Henkilöstömitoitus vanhuspalveluissa

Henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa säädetään jatkossa laissa. Laki tulee voimaan 1.10.2020. 

Vanhuspalvelulaki muuttuu, hoitajamitoitus kasvaaLakimuutos henkilöstömitoituksesta tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa tulee voimaan 1.10.2020. Henkilöstömitoituksessa otetaan huomioon välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö. Välillistä eli tukipalvelua ei mitoituksessa oteta huomioon.

Ketkä tekevät välitöntä asiakastyötä?

Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat:

  1. sairaan- ja terveydenhoitajat
  2. lähi- ja perushoitajat
  3. geronomit
  4. kodinhoitajat
  5. sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat
  6. sosionomi AMK -tutkinnon suorittaneet
  7. soveltuvan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet
  8. soveltuvan opistoasteisen tutkinnon suorittaneet
  9. fysio- ja toimintaterapeutit
  10. kuntoutuksen ohjaajat
  11. kotiavustajat, hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat
  12. viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät
  13. toimintayksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt.

Välittömään asiakastyöhön osallistuvat myös toimintayksikköön työsopimussuhteessa olevat opiskelijat koulutusmuodosta riippumatta, jos heillä on opintojen kautta hankittu riittävä osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin, ammattihenkilölainsäädännön edellyttämään osaamiseen sekä työpaikan osaamistarpeisiin.

Työvuoron henkilöstö ei saa koostua pelkästään edellä mainituista 9–12 kohdassa tarkoitetuista työntekijöistä tai toimintaykikköön työsopimussuhteessa olevista  opiskelijoista.

Työnantajan on huolehdittava, että toimintayksikössä on asiakkaiden tarpeisiin ja määrään nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä jokaisessa työvuorossa.

Mitä on välitön asiakastyö?

Välitön asiakastyö koostuuu asiakkaan perustarpeisiin vastaavasta, jokapäiväisen elämän tuesta.

Välitöntä asiakastyötä on

  • hoito ja huolenpito
  • kuntoutukseen liittyvät tehtävät
  • niitä välittömästi mahdollistavat tehtävät
  • toimintakykyä ja kuntoutumista edistävät ja ylläpitävät tehtävät  (päivittäisissä toiminnoissa avustaminen kuten ruokailu, peseytyminen, pukeutuminen, liikkuminen ja wc-käynnit)
  • päivittäiset kirjaamiset, palvelutarpeen arvioinnit, hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen.

Välitön asiakastyö kattaa laajasti asiakkaan hyvinvoinnin tukemisen. Tämä tarkoittaa muun muassa

  • asiakkaan asuinympäristön viihtyvyydestä huolehtimista
  • liikkumisen, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden tukemista
  • sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämistä mukaan lukien yhteistyö omaisten ja läheisten sekä edunvalvojan kanssa.

Välitömään asiakastyöhön kuuluu myös muun muassa

  • ruuan tarjoaminen
  • yksittäisten asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi lämmitettävät yksittäiset ateriat
  • yllättävissä tilanteissa tehtävä siistiminen
  • muu asiakkaan elinympäristön viihtyvyydestä huolehtiminen
  • yksikön ulkopuoliset aktiviteetit.

Mitä on välillinen asiakastyö?

Välillistä asiakastyötä on

  • yksikön asiakkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäinen
  • viikoittainen ja kuukausittainen siivous
  • pyykki- ja kiinteistöhuolto
  • ruoan valmistus ja sen laajamittainen lämmitys esimerkiksi silloin, kun iltavuorossa vastataan koko yksikön asukkaiden ruokien lämmityksestä. Silloin siitä vastaisi pääsääntöisesti tukipalveluhenkilöstö tai jos mainittu tehtävä säännönmukaisesti kuuluisi hoitohenkilökunnan työhön, se määriteltäisiin tehtävänkuvassa eikä sitä otettaisi huomioon mitoituksessa.
  • yksikön johtajan ja vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollinen työ olisi

Välillistä työtä varten palveluntuottajan on varattava riittävä erillinen resurssi joko käyttämällä omaa työvoimaa tai hankkimalla se ostopalveluna.

Näin ohjataan henkilöstömitoitukseen sisällytettävän henkilöstön osaaminen ja aika asiakastyöhön ja muihin siihen olennaisesti ja kiinteästi liittyviin tehtäviin, mikä varmistaisi asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Yksiköiden erilaisesta asiakasrakenteesta, tiloista ja muista olosuhteista johtuen tukipalvelutyölle ei mitoitusvaatimusta ole kirjattu lakiin.

Tukipalveluja voitaisiin toteuttaa eri tavoin, esimerkiksi ostopalveluina ja myös erilaisia teknologisia ratkaisuja hyödyntäen.

Toimintayksikön vastuulla olisi huolehtia siitä, että myös tukipalveluissa toteutuu asianmukainen osaaminen.

Määrittelyt välittömällemyös  ja välilliselle asiakastyölle: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta HE 4/2020 vp

Laki määrittelee siirtymäajat

1.10.2020 mitoituksen tulee olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.

1.1.2021 mitoutuksen on oltava vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti.

1.1. 2022 mitoituksen on oltava vähintään 0,6 työntekijää per asiakas.

1.4.2023 mitoituksen on oltava 0,7 työntekijää asiakasta kohti.

Kunnan on käytettävä RAI-arviointijärjestelmää ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n  on huolehdittava siitä, että kunnilla on maksutta käytettävissä RAI-arviointivälineistö ja saatavilla koulutusta välineistön käyttöön.

Vuonna 2023 kunnilla on velvollisuus käyttää RAI arviointijärjestelmää.

Mikä on RAI arviointijärjestelmä?

RAI-järjestelmä koostuu useista eri käyttötarkoituksiin ja eri kohderyhmille suunnitelluista asiakkaan palvelutarpeen arviointivälineistä. Se on tarkoitettu vanhus- tai vammaispalvelun asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Järjestelmässä hoidettava saa osallistua suunnitelmansa laadintaan.

Lyhenne RAI tulee sanoista Resident Assessment Instrument.

Tutustu tarkemmin RAI-järjestelmään THL:n sivuilta