tekevät yhteiskunnallista vaikuttamista, johon esimerkiksi työ palkkavarkauden kriminalisoimiseksi kuuluu. Ammattiliitot voivat siten auttaa jäseniään niin käytännön riitatilanteissa kuin heidän yhteiskunnallisen asemansa parantamisessa.
Valtio tarjoaa oikeusapua tiettyjen edellytysten täyttyessä, jos henkilö ei kuulu liittoon. Häviötapauksessa valtion oikeusapu ei kuitenkaan korvaa vastapuolen kuluja, joten liiton tarjoama oikeusapu on kulujen korvaamisen kannalta olennaisesti valtion oikeusapua parempi. Juridista apua on kuitenkin siis mahdollista saada, vaikkei olisi varaa maksaa juristia itse.
Anna Järvinen keskusteli palkkavarkaudesta Pakolaisavun Welcome to my backyard -podcastissa Pakolaisavun asiantuntija Shenäh Räzabin kanssa.
Linkit:
Työvoiman hyväksikäyttö – Rikosuhripäivystys
Työperäinen hyväksikäyttö – Tyosuojelu.fi – Työsuojeluhallinto
JHL: Palkkavarkaus säädettävä rangaistavaksi teoksi Suomessa – Ammattiliitto JHL
Ohjekortti kertoo, miten voit tunnistaa työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan | Kotoutuminen
