Työntekijöiden oikeuksia rikotaan ennätyksellisen paljon – siksi ay-liikkeen rooli on nyt tärkeämpi kuin koskaan
Kun työntekijöillä on mahdollisuus järjestäytyä, neuvotella ja tarvittaessa lakkoilla, työehdoista voidaan sopia tasapainoisemmin. Ilman tätä oikeutta valtasuhde kallistuu helposti yksipuolisesti työnantajien ja pääoman eduksi.
Työntekijöiden oikeuksia rikotaan nyt maailmalla ennätyksellisen paljon, selviää ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUCin tuoreesta Global Rights Indexistä.
Työelämän perusoikeuksien rapautuminen ei ole vain autoritaaristen valtioiden ongelma, vaan ITUCin raportissa nostetaan erityisenä huolena Euroopan ja Amerikan tilanteen heikkeneminen. Nyt jos koskaan on korkea aika ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonnalle ja yhteiselle työelämän ihmisoikeustyölle.
Suomi on kuulunut indeksissä muiden pohjoismaiden kanssa parhaimpaan kastiin aina vuoteen 2023 saakka. Sen jälkeen Suomi putosi ainoana pohjoismaana pois ykkösluokasta, sillä Orpon hallituksen toimet ovat systemaattisesti heikentäneet työntekijöiden asemaa.
Suomen luokassa toistuvia rikkomuksia
Suomi kuuluu nyt luokkaan, jossa työntekijöihin ja ammattiliittoihin kohdistuu toistuvia rikkomuksia. Pohjoismaita on pitkään pidetty työelämän mallimaina, joten myös kansainvälisestä näkökulmasta kehitys herättää huolta.
Yhtenä erityisen hälyttävänä lukuna raportista nousee lakko-oikeuden rajoittaminen. ITUCin mukaan 87 % maista rajoittaa työntekijöiden oikeutta lakkoon. Järjestäytymisvapaus ja neuvotteluoikeus on yksi kansainvälisen työjärjestö ILO:n perusoikeuksista ja lakko-oikeus on erittäin olennainen osa sitä.
Myös Suomi on ratifioinut kyseiset ILO:n sopimukset. Kun työntekijöillä on mahdollisuus järjestäytyä, neuvotella ja tarvittaessa lakkoilla, työehdoista voidaan sopia tasapainoisemmin. Ilman tätä oikeutta valtasuhde kallistuu helposti yksipuolisesti työnantajien ja pääoman eduksi.
Lakko-oikeudelle historiallinen vahvistus
Lakko-oikeus sai hiljattain historiallisen vahvistuksen, kun YK:n Kansainvälinen tuomioistuin antoi asiasta lausuntonsa, jossa se vahvisti, että työntekijöiden lakko-oikeus kuuluu osaksi Kansainvälisen Työjärjestö ILO:n yleissopimusta nro 87, joka koskee järjestäytymisvapautta.
Päätös on kansainvälisesti tärkeä voitto työntekijöille ja ay-liikkeelle. Käytännössä tämä vahvistaa ajatusta siitä, ettei työntekijöillä voi olla todellista järjestäytymisvapautta ilman oikeutta työtaistelutoimiin.
Työntekijöille ja ammattiliitoille päätös antaa vahvemman kansainvälisen selkänojan tilanteissa, joissa lakko-oikeutta tai ay-toimintaa pyritään rajoittamaan kansallisesti. Tuomioistuimen lausunnolla on suuri kansainvälinen painoarvo ja se voi vaikuttaa maiden lainsäädäntöön, työmarkkinakäytäntöihin ja työelämän oikeuksien tulkintaan. Kansainvälisellä tasolla seuraavaksi arvioidaan, miten päätöstä tulkitaan ja toimeenpannaan eri maissa sekä erityisesti julkisella sektorilla, jossa lakko-oikeuteen liittyy usein muita aloja tiukempia rajoituksia.
Ammattiliittojen oltava valppaana
YK:n tuomioistuimen lausunto antaa vahvan muistutuksen siitä, että työntekijöiden oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Samaan aikaan ITUCin raportti osoittaa, ettei niiden toteutuminen ole itsestäänselvyys edes vakaissa demokratioissa, kuten pohjoismaissa.
Kansainvälinen viesti on, että työntekijöiden oikeuksia voidaan puolustaa, mutta ne voidaan myös menettää, jos niiden kaventumiseen totutetaan hiljalleen.
Ammattiliittojen on oltava valppaana ja vahvistettava kansainvälistä yhteistyötä työntekijöiden yhteisten oikeuksien edistämiseksi. Kansallisesti suuntaa voidaan muuttaa ainakin vaalien kautta ja meillä Suomessa seuraava mahdollisuus siihen on jo kymmenen kuukauden kuluttua eduskuntavaaleissa.