JHL: Julkisen talouden suunnitelma on epäonnistunut
Suomen julkisen talouden tilanteesta on perusteltua ja tarpeellista olla huolissaan.
Ammattiliitto JHL:n mukaan julkisen talouden suunnitelmaa ei voi pitää onnistuneena. Se kuvaa heikentyvää julkista taloutta ja kasvavaa velkasuhdetta, julkisen hallinnon rapautumista, kuormitusta julkisen sektorin työntekijöille sekä heikentyviä palveluita kansalaisille.
Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2027–2030 käsitellään muun muassa hallituksen talouspolitiikan linjaa ja julkisen talouden kehitystä.
Valtioneuvosto laatii julkisen talouden suunnitelman vaalikaudeksi ja tarkistaa sen vuosittain seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
JHL:n mielestä Suomen julkisen talouden tilanteesta on perusteltua ja tarpeellista olla huolissaan. Suomessa valtionhallinnon tulot ovat vuosien 2008–2009 finanssikriisistä asti olleet kroonisesti menoja pienemmät.
Palveluiden laatu heikkenee
Tämän lisäksi JHL on huolissaan Suomen julkisten palveluiden tilasta. Vuoden 2025 Julkisten palvelujen barometrin mukaan noin 70 prosenttia kansalaisista katsoi palveluiden heikentyneen viime vuosina.
Valtionhallinnon toimintamenosäästöt osuvat väkisin myös henkilöstöön ja johtavat henkilöstön vähenemiseen ja jäljelle jäävien kuormittumiseen.
Samalla kansalaisten palveluiden laatu heikkenee muun muassa käsittelyaikojen pidentyessä. Esimerkiksi tuomioistuimiin kohdistuvat säästöt heikentävät kansalaisten oikeusturvaa.
Kansalaisten palveluita heikentävät myös sote-sektorille kohdentuvat lisäsäästöt ja asiakasmaksujen tuntuvat korotukset.
Nämä ovat omiaan heikentämään sote-palveluiden saatavuutta entisestään. Julkisten palveluiden barometrin mukaan kansalaiset ovat nimenomaan sairaana ollessaan jääneet vaille tarvitsemaansa palvelua.
Todennäköisesti uusi asiakasmaksujen taso on niin korkea, että entistä useampi valitsee olla käyttämättä sotepalveluita. Tämä vääjäämättä johtaa hoitovelan kasvuun ja pahoinvoinnin lisääntymiseen ja kasautumiseen.
Vastentahtoinen osa-aikatyö levinnyt
JHL edustaa myös useita matalapalkkaisia ammattiryhmiä, joissa myös vastentahtoinen osa-aikatyö on laajalle levinnyt käytäntö. Näitä ovat muun muassa henkilökohtaiset avustajat sekä koulunkäynninohjaajat, joita työskentelee Suomessa kymmeniä tuhansia.
Erityisesti ansiopäivärahaan sekä asumis- ja toimeentulotukeen tehdyt leikkaukset ja kiristykset etenkin suojaosien ja lapsikorotusten osalta vaikuttavat näihin ammattiryhmiin voimakkaasti.
Ammattitaitoisten koulunkäynninohjaajien väheneminen vaikuttaa suoraan lasten ja nuorten tuen antamiseen ja sen toteuttamiseen.