Tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki säätelee, mitkä rokotukset ovat pakollisia sosiaali- ja terveydenhuollon alan työntekijöille, ja millaisissa asiakas- ja potilastiloissa rokotukset vaaditaan. Laki määrää myös, millaisissa tilanteissa henkilön on tehtävä selvitys tuberkuloosista ja salmonellasta työtehtävää varten.

Tartuntatautilaki tuli voimaan 1.3.2017. Se korvaa aikaisemman lain vuodelta 1986. Lain tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja.

Työntekijän ja opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi (lain 48. pykälä), sovelletaan 1.3.2018 alkaen.

Niissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa työskennellä vain erityisestä syystä henkilö, jolla on puutteellinen rokotussuoja.

Asiakas- ja potilastilojen määritelmä tehdään lain 3. pykälässä. Laissa tarkoitetaan ”asiakas- ja potilastilalla asiakas- ja potilashuoneita, sairaankuljetuksessa käytettäviä kulkuneuvoja sekä näihin verrattavia tiloja, joissa on mahdollisuus tartunnalle tai sen leviämiselle asiakkaisiin tai potilaisiin.”

Määritelmän ulkopuolelle jäävät varhaiskasvatus ja kotihoito.

Vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita ovat esimerkiksi:

  • vakavasti sairaat potilaat ja esimerkiksi syöpälääkitystä saavat potilaat
  • raskaana olevat
  • alle 1- ja yli 65-vuotiaat.

Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava, että työharjoitteluun osallistuvilla opiskelijoilla on lain 2. momentissa tarkoitettu rokotussuoja.

Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1. momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.

Mitä rokotuksia pitää ottaa, jos työskentelee sosiaalihuollon tai terveydenhuollon asiakas- ja potilastiloissa?

  • Hoitohenkilökunnalle annettavia rokotteita ovat tuhkarokko- ja vesirokkorokotteet, mikäli hoitohenkilökunta ei näitä sairauksia ole sairastanut.
  • Lisäksi henkilökunnan on otettava vuosittain annettava kausi-influenssarokote.
  • Imeväisikäisten kanssa työskentelevillä täytyy olla myös voimassa oleva rokotussuoja hinkuyskää vastaan.

 Henkilökunnan rokotusten taustalla on potilasturvallisuus. Miksi?

Sairaalahygieeniset toimenpiteet, kuten henkilökohtaisten suojaimien käyttö vähentää tarttuviin tauteihin liittyvää potilasturvallisuuden vaarantumisen riskiä. Suojaimet eivät kuitenkaan poista riskiä.

Laissa on myös määräyksiä, jotka liittyvät tuberkuloosiin. Mitä niissä määrätään?

55  §  Terveydentilan selvitys hengityselinten tuberkuloosista työtehtävää varten

Työnantajan on vaadittava työntekijältä luotettava selvitys siitä, ettei tämä sairasta hengityselinten tuberkuloosia, jos on perusteltu syy tuberkuloosiepäilyyn, ja työntekijä on sellaisissa tehtävissä, joissa hengityselinten tuberkuloosin leviämisen seuraukset ovat tavanomaista vakavammat. Selvitys on vaadittava myös harjoittelijoilta ja muilta vastaavilta henkilöiltä, jotka toimivat työpaikalla ilman palvelussuhdetta.

Työnantajan on vaadittava tällaiselta henkilöltä selvitys ennen palvelussuhteen alkamista tai jos työnantaja perustellusti epäilee työntekijän sairastavan tuberkuloosia. Perusteltu syy on pitkäaikainen tai toistuva oleskelu maassa, jossa tuberkuloosi on yleinen tai muu erityinen altistuminen tuberkuloosille.

Ennen kuin työntekijä on esittänyt 1. momentissa tarkoitetun hengityselinten tuberkuloosia koskevan selvityksen, hän ei saa toimia:

1) sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksiköissä

2) alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä.

Työnantajalla on oikeus käsitellä 1. momentissa tarkoitetun henkilön terveydentilaa koskevia tietoja tämän suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain, työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.

Milloin ja miksi työnantajan pitää vaatia selvitys siitä, että työntekijällä ei ole salmonellaa?

56 § Terveydentilan selvitys salmonellatartunnasta työtehtävää varten

Työnantajan on vaadittava työntekijältä luotettava selvitys siitä, ettei tällä ole salmonellatartuntaa, jos työntekijä on sellaisissa tehtävissä, joihin liittyy salmonellatartunnan tavallista suurempi leviämisvaara. Selvitys on vaadittava myös harjoittelijoilta ja muilta vastaavilta henkilöiltä, jotka toimivat työpaikalla ilman palvelussuhdetta.

Ennen kuin työntekijä on esittänyt 1 momentissa tarkoitetun salmonellatartuntaa koskevan selvityksen, hän ei saa toimia:

1) elintarvikelaissa (23/2006) tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa tehtävässä, jossa hän käsittelee pakkaamattomia kuumentamattomina tarjoiltavia elintarvikkeita

2) maidon tuotantotilalla muissa maidonkäsittelytehtävissä kuin lypsytyössä, jos tila toimittaa maitoa meijeriin, jossa maitoa ei pastöroida.

Työnantajan on vaadittava työntekijältä 1 momentissa tarkoitettu selvitys ennen palvelussuhteen alkamista tai silloin, kun työssä olon aikana on perusteltu syy epäillä, että tämä on salmonellabakteerin kantaja.

Työnantajalla on oikeus käsitellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön terveydentilaa koskevia tietoja tämän suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain, työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.

Voiko työnantaja irtisanoa työsuhteen, jos rokotuksia ei ole otettu?

Ensisijaisesti tulee selvittää, onko työnantajalla mahdollisuus sijoittaa työntekijä sellaiseen yksikköön, missä ei osallistuta riskiryhmiin kuuluvien asiakkaiden tai potilaiden hoitoon tai kuljettamiseen.  Ellei tämä ole mahdollista, työnantajalle voi rokotuksista kieltäytymisestä syntyä oikeus irtisanoa työsuhde. Työntekijälle on kuitenkin annettava varoituksella mahdollisuus korjata tilanne ennen irtisanomista.

Jos muita tehtäviä tai työpisteitä ei ole, voidaan työntekijä myös lomauttaa tilapäisesti, koska työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet.

Jos työntekijä ei omasta terveydellisestä syystä voi ottaa rokotuksia, työnantajan tulee arvioida, voiko työntekijä siitä huolimatta jatkaa työskentelyä riskiryhmien kanssa.