JHL:n tutkimus: Yli miljoona suomalaista on sitä mieltä, että julkiset palvelut ovat heikentyneet viime vuosina
Enää nipin napin puolet suomalaisista antaa perusterveydenhuollolle myönteisen arvion. Luku koskee niitä, joilla on mielipide palvelun laadusta. Tiedot selviävät JHL:n tuoreesta tutkimuksesta, johon vastasi yli 2 000 suomalaista.
Suomalaisten näkemykset julkisten palveluiden tasosta ovat heikentyneet merkittävästi neljässä vuodessa. Vielä neljä vuotta sitten liki joka neljäs (24 %) uskoi tason parantuneen viime vuosina. Nyt näin uskoo enää alle joka kymmenes (9%). Neutraalisti asiaan suhtautuneiden osuus on pienentynyt 26 prosentista 17 prosenttiin.
Tilanteen heikkenemiseen uskovien määrä on siis kasvanut 44 prosentista 69 prosenttiin. Eroa on 25 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa, että ainakin miljoona suomalaista on sitä mieltä, että julkiset palvelut ovat yleisesti ottaen heikentyneet kuluneen neljän vuoden aikana.
Tiedot selviävät JHL:n tilaamasta Julkisten palveluiden barometrista, jonka toteutti Verian. Vastaajia oli yli 2 200. Edellinen barometri julkaistiin vuonna 2021.
Varsinkin mielipiteet perusterveydenhoidosta ovat muuttuneet kriittisemmiksi. Neljä vuotta sitten sitä arvioi myönteisesti 69 prosenttia niistä, joilla oli palvelusta mielipiteitä. Nyt vastaavalla tavalla ajattelevia on enää 51 prosenttia.
Palveluiden surkastumisen taustalla on leikkauspolitiikka, joka ei anna mahdollisuuksia palveluiden tuottamiseen kunnolla, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström painottaa.
– Toimivat palvelut vaativat riittävän rahoituksen. Tämä ei toteudu hyvinvointialueilla, koska maan hallitus on antanut liian kireän aikataulun alijämien kattamiselle. Tärkein ratkaistava ongelma on nopea pääsy perusterveydenhuollon palveluihin. Kaikki voimat pitäisi nyt satsata terveyspalveluiden saatavuuteen, Ekström sanoo.
JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi on huolissaan perusterveydenhuollon tilasta. Hän nostaa esiin, että peräti 28 prosenttia kokee joutuneensa ongelmiin perusterveydenhuollossa.
– Ihmiset joutuvat jonottamaan liian kauan. Silti hallitus aikoo pidentää hoitojonoa höllentämällä hoitotakuuta. Hyvinvointialueet ovat säästöpaineiden takia irtisanoneet joukoittain ammattitaitoista työvoimaa. Tutkimuksemme perusteella voi huoletta sanoa, että suomalaiset haluavat terveyspalveluilta aivan muuta, Keturi korostaa.
Julkisia palveluita käytetään usein ja niistä ollaan valmiita maksamaan veroilla
Ylivoimainen enemmistö suomalaisista käyttää julkisia palveluita. Yli puolet käyttää palveluita viikoittain.
Suomalaiset ovat valmiita maksamaan veroja, jotta julkiset palvelut toimivat. Vastaajista jopa 64 % oli valmiita nostemaan veroja maltillisesti, jos sen avulla vältetään palveluiden leikkaukset.
Veroalelle ei löydy vastaavaa tukea. Vastaajista 59 prosenttia vastustaa verojen alentamista, jos se johtaa palveluiden karsimiseen.
Veroille saadaan myös vastinetta. Lähes puolet (47 %) kokee saavansa hyvin vastinetta maksamilleen veroille julkisten palveluiden muodossa. Suomalaisista 27 % koki, että veroille saa vastinetta melko huonosti tai erittäin huonosti.
Selvästi käytetyin palvelu on perusterveydenhoito, jota oli käyttänyt neljä viidestä (80 %) vastaajasta. Joukkoliikenne ja kirjasto ovat seuraavaksi käytetyimmät julkiset palvelut. Kolme neljästä (75 %) kertoi hyödyntäneensä joukkoliikennettä, 71 prosenttia sanoi käyneensä kirjastossa. Luvut kertovat vastaajista, jotka ovat käyttäneet palvelua viimeisen kahden vuoden aikana.
Parhaat arvosanat julkisista palveluista keräsi kirjasto. Peräti 58 prosenttia kirjastoa käyttäneistä piti palvelua erittäin hyvänä.
Julkisten palveluiden käytännön tuottamisesta päätetään kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kuntavaalit luultavasti saavatkin ihmiset kohtuudella liikkeelle. Tutkimukseen osallistuneista 62 prosenttia aikoo äänestää vaaleissa varmasti.
Aluevaalit kiinnostavat vähemmän. Vain 48 prosenttia aikoo äänestää niissä varmasti. Luku on laskettu muista kuin helsinkiläisistä, koska Helsingissä hyvinvointialuevaaleja ei järjestetä.
Lisätiedot:
JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström, 040 828 2865
JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi 050 461 9315
Lisätiedot tutkimuksen toteuttamisesta:
Tutkimusjohtaja Sakari Nurmela, Verian 040 578 5080
Liitteet:
Ammattiliitto JHL julkaisee Julkisten palveluiden barometria noin neljän vuoden välein. Barometrin toteuttaa Verian. .Julkisten palveluiden barometrin tutkimusaineisto on koottu Verianin käyttämässä Forum -vastaajapaneelissa tammi-helmikuussa 2025. Haastatteluja tehtiin yhteensä 2 204. Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Tulosten luottamusväli on koko maan väestöä koskevan aineiston osalta keskimäärin noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Edellinen barometri tehtiin vuonna 2021. Vuoden 2025 barometri kuvaa myös suomalaisten asenteissa tapahtuneita muutoksia.