Hallitus maksaa kalliisti ja laskee rikkaiden verotusta – hyödyt talouskasvulle kyseenalaisia

JHL on huolissaan julkisen talouden kestävyydestä ja rahoituksesta. Hallituksen esittämät muutokset ovat monin paikoin ristiriitaisia.

Hallitus aikoo tehdä yli 400 miljoonaa euroa maksavan toimenpiteen laskeakseen rikkaimpien, eli yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien marginaaliveroastetta. JHL katsoo, että hyödyt talouskasvulle ja tuottavuudelle ovat kyseenalaisia.

Lisäksi oikeudenmukaisuus näkökulmasta on arveluttavaa, että näin kallis toimenpide kohdennetaan yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien työntekijöiden pieneen joukkoon.

JHL on huolissaan julkisen talouden kestävyydestä sekä sektorin rahoituksesta. Hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta on hyvä ja kannatettava, valitettavasti esitetyt muutokset tuloveroasteikkoon ovat monilta osin ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

Verolakeja koskevassa esityksessä ehdotetaan muun muassa, että pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennettäisiin ja ansiotuloverotuksen ylimmät marginaaliveroasteet alennettaisiin noin 52 prosenttiin.

JHL vastustaa ylimpien marginaaliveroasteiden alentamista sekä ylimpien marginaaliveroportaiden poistamista valtion tuloveroasteikosta.

JHL katsoo, että marginaaliveron laskemisen hyödyt talouskasvun ja tuottavuuden näkökulmasta ovat kyseenalaisia, sillä suurituloiset reagoivat verotuksen muutoksiin muutoin kuin työpanostaan kasvattamalla.

Eläkeläistenkin verotus alenee

Kun palkansaajien tuloveroa alennetaan, samalla alennetaan myös eläkeläisten verotusta. Tämäkin on kallista, ja sen vaikutukset talouskasvulle ja tuottavuudelle vielä vähäisempiä.

JHL vastustaa verotulojen vähentämistä myös suurten eläkkeiden kohdalla.

Verotulojen vähentäminen hankaloittaa hallituksen tavoitetta julkisen talouden tasapainottamisesta, eikä muutoksella ole talouskasvua tai tuottavuutta edistäviä vaikutuksia.

Ay-liikkeestä pienempi ja militantimpi

Hallitus poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Tämä kiristää järjestäytyneiden työntekijöiden verotusta. Lisäksi se asettaa työnantajat ja palkansaajat eriarvoiseen asemaan, koska työnantaja voi edelleen vähentää edunvalvontakulut verotuksessa. Palkansaajat eivät samaan pysty.

Lisäksi pitkällä aikavälillä tämä vähentää kannustimia järjestäytyä ja tekee ay-liikkeestä pienemmän mutta militantimman, koska vain ideologit järjestäytyvät liittoihin ja maltilliset jäävät ulkopuolelle.

Verovähennysoikeuden poistosta saatava verotulojen lisäys on noin 200 miljoonaa euroa. Vastaava verotulojen lisäys voitaisiin saavuttaa jättämällä suurituloisille suunnattuja marginaaliveron alennuksia tekemättä tai esimerkiksi listaamattomien yritysten tehotonta ja perusteetonta osinkoveroetua korjaamalla. JHL katsoo, että verovähennysoikeus tulisi säilyttää nykyisellään.

Kiusantekoa palkansaajille

Lisäksi työhuonevähennys ja työsuhdepolkupyörien veroetu poistuvat. JHL:n mielestä tämä on vain kiusantekoa palkansaajille. Työsuhdepyörien myötä menetetään syntynyt liiketoiminta ja terveyshyödyt.

JHL näkee ikävänä seurauksena sen, että sosiaalivakuutusmaksut todennäköisesti nousevat sen verran, että hallituksen toimet eivät kasvata ostovoimaa.

Lisätiedot:

Erityisasiantuntija Samuli Sinisalo, samuli.sinisalo@jhl.fi