Ammattiliitto JHL

JHL: Kielitaito on maahanmuuttajien suurin haaste sotealoilla

Ammattiliitto JHL:n sote-henkilöstölle tekemän kyselyn mukaan maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden onnistunut työllistyminen sote-aloille edellyttää riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa, kulttuurista sopeutumista sekä suunnitelmallista perehdyttämistä. Lisäksi tarvitaan rakenteellista tukea ja muutosta työyhteisöjen asenteissa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL;n kyselyn vastaajien mukaan suurin yksittäinen haaste on kielitaito. Riittävä kieliosaaminen vahvistaa työntekijöiden jaksamista, parantaa potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä sujuvoittaa työyhteisöjen arkea. Samalla maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat merkittävä kielellinen voimavara, erityisesti samankielisten asiakkaiden palvelussa. Koonti vastauksista löytyy täältä.

“Suomi on monikulttuurinen maa, jossa tarvitaan monikulttuurisia työntekijöitä. Hyödyt työntekijän kieli- ja kulttuuritaidoista lisäävät asiakkaiden kohtaamisen tasoa.”

Suomalaisen työkulttuurin ja -tapojen ymmärtäminen tukee työyhteisöön sopeutumista. Kotouttaminen ja perehdyttäminen ovat avainasemassa. Niihin on varattava riittävästi aikaa ja henkilöresursseja. Perehdyttämisen tulee koskea myös työyhteisöjä, jotta ennakkoluuloja, syrjintää ja rasismia voidaan vähentää.

– Huoli resurssien riittämisestä perehdyttämiseen nousi esille useissa vastauksissa. Jäsenistön kokemusten pohjalta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdyttämisessä tulee kiinnittää huomiota kielitaitoon, kulttuurieroihin, työelämän pelisääntöihin ja asiakaskohtaamisen käytäntöihin. Näihin on varattava riittävästi aikaa, järjestöasiantuntija Karoliina Silvennoinen painottaa.

“Työpaikalla kattava perehdytys ja siihen tarvittava aika. Riskien minimoimiseksi työskentely työparin kanssa tarvittavan ajan verran. Esteitä voivat olla työyhteisön ennakkoluuloisuus ja ‘haluttomuus’ perehdyttää.”

Selvityksen mukaan ratkaisuja ovat työelämälähtöisen kielikoulutuksen lisääminen, suunnitelmallinen perehdytys, monimuotoisuuskoulutus sekä mentorointi ja parityöskentely. Rakenteellisista haasteista keskeisiä ovat ulkomaisten tutkintojen tunnistaminen, hallinnollisten prosessien hitaus sekä sote-alan työolojen ja palkkauksen kehittäminen.

“Käytettäisiin enemmän hyödyksi maahanmuuttajien aikaisempaa kokemusta ja arvostettaisiin sitä. Tuettaisiin kielen opinnoissa ja yhteiskuntaan ja työyhteisöihin mukaan pääsemisessä. Työkokeilut toisivat arvokasta kokemusta ja mahdollisuuksia.”

JHL korostaa, että työyhteisöjen suvaitsevaisuuden ja kulttuurisen osaamisen vahvistaminen sekä eettisesti kestävä kansainvälinen rekrytointi ovat välttämättömiä, jotta sote-ala on houkutteleva ja oikeudenmukainen kaikille työntekijöille.

“Monella maahanmuuttajalla saattaa olla jo ammatti valmiina ja he voisivat tehdä sitä jo heti saatuaan töitä, ettei tarvitsisi tehdä hoiva‑avustajan töitä ja opiskella sairaanhoitajaksi, kun on omassa kotimaassa valmistunut sairaanhoitajaksi.”

Ammattiliitto JHL teki sosiaali- ja terveysaloilla sekä niiden tukipalveluissa työskenteleville jäsenilleen kattavan kyselyn, jossa tiedusteltiin alan ammattilaisten näkemyksiä soten henkilöstöpulan selättämiseksi. Innolinkin toteuttamaan kyselyyn saatiin vastauksia lähes 3600 jäseneltä. Avoimia vastauksia kysely tuotti yli 31 000.

Lisätietoja:

järjestöasiantuntija Karoliina Silvennoinen, JHL, 050 477 9066

Tarvitsetko kokemusasiantuntijaa haastateltavaksi?
Ole yhteydessä Sami Haapakoskeen, sami.haapakoski@jhl.fi tai p. 050 465 6773

Tutustu kärkihankkeen avointen kysymysten analyyseihin:

(Lihavoidut lainaukset on poimittu jäsenkyselyn avoimista vastauksista.)