Usein kysytyt kysymykset lakosta

Poliittinen lakko on ammattiliiton julistama lakko, jonka ensisijaisena tavoitteena ei ole vaikuttaa työehtosopimuksiin tai työnantajiin, vaan lakolla ajetaan poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä.

Osallistuminen poliittiseen lakkoon on hyväksyttävä syy poissaololle, eikä työnantaja voi kohdistaa työntekijöihin toimia poliittiseen lakkoon osallistumisen takia. #Painavasyy – lakot ovat poliittisia lakkoja, joilla vastustetaan hallitusohjelman kirjauksia työelämän, työttömyysturvan ja työntekijöiden toimeentulon kurjistamiseksi. Virkamiehet eivät voi osallistua poliittisiin lakkoihin. Lisätietoa hallitusohjelman heikennyksistä.

Lakon ajalta ei makseta palkkaa. Erääntyneet työsuhteesta johtuvat palkka- yms. saatavat maksetaan kuitenkin lakon aikana normaaleina palkanmaksupäivinä. Työntekijällä ei ole lakkopäiviltä oikeutta myöskään työnantajan kustantamiin luontaisetuihin, esimerkiksi lounasseteleihin.

Lakkoavustus maksetaan vain liittoon kuuluville työntekijöille, joilla on jäsenmaksut maksettuna. Jos lakko kestää esimerkiksi viikon (esim. maanantaista sunnuntaihin tai vaikkapa tiistaista maanantaihin), lakkoavustusta maksetaan tavallisesti viideltä päivältä. Maksamisen edellytys on, että toimit liiton päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Liiton hallitus päättää lakkoavustuksen suuruuden kunkin lakon osalta erikseen. Lakkoavustusta voit hakea 2 kuukautta lakon päättymisen jälkeen. 

Saanko lakkoavustusta, jos liityn JHL:ään?

Saat lakkoavustusta, jos olet liittynyt jäseneksi ennen lakon alkamista. Käytä sähköistä liittymislomaketta, niin liittymisaikasi näkyy täsmällisesti. Vähintään ensimmäinen jäsenmaksusi pitää olla maksettuna ennen lakkoavustuksen maksamista. Saat ohjeet jäsenmaksun maksamiseen, kun jäsenyytesi on vahvistettu.

Jos et normaalisti tee kyseisiä töitä, älä tee niitä myöskään lakon aikana. Ilmoita esihenkilöllesi, että et tee lakonalaista työtä. Jos esihenkilö kuitenkin painostaa sinua, ota yhteyttä luottamusmieheesi tai aluetoimistoon.

Katso myös ammattiliittosi JHL:n ohjeistus Toimintaohjeita toisen liiton painostustoimien varalle

Lähtökohta on, että kaikki JHL:n jäsenet valitussa kohteessa osallistuvat lakkoon. Päätös on järjestöpäätös (=liiton hallinnon päättämä) ja se on jäseniä sitova. Työntekijän ei tarvitse erikseen ilmoittaa lakkoon osallistumisesta esihenkilölle. Lakkoon osallistumiseen on työntekijällä laillinen oikeus.

Työnantaja ei saa painostaa työntekijöitä, jos he osallistuvat liiton järjestämään työtaistelutoimenpiteeseen. Kaikki työnantajan vastatoimet on torjuttava, väärät huhut on kumottava ja jäsenen on viipymättä ilmoitettava vastatoimista luottamusmiehelle, joka ilmoittaa asiasta liiton aluetoimistoon.
Lisätietoja saat luottamusmieheltä tai aluetoimistolta.

Ei, sinulla ei ole velvollisuutta kertoa esimiehelle oletko liiton jäsen vai et. Ammattiliiton jäsenyys on erityisen arkaluonteinen henkilötieto. Siksi jäsenyystietoa suojellaan tietosuoja-asetuksella erityisen tarkasti. Mikäli työpaikallasi rikotaan tietosuojaa, ilmoita asiasta välittömästi aluetoimistoon.

Kaikki työpaikan työntekijät eivät välttämättä ole lakossa, mutta he eivät myöskään tee lakkolaisten töitä. Liitto ilmoittaa työtaisteluilmoituksessa, ketä lakko koskee.

Töissä olevat myös kieltäytyvät paikkaamasta lakossa olevien työpanosta, esimerkiksi muuttamalla tehtäviään tai työvuorojaan.

Älä tee lakonalaista työtä!

JHL määrää lakkorajat. Liitto asettaa lakkoon työtehtäviä riippumatta siitä, kuka niitä tekee. Lakkorajojen piiriin kuuluvat työsuojeluvaltuutetut osallistuvat lähtökohtaisesti lakkoon, jos heidän työnsä on lakossa. Lakkorajoista päätettäessä on kuitenkin hyvä pohtia sitä, että työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työpaikkansa työntekijöitä näiden järjestäytymisestä riippumatta. JHL:n jäsen, joka toimii työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna, edustaa työpaikalla muitakin kuin JHL:n jäseniä. Lakon aikana osa hänen edustamistaan työntekijöistä on siis lakossa ja osa ei. Työsuojelun yhteistoimintatehtävän luonteen takia olisi tärkeää, että myös lakon aikana huomioitaisiin mahdollisuuksien mukaan se, että työntekijöillä on edustus työsuojelun yhteistoiminnassa.

Useimmat työsuojeluvaltuutetut hoitavat luottamustehtäväänsä oman työnsä ohella siten, että osa heidän työajastaan on ns. vapautusaikaa. Vapautusaikana työsuojeluvaltuutettu hoitaa työsuojelun yhteistoimintatehtäväänsä. Muun ajan työajastaan työsuojeluvaltuutettu tekee työsopimuksensa mukaisia tehtäviä.

Jos työsuojeluvaltuutetun oma työ on lakon piirissä, on työsuojeluvaltuutettukin lakossa. Tällöin hänen varansa siirtyy lakon ajaksi hoitamaan välttämättömiä työsuojelun yhteistoimintatehtäviä. Jos kaikki varat ovat lakkoon kuuluvan ammattiliiton jäseniä ja heidän työnsä ovat lakon piirissä, ovat he kaikki lakossa.

Työpaikalla tulisi tällöin pohtia menettelytavat, miten hoidetaan työntekijöiden edustus työsuojelun yhteistoiminnassa lakon aikana esille tulevissa välttämättömissä tilanteissa (esim. osallistuminen työsuojelutarkastukselle). Työsuojeluvaltuutettua saatetaan myös tarvita vaikkapa työnantajan vastatoimien vuoksi.

Kokonaan työstä vapautetut työsuojeluvaltuutetut eli ns. päätoimiset työsuojeluvaltuutetut hoitavat yksinomaan työsuojelun yhteistoimintatehtäviä. Päätoiminen työsuojeluvaltuutettu hoitaa luottamustehtäväänsä työtaistelun aikana ja on edustettaviensa tavoitettavissa.

Kannattaa kuulua siihen liittoon, joka neuvottelee alasi työehtosopimuksen. Jos olet työssä JHL:n sopimusalalla joka on lakossa ja olet SAK:laisen liiton jäsen, saat lakkoavustuksen. Tarkista, onko liittosi SAK:n alainen liitto.

Kun on JHL:n päättämästä työtaistelusta kysymys, niin muiden SAK:laisten liittojen jäsenet hakevat lakkoavustuksen JHL:stä.

Kun lakkovaroitus on annettu, vuosilomia ei enää saa sopia lakon ajalle. Vuosilomaa ei voida määrätä alkavaksi jo alkaneen lakon aikana. Jos vuosilomasi on alkanut ennen lakkoa, lomasi jatkuu lakosta huolimatta. Olet siis vuosilomalla eikä lakossa. Työnantajan on maksettava palkka normaalisti loman ajalta.

Jos lakko jatkuu loman loppumisen jälkeen, lomalta palaavan on ilmoitettava työnantajalle lomalta paluusta ja lakkoon jäämisestä – muuten poissaolo voidaan tulkita ns. luvattomaksi poissaoloksi. Ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisesti.

Lakon aikana pidetyt vuosilomapäivät otetaan huomioon työpäivien veroisina päivinä tulevaa vuosilomaa laskettaessa eli niiden ajalta ansaitaan vuosilomaa.

Jos lakko alkaa ennen vahvistetun vuosiloman alkamista, peruuntuu vuosiloma automaattisesti. Työnantaja on velvollinen antamaan peruuntuneen vuosiloman myöhemmin. Jos vuosiloma jatkuu lakon päättymisen jälkeen, henkilö jää vuosilomalle.

Loman vahvistamisajankohta eikä työtaisteluilmoitus ratkaise, onko henkilö lakossa vai lomalla. Ratkaisevaa on, kumpi – lakko vai vuosiloma – konkreettisesti alkaa ensin. Tätä kutsutaan aikaprioriteettiperiaatteeksi.

Tässä tilanteessa henkilö jää lakkoon. Lakon päätyttyä henkilö jää suoraan lomalle.

Viranhaltijan/virkamiehen vuosiloma voidaan siirtää tai jo aloitettu vuosiloma keskeyttää, mikäli siirtäminen tai keskeyttäminen on tarpeellista julkisen vallan käyttöön liittyvistä painavista syistä taikka välttämätöntä laissa säädettyjen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Lakko ei ole tässä tarkoitettu painava syy vuosiloman siirtoon, mutta lakosta aiheutuva suojelutyön tarve saattaa olla.

Jos sinulla on ennen lyhyen lakon alkamista sovittuna käynti työterveyshuollossa, on epätodennäköistä, että työnantaja kieltäisi käynnin. Lakon aikana alkaneiden sairauksien osalta työnantaja voi evätä oikeuden käyttää työterveyshuollon palveluita.

Jos sairauslomasi on alkanut ennen lakon alkamista, se jatkuu lakosta huolimatta. Olet siis sairauslomalla etkä lakossa ja oikeus sairausajan palkkaan määräytyy työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti. Sairauslomatodistus on syytä toimittaa ennen lakon alkamista työnantajalle.

Jos lakko on alkanut ennen sairastumistasi, olet lakossa eikä sinulla ole oikeutta sairausajan palkkaan. Tällöin sinun haettava itse Kelan sairauspäivärahaa.

Mikäli olet lakon loppuessa edelleen työkyvytön, oikeus sairausajan palkkaan määräytyy työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti.

Lakossa olevan henkilön kannattaa joka tapauksessa hankkia lääkärintodistus heti sairastuttuaan.

Lakon aikana pidettäväksi määrätyt pekkasvapaat eli työajan lyhennysvapaat eivät kulu lakon aikana. Työntekijällä on oikeus lakon jälkeen saada uudet vapaat, jotka on annettava vapaapäivinä tai paikallisesti sovittaessa ansionmenetyksen korvauksena.

Lyhennysvapaiden pitämisjakson ylittyminen ei vaikuta asiaan.

Ei koske, jos sinulla ei ole työsuhdetta työharjoittelupaikkaan.

Muistathan, että sinun työharjoitteluasi ei saa käyttää lakon murtamiseen. Et voi paikata työtaistelutoimista johtuvia ”vajauksia” henkilöstö- tai työmäärissä.

Opiskelijan vastuu poikkeaa työntekijän vastuusta. Sinua ei voi esimerkiksi jättää yksin vuoroon.

Varmista asia luottamusmieheltä tai aluetoimistosta. Liitto ilmoittaa erikseen, onko varallaolosta aiheutuva työ työtaistelun piirissä.

Ota yhteyttä aluetoimistoon. Sinulla ei ole velvollisuutta eikä oikeutta tehdä lakon alaista työtä.

Voit, jos sijaistettava työ ei ole työtaistelun piirissä. Muista kuitenkin, että sijaisuuttakin koskee ylityö- ja/tai vuoronvaihtokielto.

Lakko ei vaikuta Kevan maksamiin etuuksiin, jos työkokeilu keskeytyy lyhytaikaisesti lakon johdosta. Jos työkokeilu keskeytyy kuukaudeksi tai pidemmäksi ajaksi, keskeytyy etuuksien maksatus. Lisätietoja Kevasta.

Jos lakko on järjestöpäätös, se on jäsentä sitova. Rikoslaki kieltää työsyrjinnän eli lakkoon osallistumisen vuoksi ei saa asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan.

Ota yhteyttä omaan luottamusmieheen, mikäli työnantajasi uhkailee sinua. Jokainen uhkaus otetaan vakavasti ja selvitetään. Älä jää asian kanssa yksin.

JHL:n hallitus voi myös päättää saarrosta tai boikotista sellaista yritystä kohtaan, joka värvää tilapäistä/ulkopuolista työvoimaa lakon ajaksi, painostaa työntekijöitä tulemaan lakon aikana töihin, muuttaa ennalta ilmoitettuja työvuoroja lakon vuoksi, uhkaa asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan sen mukaan osallistuuko lakkoon vai ei.

Työntekijän osallistuminen järjestöpäätöksen mukaiseen työtaisteluun (lakkoon) ei oikeuta työnantajaa purkamaan tai irtisanomaan työsuhdetta eikä päättämään koeajalla olevan tai määräaikaisen työsuhdetta. Työnantaja ei myöskään saa syrjiä lakkoon osallistuvaa työntekijää esim. kun päätetään työtunneista, työajoista, palkankorotuksista ym. asioista (Rikoslaki 47 luku).

Ei tietenkään ole.  Työtaistelu on aina liiton ja työnantajan välinen asia. Järjestö vastaa jäsenkuntansa puolesta syntyneestä tilanteesta suhteessa työnantajaan.  Jos lakosta ei pystytä asiallisesti työpaikalla keskustelemaan, riittää kun toteat, että lakko on liiton päätös. Jäsenenä olet velvollinen noudattamaan tehtyjä päätöksiä ja Sinulle ei saa tulla siitä seuraamuksia.

Kaikenlainen epäasiallinen käytös on tuomittavaa. Ota yhteyttä omaan luottamusmieheesi tai aluetoimistoon, mikäli koet uhkailua.

Sinun kannattaa ehdottomasti liittyä jäseneksi. Vain liiton jäsenet ovat oikeutettuja liiton palveluihin lakonkin aikana ja lakkoavustus maksetaan vain jäsenille. Liity jäseneksi!

Voit.

Mene työpaikalle normaalisti työvuoroluettelon mukaisesti ja ole työnantajan käytettävissä.

Suojelutyö koskee vain viranhaltijoita. Työnantajan on annettava määräys kirjallisesti. Jos olet työsopimussuhteinen ja sinut määrätään suojelutyöhön, voit kieltäytyä suojelutyöstä. Ota yhteyttä luottamusmieheen tai jos sellaista ei ole, niin aluetoimistoon.

Virkamies/viranhaltija voi laillisesti osallistua liiton tai yhdistyksen päätöksen perusteella toimeenpantuun työtaisteluun.

Virkamiesten/viranhaltijoiden lakko-oikeutta on kuitenkin rajoitettu. He eivät saa osallistua myötätunto- ja mielenosoituslakkoihin eivätkä ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon. Lisäksi virkamiehillä ei ole oikeutta osallistua poliittisiin lakkoihin.

Virkamies/viranhaltija on velvollinen tekemään suojelutyötä työtaistelutoimenpiteidenkin aikana. Suojelutyö on työtä, jonka tekeminen on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantamisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka työtaistelun vuoksi erityisesti vaarantuu.

Virkariitalautakunta arvioi, onko ilmoitettu työtaistelu yhteiskunnalle vaarallinen. Tällöin sen on päätöksessään kehotettava luopumaan työtaistelusta kokonaan tai rajoittamaan sitä päätöksessä ilmenevin tavoin.

Muiden liittojen työtaisteluiden aikana virkamies/viranhaltija on velvollinen täyttämään vain tavanomaiset virkavelvollisuutensa.

Työtaisteluilmoituksessa on rajattu ulkopuolelle tehtävät, joiden tekemättä jättäminen voi uhata henkeä ja/tai terveyttä. Työtaisteluilmoituksen antamisen jälkeen luottamusmiehet käyvät tarvittaessa paikalliset neuvottelut.

Jos perhevapaasi on alkanut ennen lakkoa, saat työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti palkan perhevapaan ajalta. Jos jäät perhevapaalle lakon aikana, hae itse päivärahaa Kelalta niiltä perhevapaapäiviltä, jotka menevät päällekkäin lakon kanssa. Näiltä päiviltä ei makseta lakkoavustusta.

Lakisääteiset äitiys- ja vanhempainvapaat ovat työtaistelun ajoittumisesta riippumatta työssäolon veroista aikaa myös vuosilomaa ansaittaessa.

Kun työttömyys on alkanut ennen lakkoa, lakko ei vaikuta työttömyyspäivärahan maksamiseen. Lakko ei myöskään vaikuta työttömyyspäivärahan maksamiseen lomautustilanteessa, jos lomautusilmoitus on annettu ennen lakkovaroitusta ja lomautus alkaa ennen lakon alkamista.

Ei voi, koska oikeus opintovapaaseen perustuu opintovapaalakiin. Opintovapaatasi ei siis voi peruuttaa, joten voit jäädä opintovapaalle lakosta huolimatta. Opintovapaasi on palkaton, ellei sen palkallisuudesta ole erikseen sovittu.

Opintovapaalla et ole oikeutettu lakkoavustukseen.

Jos sinulle on myönnetty harkinnanvarainen vapaa ennen lakkoa, vapaata ei voi peruuttaa lakon takia. Jäät vapaalle lakosta huolimatta, eikä sinulla ole oikeutta lakkoavustukseen. Jos olet palkattomalla vapaalla, et ole oikeutettu myöskään palkkaan.

Koulutuksiin voi osallistua myös lakon aikana, jos

• koulutuksesta on sovittu ennen työtaisteluilmoituksen antamista
• koulutus ei tapahdu työpaikalla
• kouluttaja ei ole työnantajan edustaja
• koulutuksesta ei muodostu ylityötä,
• koulutus liittyy ammatilliseen pätevyyteen jota oman tehtävän hoitaminen edellyttää tai on luottamustehtävään liittyvää koulutusta.

Työsulku on työnantajapuolen työtaistelutoimi, jossa työnantaja estää työntekijöiden työhöntulon ja keskeyttää palkanmaksun.

Lakkovahti on lakon toteutumista valvova henkilö. Lakkovahdin tehtävänä on kehottaa kaikkia lakonalaiseen työhön pyrkiviä poistumaan työpaikalta. Lakkovahdit pitävät yllä järjestystä lakossa olevan työpaikan edessä, jakavat lakkotiedotteita ja seuraavat työnantajien toimia.

Lakkovahdeiksi valitaan luotettavia ja rauhallisia henkilöitä, jotka eivät menetä malttiaan tiukassakaan tilanteessa. Lakkovahti on järjestön edustaja ja näin ollen myös lakkolainen. Hänellä ei ole oikeutta mennä työpaikalle, työpaikka-alueelle eikä käyttää työnantajan välineitä.

Jos haluat lakkovahdiksi, ota yhteyttä luottamusmieheen, tai aluetoimistoosi.

Lakkotoimikuntien luonne ja toimialue riippuu aina lakon luonteesta. Lakkotoimikuntia voi olla alueellisia, paikallisia ja työpaikkakohtaisia. Lakkotoimikunta johtaa oman toimialueensa lakkoa ja hoitaa lakkoon liittyviä tehtäviä. Esimerkiksi paikallinen lakkotoimikunta pitää yhteyttä lakossa olevien toimipaikkojen luottamusmiehiin ja yhdyshenkilöihin.

Ainoat luotettavat informaation lähteet ovat liitto ja lakko-organisaatio. Seuraa liiton tiedotusta nettisivujen ja somekanavien kautta.

JHL:n yleiset työtaisteluohjeet auttavat yhdistyksiä ja yhteisjärjestöjä ylläpitämään työtaistelun valmiuksia ja toteuttamista. Ohjeessa määritellään lakkokäsitettä, avataan lakko-organisaatiota ja selvennetään lakoista aiheutuvia seurauksia ja vaikutuksia. JHL:n työtaisteluohje.