Orpon hallitus on avaamassa Suomen ovet kyberriskeille
Valtion suuret leikkaukset tekevät Suomesta haavoittuvan. Hyvinvointivaltion ideologia elää, mutta todellisuus on toisenlainen.
Pääministeri Petterin Orpon (kok.) hallituksen esitys uudesta hankintalaista on etenemässä näillä näkymin eduskuntaan tammikuun puolivälin jälkeen.
Vaikuttaa siltä, että on kiire altistaa Suomi entistä suuremman turvallisuushaasteen alle, vaikka jo hankintalain lausuntovaiheessa monet lausujista totesivat, että hankintalaki lisää kyberturvallisuusriskiä. Lausuntoja annettiin kaikkiaan 607.
Kyberturvallisuuden erinäiset painajaisskenaariot ovat varmasti kaikkien ministeriöiden sekä julkisten toimijoiden tiedossa.
Suomi on avoin yhteiskunta, jossa tiedot kriittisen infran sijainneista ja julkisista hankinnoista ovat olleet helposti saatavilla. Venäjän hyökkäyssodan alkaminen Ukrainaan vuonna 2014 muutti tilannetta merkittävästi.
Suomenkin sairaaloihin hyökkäyksiä
Vuonna 2017 Britannian sairaalat joutuivat kyberkiristäjän panttivangiksi. Sanomalehti The Guardianin mukaan Britanniassa sairaalat joutuivat nimenomaan kiristyshaittaohjelman kohteeksi. Ohjelma lukitsi sairaaloiden ja terveysasemien potilastietojärjestelmiä eri puolilla maata.
Kiireetön hoito jouduttiin keskeyttämään potilasturvallisuuden vuoksi. Terveydenhuoltojärjestelmiin murtautuminen on yksi digitaalisen maailman suuria kyberuhkakuvia.
Britannian tapauksen aikaan Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell totesi, että Suomen sairaaloiden järjestelmissäkin on havaittu hyökkäyksiä.
Hän sanoi, että tietoturva-asiantuntijat ovat itse asiassa jo odotelleet, milloin jotain tällaista tapahtuu, koska kiristyshaittaohjelmia oli ollut liikkeellä entistä enemmän.
Sairaaloiden tilanne Suomessa herkkä
Sairaaloiden tilanne Suomessa on erittäin herkkä. Sairaalat ovat olleet jatkuvien yhteistoimintaneuvottelujen alla.
Säästöjä on tehty sairaaloissa monesta kohteesta, ja siksi ei ole tiedossa, mistä kaikesta kokonaissäästö on parsittu kokoon. Tietojärjestelmien uudistamisesta ja suojaamisesta on saatettu leikata, koska sieltä saadaan nopeimmin suurimmat säästöt.
Ihmisten välinpitämättömyys kasvaa luontaisesti, koska maan hallituksen säästöt ovat niin suuria, ettei kenenkään työllä ole enää merkitystä. Vain kulujen leikkaamisella on väliä, vaikka se vaarantaisi kyberturvan ja huoltovarmuuden.
Leikkaukset tekevät Suomesta haavoittuvan
Suomessa ei ole enää sotilassairaaloita. Olin niitä puolustamassa lopettamistyöryhmässä. En ole koskaan luottanut Venäjään. Valtion suuret leikkaukset tekevät Suomesta haavoittuvan.
Hyvinvointivaltion ideologia elää, mutta todellisuus on toisenlainen. Jos kriisi tai sota syttyisi, mieleeni nousee monia kysymyksiä sairaaloiden kriittisistä huoltovarmuustoiminnoista, kuten erilaisten tuhoamisvälineiden neutralisoinnista, sairaalatekstiileistä, laboratorioista, leikkaustoiminnasta, vedestä ja hapesta.
Sairaalat ovat suuri hengen ja terveyden ekosysteemi. Kaikkien toimintojen on pyörittävä tai lääkärit ja sairaanhoitajat eivät voi tehdä mitään.
Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että sotilaiden ja turvallisuusviranomaisten terveystiedot eivät joudu vääriin käsiin.
Tutustu hankintalain vaikutuksiin omassa kunnassasi. On aika toimia – lähetä viesti oman alueesi kansanedustajalle, että hän äänestäisi eduskunnassa hankintalakia vastaan.
