Työehtosopimus ja työnantaja

Henkilökohtaisen avustajan työsuhteen ehdot riippuvat siitä, miten henkilökohtainen apu on järjestetty eli toimiiko työnantajana yritys tai järjestö, kunta vai itse avustettava. Usein työnantaja on avustettava itse. Silloin avustettava johtaa työtä, ja maksaa myös palkan.

Mitä työehtosopimusta alalla noudatetaan

Jos henkilökohtainen avustaja on työsuhteessa yritykseen tai järjestöön, noudatetaan vähintään yleissitovaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.

Jos työanantajana toimii kunta, noudatetaan kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta.

Jos vaikeasti vammainen henkilö itse toimii työnantajana, on vaihtoehtoja enemmän riippuen siitä, onko työantaja järjestäytynyt Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liittoon (Heta-liitto) vai ei.

  • Jos työnantaja on Heta-liiton jäsen, noudatetaan JHL:n ja Hetan välistä työehtosopimusta.
  • Jos työnantaja ei ole järjestäytynyt, ei työsuhteeseen lähtökohtaisesti noudateta mitään työehtosopimusta. Tällöin työntekijään sovelletaan ainoastaan työlainsäädäntöä ja työntekijän työsuhteen ehdot ovat selvästi heikommat. Esimerkiksi lomarahaa tai lauantailisää ei tule maksettavaksi lainkaan. Keskeiset työsuhteen ehdot määräytyvät silloin työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain mukaan.

Jotkut kunnat ovat kuitenkin päättäneet korvata palkkauksen kaikille avustajille Heta-tessin mukaan. Tällöin työehtosopimus tulee noudatettavaksi vain soveltuvin osin. Esimerkiksi työehtosopimuksessa sovitut työaikajoustot on rajattu vain Heta-liittoon kuuluville työnantajille.

HUOM! Kun teet työsopimuksen, selvitä tarkkaan, mitä työehtosopimusta tai mitä työsuhteen ehtoja sinuun noudatetaan. Myös lomanmääräytymisen perusteet pitää sopia työsopimuksessa.

Jos olet epävarma siitä, miten sinun pitää menetellä, ota yhteyttä lähimpään JHL:n aluetoimistoon. Lisätietoja saat myös sivulta henkilökohtaisetavustajat.fi

Kuka on henkilökohtaisen avustajan työnantaja

Niin kutsutussa työnantajamallissa henkilökohtaisen avustajan työnantaja on pääsääntöisesti vaikeasti vammainen henkilö itse.

Tämä tarkoittaa sitä, että vammainen henkilö

  • johtaa työtä
  • tekee työvuorolistat
  • vahvistaa lomat
  • perehdyttää työhön
  • vastaa työterveyshuollon järjestämisestä ja työsuojelusta yleensä
  • huolehtii palkanmaksuun liittyvistä velvoitteista.

Palkanmaksuun liittyvät asiat on usein ulkoistettu joko kunnan tai tilitoimiston hoidettavaksi. Silloinkin työnantaja on vastuussa palkkausasioista. Jos esimerkiksi palkassa on epäselvyyksiä, ne selvitetään ensin työnantajan kanssa. Työnantaja puolestaan on tarvittaessa yhteydessä tilitoimistoon tai kuntaan.

Jos palkkaerimielisyydet eivät neuvotteluista huolimatta selviä, voi JHL tarvittaessa periä saatavia työnantajalta jopa oikeusteitse. Perintää ei tehdä kunnalta eikä tilitoimistolta.

Työnantajana vammainen henkilö määrittelee myös työtehtävät. Jos avustettava henkilö on esimerkiksi alaikäinen, on sovittava kenellä on työnjohtovastuu. Pääsääntöisesti esimerkiksi vaikeavammaisen puoliso ei voi antaa avustajalle työtehtäviä. Avustajan tehtävänä ei myöskään ole avustaa muita perheenjäseniä.

Katso myös

Henkilökohtaisten avustajien omat verkkosivut henkilokohtaisetavustajat.fi