Välillä kannattaa vilkuilla naapuriin: Pohjolasta löytyy yhteisiä haasteita, mutta myös ratkaisuja

Suomea ja pohjoismaisia naapureitamme kohtaavat hyvin samankaltaiset yhteiskunnalliset ongelmat ja työmarkkinoiden myllerrys. Epävarmuus, työehtojen polkeminen ja julkisen talouden haasteet koskettavat niin Suomea, Ruotsia, Norjaa kuin Tanskaakin.

Pohjolassa eletään vaalivuosien ketjua ja Suomi on vuorossa viimeisenä, vuoden 2027 keväällä. Ammattiliitto JHL on valmistautunut vaaleihin ja julkistanut oman reseptinsä kestävien työmarkkinoiden ja vakaan yhteiskunnan raaka-aineiksi.

Ay-liike osallistuu kampanjointiin ja vaikuttamistyöhön aktiivisesti koko Pohjolassa. Ruotsissa vaalikuume nousee parhaillaan, ja vaalit käydään syyskuussa 2026.

Tanskalaiset kävivät vaaliuurnilla maaliskuussa ja hallituksen muodostamista odotetaan vielä.

Norjassa kansa keskusteli syyskuun 2025 suurkäräjävaalien alla ideologisista jakolinjoista. Yhteistä kaikille meille pohjolassa on se, että yhteinen työmarkkinamallimme muotoutuu uusille urille lähivuosien aikana. Ammattiyhdistysliike voi pitää työmarkkinat reiluilla ja oikeudenmukaisilla raiteilla.

Työmarkkinoiden murros ei katso valtion rajoja

Riippumaton tutkimuslaitos Nordregio julkaisi maaliskuussa 2026 raportin Pohjolan tilanteesta muun muassa työmarkkinoiden, talouden ja demografiakehityksen osalta. Nordregion on perustanut Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Raportti muistuttaa siitä, kuinka vertailukelpoisia Pohjoismaat ovat keskenään. Myös työmarkkinoillamme tapahtuu samankaltasia muutoksia, jotka johtuvat sekä alueellisista että maailmanlaajuisistä ilmiöistä.

Keskustelemme usein ongelmista kansallisesti, mutta välillä ratkaisuja kannattaisi hakea naapurista tai vielä parempaa, yhdessä naapureiden kanssa.

Kaikkien pohjoismaiden väestö ikääntyy, maahanmuutto lisääntyy ja talouden rakennemuutos kiihtyy. Haasteet ovat yhteisiä ja ay-liikkeen on haettava myös yhdessä ratkaisuja.

Vaikka suomen kieli ei solju skandikielien tapaan, on meillä naapureidemme kanssa paljon yhteistä sanoitusta yhteiskunta- ja työmarkkinamalleissamme.

Joustaja lisättiin, mihin unohtui työntekijän turva?

Samankaltaisuudesta huolimatta erojakin on. Norjassa on esimerkiksi onnistuttu torjumaan palkkavarkautta kriminalisoimalla alipalkkaus.

Ruotsissa taas luottamusmiehen asemasta ja oikeuksista on säännelty lain tasolla. Nykyinen Suomen hallitus ei kuitenkaan ole juurikaan viitannut tällaisiin yksityiskohtiin puhuessaan esimeriksi Ruotsin mallista.

Hallitusohjelman työelämäkirjauksissa on huomioitu pohjoismaisista järjestelmistä vain piirteitä, jotka ajavat työnantajan etua. Työmarkkinajärjestelmämme toimii, kun joustot ja turva ovat tasapainossa.

Joskus kansalliset trendit, ilmiöt ja kriisit tuntuvat koskettavan vain meitä ja huomiomme kääntyy helposti sisäänpäin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että työväenliikkeen voima tulee solidaarisuudesta ja yhteistyöstä.

Kun vilkuilemme hiukan naapuriin, voimme bongata hyviä ideoiden, ratkaisuja sekä myös kumppaneita, joiden kanssa voimme uudistaa ja yhdessä kehittää pohjoismaista yhteiskuntamallia.