JHL: Velkajarrusta ei saa muodostua kasvujarrua

EU:n taloussäännöt ovat uudistuneet vuonna 2024 ja ne pitää Suomessakin viedä kansalliseen lainsäädäntöön. Tähän hallitus esittää ns. velkajarrulakia, joka sai lausuntokierroksella ammattiliitto JHL:n mielestä hyvin perusteltua kritiikkiä. Lokakuussa eduskuntapuolueet tiedottivat saavuttaneensa parlamentaarisen sovun, jolla alkuperäistä lakiesitystä tasapainotettiin monilta osin.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajan Håkan Ekströmin mukaan on hyvä, että julkisen talouden tilaan kiinnitetään huomiota ja luodaan mekanismeja sen pitkän aikavälin hoitamiseen.

Parlamentaarisen työryhmän perustamisella pyritään parantamaan ja pitkäjänteistämään Suomen julkisen talouden hoitoa. Se on uusi avaus, jota ei vielä ole testattu käytännössä. Parhaimmillaan se lisää talouspolitiikan läpinäkyvyyttä ja parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa talouspolitiikan painotuksiin, sääntöjen sallimissa rajoissa.

– Vaikka velkajarruesitys parani alkuperäisestä, edelleen on riski, että liian kireä finanssipoliittinen sääntö muodostuu itseään ruokkivaksi sopeutusautomaatiksi. Jos talous ei kasva, ylimitoitettu tai huonosti ajoitettu sopeutus voi itsessään heikentää talouskasvua ja syventää taantumaa – joka puolestaan heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa ja kasvattaa sopeutustarvetta, JHL:n erityisasiantuntija Samuli Sinisalo toteaa.

JHL:n näkökulmasta on tärkeää, ettei velkajarrusta ja talouspolitiikan koordinaatiosta muodostu sellaista mekanismia, joka hankaloittaisi julkisten palveluiden rahoitusta, julkisia investointeja tai yhteiskunnan koheesiota parantavia toimia, kuten työntekijöiden järjestäytymisen tukemista.

– Selvää on se, että julkisten palveluiden tuottavuutta on tulevaisuudessa kasvatettava. Tämä tosin harvoin tapahtuu pelkillä leikkauksilla ilman panostuksia. Järkevien panostusten pitää olla mahdollista uusien velkajarrusääntöjen puitteissa, Ekström muistuttaa.

Pähkinänkuoressa velkajarrusopu koostuu kahdesta elementistä. Ensiksi sopu sisältää sääntö- ja tavoitekehikon, jossa määritellään hyväksyttyjä alijäämä- ja velkamäärätasoja. Suuri osa säännöstöstä tulee EU:sta, mutta niiden päälle sovittiin kansallisesta lisäosasta, joka joissain tilanteissa on EU:n sääntelyä tiukempi.

Toiseksi sovittiin parlamentaarisen finanssipoliittisen työryhmän perustamisesta, joka jatkossa määrittelee sekä vaalikausikohtaisen neljän vuoden rahoitusasematavoitteen että ylivaalikautisen kahdeksanvuotisen rahoitusasematavoitteen ja seuraa näiden tavoitteiden toteutumista. Lisäksi julkisen talouden valvonta keskitetään Talouspolitiikan arviointineuvostolle, pois Valtiontalouden tarkastusvirastolta.

Lisää velkajarrusta voi lukea JHL:n tutkimusblogeista Velkajarru uudistaa julkisen talouden hoitoa Suomessa ja Tuleeko velkajarrusta kasvujarru?.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Håkan Ekström, 040 828 2865

erityisasiantuntija Samuli Sinisalo, 040 705 0398