Puolustusvoimien on huomioitava myös siviilihenkilöstön merkitys
Siviilit ovat tärkeä osa Puolustusvoimien henkilöstöä, ja heidän erityisosaamisensa sekä pätevyytensä tukee myös sotilaiden onnistumista työssään.
Puolustusvoimien siviilityöntekijät toimivat eri ammattialojen työntekijätason tehtävissä tai erikois-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä, johon koulutus on hankittu Puolustusvoimien ulkopuolelta joko ammatillisena koulutuksena tai korkeakoulututkintona.
Puolustusvoimien on otettava siviilihenkilöstö vahvasti mukaan henkilöstösuunnitteluun ja uuteen puolustusselontekoon. Siviilien tehtävä- ja seuraajasuunnittelu toimii lähtökohtaisesti hyvin, mutta jatkossa Puolustusvoimien on kehitettävä siviileille oikea-aikainen täydennyskoulutus, kuten muillakin henkilöstöryhmillä on.
Vuoden 2015 Puolustusvoimauudistuksessa siviilitehtäviä jouduttiin karsimaan kovalla kädellä, minkä heijastevaikutukset näkyvät vieläkin. Kun siviilitehtävässä toiminut henkilö on eläköitynyt, vaihtanut tehtävää tai irtisanoutunut Puolustusvoimista, on siviilitehtäviäkin viime vuosina muutettu sotilastehtäviksi.
Selkeyttä henkilöstön rooleihin
Puolustusvoimissa annettava sotilaskoulutus ei anna perusteita tai pätevyyksiä toimia siviilien eri ammattialojen tehtävissä, sillä heillä ei ole siviilien ammattialaan liittyvää osaamista, pätevyyttä tai asiantuntijuutta, joka on hankittu Puolustusvoimien ulkopuolelta kouluttautumalla. Näin ollen on tärkeää, että siviilitöitä ei siirretä sotilaille.
Puolustusvoimilla tulee olla selkeä yhtenäinen linja siitä, mikä henkilöstöryhmä tekee mitäkin tehtäviä. Jokainen tehtävä täytetään aidosti tehtävän osaamisen ja vaatimusten perusteella. Tästä työnantajalla tulee olla oikea tilannekuva, jotta tehtävän oikeudenmukainen kohdentaminen toteutuu eri henkilöstöryhmien välillä.
Siviilien entistä parempi tehtäväkierto voisi toimia yhtenä ratkaisuna Puolustusvoimien henkilöstöpulaan. Lisäksi tulisi hyödyntää henkilön aiempaa koulutusta ja osaamista. Nyt kun olemme osana kansainvälistä toimintaa NATOn täysivaltaisena jäsenenä, esimerkiksi henkilön kielitaitoa voisi hyödyntää Puolustusvoimissa paremmin.
Sijaiskäytännöt kuntoon ja rekrytointi nopeammaksi
Sijaisten vähyys tai heidän puuttuminensa kokonaan haastavat työssäjaksamista Puolustusvoimissa niin siviili- kuin sotilastehtävissä. Esimerkiksi työntekijän pitää ennen vuosilomille lähtöä tehdä etupainotteisia järjestelyjä, jotta toiminta saadaan toteutettua loman aikana. Työntekijän palattua vuosilomilta häntä odottavat poissaolon ajalta kertyneet tekemättömät työt.
Uuden työntekijän rekrytointi kestää keskimäärin 4–6 kuukautta. Jos vaihtuvuus on suuri, työtä tehdään alimitoitetulla henkilöstömäärällä, mikä voi johtaa ylityön teettämiseen, työntekijöiden ylikuormittumiseen ja siten sairauslomille joutumiseen. Rekrytointiprosessia tuleekin nopeuttaa.
NATO-jäsenyys muuttaa myös siviilihenkilöstön työtä ja työsuhteen ehtoja
Tekemällä uusi, vain NATOn joukkorakenteen tehtävissä sovellettava virkaehtosopimus taataan tasapuolinen ja ongelmaton tehtävien hoito ja rekrytointi operaatioihin. Näin myös reservistä rekrytoitaville saadaan selkeä kuva palvelussuhteen ehdoista.
Lisäksi on huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on mahdollisuus kouluttautua uuden osaamistarpeen mukaisesti. Eri tehtävissä koti- ja ulkomailla ollaan tekemisissä liittolaisten joukkojen kanssa. NATOn järjestämillä kursseilla ja koulutustapahtumissa on oltava tarjontaa myös siviilihenkilöstölle. Heitä on jo nyt osallistunut kesän aikana esimerkiksi Romanian operaatioon.
***
JHL:n yhdistykset turvallisuusalalla:
- JHL Pelastusalan Unioni, puheenjohtaja Petteri Häyrinen
- Puolustustoimien siviilit, pääluottamusmies Marko Torn
- Tampereen poliisien yhdistys, puheenjohtaja Veijo Niemi
- Poliisihallinnon henkilöstö JHL ry, puheenjohtaja Pertti Tommila
- Suomen Ulosottoylitarkastajat ja -tarkastajat, puheenjohtaja Harri Lepolahti
- Hätäkeskusten henkilöstö JHL ry 835, puheenjohtaja Riitta Laine
- JHL hallinnon aloja kokoava Sylvi ry (sisä-, ympäristö- ja viestintäministeriön hallinnon ala) kuuluvat Migrin työntekijöitä ja sosiaali- ja turvallisuustyöntekijöitä
JHL:n yhteisöjäsenliitot:
- Aliupseeriliitto, puheenjohtaja Mika Tiitinen
- Rajaturvallisuusunioni, puheenjohtaja Erkki Hirvonsalo
- Tulliliitto, puheenjohtaja/pääluottamusmies Jari Ylönen
- Vankilavirkailijain Liitto VVL, puheenjohtaja Antti Santamäki