Seurakunnat saavat pian uudet päättäjät, työoloja pitää kehittää myös kirkon alalla

Kirkon alalla työsuhteet ovat yleensä hyvin pitkiä. Siksi on tärkeää, että työntekijöitä kuullaan seurakuntien päätöksenteossa. Seurakuntien uudet päättäjät valitaan seurakuntavaaleissa, jotka pidetään marraskuussa.

Suomen seurakunnissa on loppuvuonna jaossa lukuisia päättäjän pestejä. Seurakuntavaalit pidetään 15. marraskuuta. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt itsenäisten seurakuntien kirkkovaltuustoihin.

Kirkkovaltuusto on itsenäisen seurakunna ylin päättävä elin.

Seurakunta voi kuulua myös seurakuntayhtymään. Tällöin luottamushenkilöt valitaan erikseen seurakunnan seurakuntaneuvostoon ja yhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon.

Luottamushenkilöt päättävät seurakunnan toimintaan, henkilöstöön ja talouteen liittyvistä asioista, kuten talousarviosta, toiminnan järjestelyistä ja tiloista. Toimikausi kestää neljä vuotta, seuraava kausi on 2027–2030.

Kiristyvä talous herättää huolta omasta työpaikasta

Kirkon 1.1.2026 voimaan tullut yhteistoimintalaki antaa uudelle toimintakaudelle raamit henkilöstön ja johdon väliselle vuoropuhelulle. Työelämän kehittämiselle on tarve myös kirkon alalla ja on syytä huolehtia, että henkilöstön edustajat ovat mukana työskentelyssä.

Kirkon töissä pysytään yleensä hyvin pitkään. Pitkät työurat edellyttävät alati kehittyviä johtamistaitoja, jotta eri ikäisten työntekijöiden jaksamista osataan tukea työelämän eri vaiheissa.

Kirkon on pystyttävä tarjoamaan henkilöstölle mahdollisuuksia kehittyä työuralla ja edetä vaativampiin tehtäviin monipuolisessa työympäristössä. Kirkko ei voi olla eristynyt saareke työelämässä ja poikkeus julkisella sektorilla vaan työolojen pitää kehittyä myös tällä alalla.

Tulevalla toimintakaudella eletään 2020-luvun alun viitoittamalla tiellä, mutta samalla valmistaudutaan 2030-luvun haasteisiin. Kirkkoon kuuluvien määrän ennustetaan alenevan edelleen.

Samalla valtio antaa kirkolle yhä vähemmän rahoitusta yhteiskunnallisten tehtävien hoitamista varten. Muutokset lisäävät painetta tarkkaan taloudenpitoon ja omaisuuden hyvään hallintaan. Seurakunnat joutuvat arvioimaan, mitä palveluita ne pystyvät alueellaan tarjoamaan.

Seurakuntia yhdistyy toisiinsa tasaista tahtia. Muutostilainteissa työntekijöitä painaa huoli huoli oman työn säilymisestä. Henkilöstön pitää olla mukana valmistelussa, kun työsuhteisiin ja työjärjestelyihin tehdään muutoksia.

Takuu työn jatkumisesta on henkilöstölle merkittävä lupaus muutostilanteissa. Myös yt-laki velvoittaa seurakuntien johtoa. Johdon pitää käydä jatkuvaa ja avointa keskustelua työntekijöiden kanssa. Työntekijöille on kerrottava, mikä on seurakunnan tilanne esimerkiksi talouden suhteen. Henkilöstön edustusta tulee vahvistaa kehittämistä valmistelevissa työryhmissä, jotta luottamus kirkkoon työnantajana kehittyy myönteiseen suuntaan myös tulevaisuudessa.