Kasvisnakkikielto vei huomion – Mutta miten EU:ssa neuvotellaan työehdoista?

Mediakeskustelu EU:sta ajautuu helposti pieniin ja näyttäviin kiistoihin esimerkiksi tuotteiden nimistä. Valokeilan ulkopuolella ammattiliitot vääntävät EU-tasolla esimerkiksi siitä, millaista turvaa työntekijöille on tarjolla ja millä ehdoilla töitä tehdään.

Syksyn mieleenpainuvin tai ainakin eniten näkyvyyttä ja somekeskustelua aikaansaanut EU-uutinen koski sitä, että kasvismakkaraa ei saa enää sanoa makkaraksi. Se on ilmeisesti harhaanjohtavaa, sillä joku voi epähuomiossa ostaa kasvistuotteen, vaikka olisi halunnut lihaa.

Hmm, hieman ontuva perustelu ottaen huomioon, että onhan meillä tarjolla kalakukkoakin, eikä kukaan varmaan kuvittele saavansa kukkoa syödäkseen. Oikeasti tässäkin oli taustalla maataloustuottajien vahva lobbaus lihan puolesta, ja se nyt vain toteutuu tällaisena hölmöläisen hommana. (Jäsenmaiden tulee vielä hyväksyä päätös ennen lopullista lainvoimaisuutta)

Ammattiliitot puolustavat työoloja ja ehtoja myös EU-tasolla

Tapaus on oivallinen esimerkki siitä, että EU:ssa tehdään valtavasti päätöksiä eri eturyhmien lobbauksen tuloksena.

JHL toimii aktiivisesti myös EU-tasolla yhdessä muiden ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen kanssa, joko suoraan itse tai erilaisten järjestöjen kautta.

Myös EU-komissio pitää ammattiliittojen ja työmarkkinajärjestöjen roolia tärkeänä. Jos esimerkiksi työehtosopimusten kattavuus jossakin jäsenmaassa alittaa 80 prosentin rajan,on jäsenmaan ryhdyttävä kansallisiin toimiin kattavuuden parantamiseksi ja esitettävä asiasta selvitys komissiolle.

Euroopan tasolla työmarkkinaneuvotteluita käydään niin kutsutussa sosiaalidialogissa. Tämä tarkoittaa käytännössä normaalia neuvottelutoimintaa, joka tapahtuu Suomen sijaan eurooppalaisten osapuolien välillä.

Sosiaalidialogin osapuolet on määritelty tarkasti. Ammattiliiton tai työnantajaorganisaation oikeus osallistua neuvotteluihin perustuu komission arvioon. Komissio tekee arvion sen mukaan, kuinka edustava ammattiliitto on alallaan.

Ammattiliittojen ja työnantajaliittojen suorien neuvottelujen lisäksi kansalliset keskusjärjestöt neuvottelevat muiden eurooppalaisten keskusjärjestöjen kesken. Käytännössä järjestys on sama kuin meillä muutenkin: tietyt asiat hoidetaan liittotasolla ja tietyt keskusjärjestöjen kesken.

Lisäksi Euroopan toimielimiin kuuluu talous- ja sosiaalikomitea, jonka antaa lausuntoja ja kommentoi työelämään vaikuttavia asioita. Keskusjärjestöt osallistuvat komitean toimintaan, Suomesta jäsenenä on muun muassa SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö

Yhteistyöllä vaikuttavia tuloksia

JHL:n keskeisin EU-tason kumppani on Euroopan julkisten palvelualojen liitto EPSU. EPSU:n kautta osallistumme Eurooppa-tason työmarkkinaneuvotteluihin, joissa vastapuolena on työnantajien oma Eurooppa-järjestö tai järjestöt. Näitä ovat esimerkiksi CEMR ja HOSPEEM, joiden jäsen Kunta- ja hyvinvointityöantajat KT on. Hyvinvointiala Hali ry puolestaan on jäsen The Federation of European Social Employers -järjestössä.

Neuvotteluissa käsitellään esimerkiksi työsuojelua, henkilöstön saatavuutta, koulutusjärjestelmiä ja osaamisen kehittämistä, käynnissä olevia direktiivivalmisteluja ja komission työohjelmaa. Keskusteluja käydään niin EPSUn sisäisissä työryhmissä kuin yhdessä vastapuolen kanssa. Valmistelemme kannanottoja ja julkilausumia, osallistumme projekteihin ja kirjelmöimme Euroopan parlamenttiin.

Tänä vuonna on saatu aikaiseksi esimerkiksi useamman alan yhdessä allekirjoittama ohjeistus, joka koskee kolmannen osapuolen työntekijään kohdistamaa väkivaltaa (TPVH).

Monilla JHL:n edustamilla aloilla työntekijä joutuu työssään kokemaan häirintää ja väkivaltaa, ja nyt myös suomalaiset allekirjoittajaosapuolet (siis myös työnantajajärjestöt) sitoutuvat tämän ohjeistuksen toteuttamiseen.

Lisäksi EPSU:n sosiaali- ja terveysasioiden komitea on tehnyt yhteisen tavoitepaperin koskien sote-alan mitoitusta. Asiapuhuttaa vahvasti myös Suomessa.

Sääntelyn keventäminen voi koitua duunarin tappioksi

SAK:n kautta olemme seuranneet ja yrittäneet vaikuttaa yritysten vastuullisuuteen niin kutsutun  Omnibus1-paketin käsittelyssä. Asia liittyy komission tavoitteeseen keventää yritysten sääntelyä ja edistää kilpailukykyä.

Tavoite sinällään on hyvä , mutta valitettavasti työntekijän asema helposti heikkenee, kun yritysten vastuita löyhennetään. Sääntely nimittäin usein turvaa heikomman osapuolen, esimerkiksi työntekijän, oikeuksia. Tämä on nähty myös Suomessa kuluvan hallituskauden aikana.

Kansainvälinen edunvalvonta on periaatteessa samaa edunvalvontatyötä, jota kotimaassakin tehdään. EU:lla ei ole oikeutta puuttua esimerkiksi palkkoihin, joten palkkaneuvotteluja ei EU-tasolla käydä.  Vähimmäispalkkadirektiivi tosin koetteli näitä rajoja,

Sen sijaan yritämme löytää yhteisiä pelisääntöjä työelämään, varmistaa osaavan henkilöstön resurssit, laatia ohjeistuksia tai jopa direktiivejä ja ylipäätään ylläpitää toimivaa yhteistyötä työnantajaorganisaatoiden kanssa myös Euroopan tasolla.

Vaikka palstatilaa mediassa saavat kevyet asiat, kuten kasvisnakkikielto, EU-tasolla tehdään todella paljon merkityksellistä työtä, jossa myös JHL on vahvasti mukana.