Hallituksen kaavailema velkajarrulaki jättäisi julkisen sektorin työntekijöistä vain kauniit muistot

Hallitus esittää, että Suomeen asetettaisiin lakisääteinen velkakatto, joka on paljon tiukempi kuin EU:n vaatimus. JHL vastustaa hallituksen lakiesitystä.

Hallitus esittää, että uudessa laissa säädettäisiin kansallisesta pitkän aikavälin velkasuhdetavoitteesta. Tavoitteeksi hallitus esittää, että velka olisi enintään 40 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Hallituksen esitys julkisen talouden hoitamisesta, eli niin sanottu velkajarrulaki, asettaisi Suomelle tavoitetasoksi julkisen velan suhteen bruttokansantuotteeseen huomattavasti pienemmäksi kuin EU:n vaatimus. EU vaatii, että jäsenmaiden velkataso olisi 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.  

Hallitus siis esittää, että Suomeen asetettaisiin lakisääteinen velkakatto, joka on paljon tiukempi kuin EU:n vaatimustaso.

Lisäksi hallitus esittää, että velkakaton rikkomisesta seuraava lakisääteinen sopeutusvelvoite julkiseen talouteen olisi paljon tiukempi kuin EU:n vaatimus.

Suomen julkinen velkasuhde on tällä hetkellä noin 85 prosenttia ja valtiovarainministeriö ennustaa sen kasvavan lähelle 90 prosenttia tulevina vuosina.

Laki tulisi voimaan vuonna 2031

Lain olisi tarkoitus astua voimaan vuonna 2031. Tätä ennen siirtymäkaudella pitäisi sopeuttaa yhteensä 8,3 miljardia euroa, eli noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä olisi valtava leikkaus Suomen julkiseen sektoriin. Lakiesityksen mukaan vuodesta 2031 eteenpäin leikkaustarve olisi 0,5–4,3 miljardia euroa vuosittain.

Valtiovarainministeriö arvioi, että sopeuttamiseen menisi jopa 50 vuotta.

JHL:n mielestä kyseessä on yritys tehdä lakisääteinen vaatimus, joka ylläpitää puoli vuosisataa tätä ”Orpon hallituksen meininkiä”.

Automaattinen miljardileikkuri

Esitetyssä muodossaan velkajarrulaki tarkoittaa automaattista ja lakisääteistä miljardiluokan leikkuria Suomen julkiseen talouteen ja julkiseen sektoriin vuosittain, jopa puolen vuosisadan ajan.

Vaikutusarviot leikkausten seurauksista ovat ohuet. JHL:n mielestä on kuitenkin selvää, että esitetyn kaltainen automaattinen leikkuri tarkoittaisi Suomen yhteiskunnan hyvin pitkäkestoista ja perustavanlaatuista muutosta sekä myös nykyisen kaltaisten julkisen sektorin palveluiden alasajoa.

JHL katsoo, että sopeutusurat on laskettu liian pienellä finanssipoliittisella kertoimella, joka aliarvioi sopeutuksen vaikutusta talouskasvulle. Tämä tarkoittaa, että ollaan säätämässä lakia, joka pakottaa leikkaamaan. Samalla lakiesitys aliarvioi leikkausten haitat, mutta pakottaa kuitenkin leikkaamaan lisää.

JHL kannattaa nykykäytännön säilyttämistä

Samalla hallitus esittää, että valtiontalouden tarkastamistehtävät siirrettäisiin pois Valtiontalouden tarkastusvirastolta ja tehtävät annettaisiin talouspolitiikan arviointineuvostolle. JHL:n mielestä neuvoston läpinäkyvyyttä ja edustavuutta vähennetään, koska tarkoituksena on heittää pois vaatimus kansainvälisen tiedeyhteisön edustajasta ja muiden yhteiskuntatieteiden kuin taloustieteen edustajasta.

Jos tällainen finanssipoliittinen laki menee läpi ja pannaan täytäntöön, se tarkoittaa sitä, että kohta julkisesta sektoristamme ja julkisen sektorin työntekijöistä ei ole kuin kauniita muistoja jäljellä.

JHL vastustaa hallituksen esitystä finanssipoliittiseksi laiksi. Parempi vaihtoehto olisi soveltaa EU:n keskipitkän aikavälin tavoitteita myös kansallisena finanssipoliittisena sääntönä, kuten tähänkin asti.

Lisätiedot:

Erityisasiantuntija Samuli Sinisalo, samuli.sinisalo@jhl.fi