Maailman onnellisin kansa on yhä tyytymättömämpi julkisiin palveluihin
Lomakuplassa ihmisen onnellisuus taitaa olla huippulukemissa. Kiireettömyys ja lepo saa ajattelua liikkeelle. Minä ryhdyin miettimään onnellisuutta ja julkisia palveluita.
Suomi sijoittui kahdeksatta kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi maaliskuussa julkaistussa maailman onnellisuusraportissa. Tämä herättää ylpeyttä, mutta myös hämmennystä: miten on mahdollista, että samaan aikaan julkaistu Julkisten palvelujen barometri kertoo suomalaisten olevan yhä tyytymättömämpiä hyvinvointivaltiomme kulmakiveen – julkisiin palveluihin?
Onnellisuus ja tyytymättömyys – ristiriita vai rinnakkaisilmiö?
Onnellisuusindeksi mittaa muun muassa elämänkokemusta, yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Se ei kuitenkaan suoraan heijasta arjen kokemuksia palveluista, kuten terveydenhuollosta tai sosiaalipalveluista. Esimerkiksi ihmisten taipumus aliarvioida yhteisöjensä hyväntahtoisuutta voi vaikuttaa siihen, miten he kokevat saavansa apua silloin, kun sitä eniten tarvitsevat.
Tämä voi osaltaan selittää, miksi tyytyväisyys julkisiin terveyspalveluihin on laskenut Suomessa 25 prosenttiyksikköä neljässä vuodessa. Mutta kyse ei ole vain tunteista – taustalla on konkreettisia syitä.
Miksi tyytymättömyys kasvaa?
Tyytymättömyyden taustalla on useita tekijöitä. Julkisten palveluiden rahoitusta on leikattu, mikä näkyy palveluiden laadussa ja saatavuudessa. Väestön ikääntyminen ja kasvavat tarpeet kuormittavat järjestelmää, joka ei pysy perässä. Uudistukset ja keskittäminen aiheuttavat hämmennystä ja vaikeuttavat palvelujen saavutettavuutta, erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Pitkät jonot, henkilöstöpula ja korkeat odotukset lisäävät pettymystä. Lisäksi eri väestöryhmät kokevat palvelut eri tavoin, mikä voi lisätä kokemusta epätasa-arvosta.
Kansalaisten viesti päättäjille: turvatkaa palvelut ja säilyttäkää inhimillisyys
Kesäkuussa työnsä aloittaneet uudet alue- ja kuntapäättäjät saivat heti kautensa alussa vahvan viestin kansalaisilta. JHL:n teettämässä kyselyssä suomalaiset saivat lähettää vapaamuotoiset terveisensä uusille päättäjille. Vastauksista nousi esiin selkeä viesti: turvatkaa julkiset palvelut, helpottakaa terveydenhuoltoon pääsyä ja säilyttäkää inhimillisyys päätöksenteossa.
Erityisesti huolta herättävät palveluiden leikkaukset ja yksityistäminen. Ihmiset vaativat, että palveluiden on oltava tasapuolisesti kaikkien saatavilla ja että päätöksenteossa huomioidaan tavallisten ihmisten arki. Vastaajista lähes puolet korosti viittä keskeistä teemaa: sote-palveluiden turvaaminen, terveydenhuollon saavutettavuus, inhimillisyys, vanhusten ja heikompiosaisten huomioiminen sekä tasa-arvon edistäminen.
”Ihmiset ymmärtävät talouden tärkeyden, mutta pitävät vielä tärkeämpänä inhimillisyyttä. Päätöksentekijöiltä toivotaan pitkäjänteisiä ja järkeviä päätöksiä.”
Mitä voimme oppia tästä?
Onnellisuus ei ole yksiselitteinen mittari yhteiskunnan tilasta. Se kertoo paljon, mutta ei kaikkea. Julkisten palveluiden laatu ja saavutettavuus ovat keskeisiä hyvinvoinnin rakennuspalikoita – ja niiden rapautuminen voi pitkällä aikavälillä heikentää kansallista onnellisuutta. Tarvitsemme avointa keskustelua, rohkeita ratkaisuja ja ennen kaikkea investointeja ihmisiin. Hyvinvointivaltion ydin ei ole vain tilastoissa – se on siinä, miten kohtelemme toisiamme, erityisesti silloin kun apua tarvitaan.
