Hankintasääntely ristiriidassa työntekijöiden työehto- ja työsuojelusääntelyn kanssa

Uusi tutkimus osoittaa vakavan ristiriidan hankintasääntelyn ja työntekijöiden työehtojen muodostumisen ja työsuojelunäkökohtien välillä. Tutkijat painottavat, että hankinnoissa tulisi kilpailla muilla tekijöillä kuin työvoimakustannuksilla. Ammattiliitto JHL on ollut mukana tutkimuksen ohjausryhmässä.

Hankintojen välityksellä teetettävässä työssä korostuva hintakilpailu tapahtuu liiaksi työntekijöiden palkkakehityksen ja työn laadun kustannuksella, selviää Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.

Työsuojelurahaston rahoittamassa Kilpailutetut palvelut ja työn laatu -tutkimushankkeessa tutkittiin julkisia ja yksityisiä hankintaprosesseja ja hankintojen välityksellä teetettävän työn laatua kiinteistönhuolto- ja taloushallintoaloilla Suomessa.

Taloushallintoalalla asiakkaiden ja työn määrä ja vaativuus kasvavat, mutta palkkojen koetaan jäävän jälkeen. Siivouksen kaltaisella matalapalkka-alalla koko toimialan ”markkinahinta” on painunut niin alhaiseksi, että reiluin ehdoin työtä tarjoavien yritysten kilpailuasema on vaikea ja työntekijöiden vaikeaa ansaita työstä riittävä elanto.

Hankinnoissa tulisi kuitenkin kilpailla muilla tekijöillä kuin työvoimakustannuksilla, muistuttaa tutkimusta johtanut apulaisprofessori Satu Pyöriä Tampereen yliopistosta.

Vähintään 300 000 suomalaista työskentelee hankintojen välityksellä

Julkishankintojen valtavan volyymin vuoksi suuri osa suomalaisista työntekijöistä työskentelee palveluhankintojen välityksellä. Kilpailutetut palvelut ja työn laatu -hankkeessa hyödynnetyn Tilastokeskuksen työolotutkimuksen perusteella tutkijat arvioivat, että työtehtävät ovat osin tai kokonaan kilpailutuksen kohteena noin 300 000 suomalaispalkansaajalla (noin 13 prosenttia palkansaajista vuonna 2023). Lisäksi eri toimialojen arvoketjujen välityksellä työskentelee vielä suurempi osa suomalaistyöntekijöistä.

– Näin mittavan työntekijäjoukon työn ehtojen ja olojen kehitykseen on kiinnitettävä huomiota. Havaintojemme perusteella hankintojen kautta teetettävään työhön liittyy työntekijöiden heikkenevää palkkakehitystä, liiallista työn epävarmuutta, kiristyvää työkuormitusta ja lisääntyvää työttömyysturvan tarvetta. Hintakilpailu johtaa usein työkohteiden edellyttämän työajan ja työn hinnan alimitoittamiseen, Pyöriä kertoo.

Hankintoja koskeva sääntely ei turvaa edes työn vähimmäisehtojen toteutumista

Tutkimuksen perusteella kilpailluimmilla aloilla esiintyy työnantajakustannusten kiertämistä, kun työtä teetetään keikkatyöluonteisilla runko-/puitesopimuksilla, alihankkijoilla ja lopulta muuna kuin palkkatyönä, jopa kevytyrittäjillä.

Tämä vuorostaan alentaa palvelutyöstä maksettavan työn hintaa kokonaisilla toimialoilla, jolloin julkishankinnoissa ei voida enää sulkea tarjouskilpailuista pois hinnaltaan liian alhaisia tarjouksia. Pahimmillaan hankintoihin liittyy tutkimuksen mukaan riskejä jopa työperäisestä hyväksikäytöstä.

Apulaisprofessori Satu Pyöriä muistuttaa, että suurin osa työnantajista Suomessa toimii vastuullisesti. Paradoksaalisesti liian väljä hankintasääntely heikentää työehtosopimuksia noudattavien ja työntekijöille riittävästi työtunteja tarjoavien yritysten kilpailuedellytyksiä palvelumarkkinoilla.

– Hankintasääntelyä ei tulisi voida käyttää keinona alentaa työvoimakustannuksia. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa hankintalain muutosesityksessä ei kuitenkaan kiinnitetä huomiota työntekijöiden työn ehtoihin ja laatuun, vaan julkishankintojen kysymystä lähestytään kapeasti kustannussäästöjen näkökulmasta, Pyöriä toteaa.

Hankintaprosesseissa on opittava pois pelkästä hinnalla kilpailuttamisesta – lainsäädäntöä kehitettävä työntekijän suojaa vahvistaen

Hankintoja sääntelevät kansainvälisen sääntelyn ohella Suomen kansalliset lait eli niin kutsutut hankintalaki ja tilaajavastuulaki. Tässä kilpailuoikeudellisessa sääntelyssä lähtökohtana on tuottajien tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Työntekijöiden asemaa sääntelevät puolestaan työlainsäädäntö sekä työehtosopimukset.

– Hankkeemme tulokset osoittavat, että sääntelyn harmaalla alueella hankintojen välityksellä teetettävässä työssä ei kohdella työntekijöitä tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti vaan pahimmissa tapauksissa epäreilusti ja kestämättömästi. Hankintaprosesseja ja -sääntelyä tulisi jatkossa kehittää siten, että ne turvaavat työntekijöiden työn vähimmäisehtojen toteutumisen ja myös parantavat eivätkä heikennä hankintojen välityksellä teetettävän työn laatua, tutkijat vetoavat.

Hankintaprosesseissa tulisikin oppia pois pelkästä kustannuskilpailusta ja varmistua työsopimusehtojen ja työsuojelunäkökohtien toteutumisesta palvelutyössä.

– Hankinnoissa tulee vakiinnuttaa käytännöt, joilla varmistetaan työehtosopimusten vähimmäisvaatimusten ja työsuojelulainsäädännön noudattaminen hankintasopimusten aikana. Pitää myös huomioida, että reiluja työehtoja todennetusti tarjoavat tuottajat pärjäävät tarjouskilpailuissa, Pyöriä sanoo.

Apulaisprofessori Pyöriä antaa ohjeeksi, että hankintaprosesseja kannattaa kehittää yhdessä tuottajan nimeämän työntekijäyhdyshenkilön kanssa. Samalla tulee varmistua siitä, että tuottajat kunnioittavat työntekijöiden järjestäytymisoikeuksia ja osallistuvat asianmukaisesti paikalliseen kollektiiviseen neuvottelutoimintaan.

Lakimuutoksia tarvitaan tueksi

Tutkimuksen perusteella hankintaprosessien tueksi tarvitaan sääntelymuutoksia niin hankintalakiin kuin tilaajavastuulakiinkin. Tutkijat esittävät muutosehdotuksia uudessa politiikkasuosituksessa.

– Sääntelyn tulee mahdollistaa tehokas epärehellisten tuottajien ja työnantajien poissulku palvelumarkkinoilta. Alihankintojen ketjuttamisen kieltoa tarvittaisiin ehkäisemään liiallista kilpailua työvoimakustannuksilla ja työperäisen hyväksikäytön riskiä, sanoo apulaisprofessori Pyöriä.

Hankkeen tutkijat toteavat, että esitetyt sääntelymuutokset tukisivat tilaaja-asiantuntijoiden työtä ja tasaisivat työvoiman käyttökustannuksiin liittyviä kilpailuolosuhteita tuottajien välillä. Ne parantaisivat työntekijöiden mahdollisuuksia saavuttaa työnteolla riittävä elanto ja näin vähentäisivät työntekijöiden työnteonaikaisen sosiaaliturvan tarvetta sekä vahvistaisivat heikoimpien työvoiman käyttömuotojen karsiutumisen myötä valtion verotulokertymää.

– Ennen kaikkea ne tukisivat maamme pitkää perinnettä edistää – TYÖ2030-ohjelman tavoitteiden mukaisesti – suomalaisen työelämän korkeaa laatua ja yritysten yhdenvertaisia kilpailuehtoja, kestävää palvelutuotantoa ja työntekijöiden ja perheiden hyvää elämää, tutkijat vetoavat.

Julkaisutilaisuus katsottavissa Yle Areenassa ja julkaisut luettavissa netissä

Tutkimustulosten esittely on katsottavissa Yle Areenassa.

Julkaisut ovat luettavissa hankenettisivulla.

Tiia Kekola, Mäkinen Niklas, Pyöriä Pasi, Pyöriä Satu & Valli Ville-Aleksi (2026) Kilpailutetut palvelut ja työn laatu. Työraportteja 122/2026 Working Papers. Tampere: Työelämän tutkimuskeskus ja Tampereen yliopisto.

Policy brief: Hankinnoissa on opittava pois pelkästä hintakilpailuttamisesta ja hankinta- ja tilaajavastuusääntelyä on vahvistettava vähimmäisehtojen turvaamiseksi suomalaisessa työelämässä. Tampere: Työelämän tutkimuskeskus ja Tampereen yliopisto.

Yleistajuinen opas: Askelmerkit korkeaan työn laatuun – opas kestäviä työehtoja edistäviin hankintoihin palvelutyön tilaajille ja tuottajille. Tampere: Työelämän tutkimuskeskus ja Tampereen yliopisto.

Lisätietoja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, erityisasiantuntija Samuli Sinisalo, p. 040 7050 398, samuli.sinisalo@jhl.fi

Hanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto 9/2024–6/2026. Hanketta on tukenut julkisia ja yksityisiä aloja ja hankintoja tunteva ohjausryhmä. Ammattiliitto JHL on ollut mukana ohjausryhmässä.