Valtion virastot paineen alla: Etätöihin rajoituksia ja lisäsäästöjä vaikka väkisin

Maan hallituksen inhokkilistan kärkipäässä oleva valtionhallinto kärsii yhä kasvavien säästövaatimusten puristuksessa. Nyt käy myös kutsu takaisin toimistolle ja laatikkoleikkien pariin. Neuvottelujohtaja Kristian Karrasch tarkastelee blogissaan, mitä leikkaukset ja etätyön väheneminen merkitsevät virastoille käytännössä.

Riikka sen siinä keksi, että jospa valtiolta vieläkin…

Orpo–Purran hallitus linjasi vuonna 2023, että valtionhallinnon virastojen on leikattava toimintojaan sadoilla miljoonilla euroilla. Jo kesäkuussa 2024 ennakoin blogissani, että kyseisen kevään kehysriihi ajaa valtionhallinnon kestämättömien toimintamenoleikkausten tielle ja yt-kierteeseen.

Tänä vuonna hallitus on kiristänyt säästövaatimuksia entisestään. Hallituskauden loppuun eli vuoteen 2027 mennessä, leikkausten odotetaan olevan lähes 500 miljoonaa euroa. Viimeisin lisäys tehtiin tänä syksynä, kun käynnistettävällä virastorakenteen uudistamistyöllä tavoitellaan nopeasti vielä 25 miljoonan euron säästöjä.

Vuosina 2024 ja 2025 virastot ovat onnistuneet jopa yllättävän hyvin vaimentamaan leikkausten vaikutuksia budjettiteknisin muutoksin. Varautumista seuraavan vuoden menoihin (niin sanottuun siirtomäärärahaan) on pienennetty. Määrärahan tarkoitus on aiemmin ollut varmistaa toiminnan häiriötön jatkuminen, vaikka seuraavan vuoden rahoituksen määrittävä talousarvio viivästyisi Eduskunnassa vuoden viime hetkiin.

Tästä huolimatta virastoissa on käyty runsaasti yt-neuvotteluja, ja henkilöstöä on vähennetty sadoilla. Nyt, kun puskurit on syöty, edessä on totinen paikka.

Etätyöläiset takaisin virastoihin, mars!

Hallitusohjelmassa maalailtiin, että digitalisaation lisäksi myös korona-aikana yleistynyt etätyö toisi valtionhallinnolle säästöjä osana tuottavuusohjelmaa. Ajateltiin, että etätyöhön siirtymisen ansiosta virastojen toimitilakustannuksista voidaan säästää merkittävästi. Järkeenkäypä ajatus. Virastot ovatkin innokkaasti hakeneet säästöjä tätä kautta ja pienentäneet sekä harventaneet toimitilojaan.

Yllätys olikin melkoinen, kun valtiovarainministeriö julkaisi 7.11. pikaisella aikataululla valmistellun uuden etätyösuosituksen valtion virastoille. Toimistopäivien määräksi on asetettu 12 päivää kuukaudessa, eli keskimäärin kolme päivää viikossa.

Tämä tiukka linjaus on ristiriidassa toimitilasäästötavoitteiden kanssa ja sivuuttaa täysin etätyön tutkitut hyödyt työhyvinvoinnille ja työn tuloksellisuudelle. Lisäksi se vaikeuttaa erityisesti ministeriöiden ja keskusvirastojen rekrytointeja pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

Laatikkoleikistäkö lisäsäästöjä?

Kuten aiemmin mainitsin, viimeisin säästölinjaus pohjautuu nyt käynnistyvän virastorakenneselvityksen tuottamiin rakennemuutoksiin. Rakenteiden pohtiminen ja kehittäminen on aina tervettä, mutta liian kiireistä aikataulua ja turhan suuria taloudellisia odotuksia kannattaa varoa. Organisaatiomuutoksia on harkittava tarkkaan, sillä korjausliikkeet tulevat kalliiksi. Lyhyellä tähtäimellä muutokset yleensä maksavat enemmän kuin säästävät.

Valtion henkilöstöä edustavana ammattijärjestönä muistutamme, että pelkästään henkilöstökulujen osalta on varauduttava lisäksi muun muassa palkkaharmonisointikustannuksiin hyvinvointialueuudistuksen mallin mukaan.