Kuka hoitaa vanhukset? Hallitus haluaa tiukentaa hoitajamitoitusta
Suomen hallitus haluaa pienentää vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta terveyden ja turvallisuuden uhalla. Lakimuutos tarkoittaisi lisää taakkaa hoitajille. Sote-alaa vaivaa jo nyt henkilöstöpula.
Suomen hallitus on suuressa viisaudessaan tehnyt lakimuutosesityksen, jossa vanhusten hoivakotien työntekijämitoitusta esitetään pienennettäväksi 0,6 työntekijään asiakasta kohden. Tämänhetkinen henkilöstömitoitus on 0,65.
Esityksessä kuitenkin myönnetään, että pienennys saattaisi vaarantaa asiakasturvallisuutta, siis heikossa asemassa olevien vanhusten turvallisuutta. Senhän takia hoitajamitoitusta lisättiin edellisen hallituksen aikana, koska asiakkaiden terveys ja turvallisuus vaarantuivat.
Henkilöstömitoituksen pienentäminen syventää henkilöstöpulaa
Henkilöstömitoituksen pienentäminen tarkoittaa todellisuudessa sitä, että palveluita joudutaan pyörittämään entistäkin pienemmällä työntekijämäärällä. Se taas syö veto- ja pitovoimaa vanhuspalveluissa. Henkilöstöpula pahenee. Vanhuspalveluihin jäävät työntekijät taas kuormittuvat sekä eettisen stressin että fyysisen työkuorman alle.
Esityksessä puhutaan myös varahenkilöstön ja kotihoidon vahvistamisesta, kun työntekijöitä siirretään ympärivuorokautisesta asumisesta niihin. Nyt uutinen hallitukselle: Eivät kaikki halua varahenkilöstöön tai kotihoitoon töihin. Ihmiset eivät ole pelinappuloita, joita voi siirrellä paikasta toiseen, pahimmassa tapauksessa toiselle paikkakunnalle.
Ennaltaehkäisevä työ on hyvinvoinnin ja talouden etu
Hallituksen esityksessä puhutaan ennaltaehkäisevän työn merkityksestä. Samalla se leikkaa näitä palveluita tarjoavilta järjestöiltä. Vanhustyössä ennaltaehkäisevä työ tarkoittaa esimerkiksi ikäihmisten päivätoimintamahdollisuuksia, keskusteluapua sekä tukea päivittäiseen arkeen.
Satsaus ennaltaehkäiseviin palveluihin on satsaus inhimillisyyteen. Pidemmällä tähtäimellä katsottuna se on myös keino säästää. Yksinäiselle ikäihmiselle jo pelkkä mahdollisuus jakaa asioitaan toisen kanssa, vaikkapa puhelimitse, voi olla suuri helpotus.
Jos ongelmien juurisyihin päästään kiinni ajoissa, niistä ei pääse kehkeytymään vuorenkorkuisia haasteita. Ongelmien syventyessä ja pahentuessa tarvitaan raskaampia ja kalliimpia palveluita, kuten erikoissairaanhoitoa.
Leikkaamalla ennaltaehkäisevästä työstä hallitus haluaa siis käytännössä siirtää työntekijät kevyemmistä palveluista raskaampiin palveluihin. Samalla kuitenkin haluttaisiin jollakin ihmeen keinolla parantaa juuri niitä kevyempiä, ennaltaehkäiseviä, palveluita.
Tuntemattoman sotilaan Hietasta mukaellen: ”Kuulkka poja! Kuulkka mitä mein hallitus puhu! Nyt se vast oikke äläkän päästi. Nyt mää ole hämmästyny.”