Näin hallituksen giljotiini iskee arkeesi: potkujen antaminen helpommaksi, lakko-oikeus uhattuna, työttömyysturvaa ja asumistukia leikattiin jo
Ammattiliitot ovat syksystä asti vastustaneet hallituksen kuripolitiikkaa lakoilla. Kokosimme kertauksen siitä, miten hallituksen leikkaukset heikentävät suomalaisten sosiaaliturvaa ja työelämän ehtoja.
Lisää perheitä ajautuu köyhyyteen, asumiseen ja työttömyyteen saa vähemmän tukea, potkut voi antaa ilman painavaa syytä, tukilakoille laitetaan tiukat rajat. Hallituksen leikkauslistat ja niiden vaikutukset ovat jäätävää luettavaa.
Olemme koonneet kattavan listan hallituksen leikkauksista, joista osa on jo ehditty toteuttaa. Lataa leikkauslista A4-koossa (PDF-tiedosto).
Sosiaaliturvan leikkaukset sysäävät lapsia köyhyyteen
Hallitus on jo aloittanut leikkaukset esimerkiksi työttömyysturvasta. Leikkuri on iskenyt myös asumistukeen. Sitä tarvitsevat monet työntekijät erityisesti matalapalkka-aloilla. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2021 yleistä asumistukea sai yli 64 000 työssäkäyvää.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on jatkossa entistä vaikeampi nousta palkkakuopasta, koska uralla eteneminen vaatii yleensä lisäkoulutusta. Jatkossa se pitäisi tehdä omalla rahalla, koska hallitus haluaa poistaa aikuiskoulutustuen.
Lue myös JHL-blogi: Sote-vuosi 2024 haastaa myös työntekijöitä
Sote-vuosi 2024 haastaa myös työntekijöitä
Suomen sosiaali ja terveys ry julkaisi vuoden 2023 lopulla laskelman, jonka mukaan hallituksen politiikka lisää köyhyyttä koko Suomessa. Köyhien lasten määrä kasvaa peräti 13,6 prosenttia.
Lisääkö potkujen helpottaminen työllisyyttä?
Osa hallituksen ajamista leikkauksista aiheuttaa työntekijöille suurta kiusaa, mutta työllisyydelle ja taloudelle mitätöntä hyötyä. Hallitus ei ole kyennyt esittämään laskelmia siitä, miten esimerkiksi tukilakkojen rajoittaminen, paikallisen sopimisen lisääminen, vientialojen korotuksiin sidottu palkkamalli tai irtisanomisen helpottaminen vaikuttaisivat työllisyyteen. Tutustu JHL:n koosteeseen vähäisistä työllisyysvaikutuksista.
Monet lakialoitteet on valmisteltu hätäisesti. Hallitus on saanut moitteita oikeuskanslerilta (Yle Uutiset 30.1.2024), joka valvoo valtioneuvoston toiminnan lainmukaisuutta.
Työntekijöille hallitus on julma, kylmä ja ruma
Hallitus on vahvasti työnantajien puolella. Työntekijöille kyyti on rumaa, tarjolla on heikennyksiä työmarkkinoiden pelisääntöihin.
Selitys löytyy vertaamalla hallitusohjelmaa työnantajien vaalitavoitteisiin. Esimerkiksi potkujen helpottaminen, paikallisen sopimisen holtiton lisääminen ja yleissitovuuden murentaminen on kopioitu suoraan elinkeinoelämän tavoitepapereista.
Tässä vielä listana muutamia hallituksen kaavailemia heikennyksiä työehtoihin:
- Määräaikainen työsopimus vuoden pituuteen saakka ilman perusteltua syytä.
- Sairaussakko – karenssipäivä alle 5 päivän sairauslomissa.
- Potkulaki – irtisanomiseen ei jatkossa tarvita painavaa syytä.
- Yt-velvoite pois alle 50 hengen työpaikoilta.
Puolustitko työehtojasi lakolla? Hallitus haluaa sakottaa sinua 200 eurolla
Ammattiliitot ovat viime syksystä lähtien vastustaneet hallituksen kurjistamispolitiikkaa poliittisilla lakoilla. Lakkoihin on ollut pakko ryhtyä, koska hallitus ei suostu neuvottelupöytään. Sen sijaan poliitikot aikovat leikata suomalaisten lakko-oikeutta, joka perustuu kansainvälisiin sopimuksiin.
Hallituksen aikoo rajoittaa poliittisia lakkoja ja tukilakkoja ja pahimmillaan lätkäistä tuntuvat sakot ihmisille, jotka osallistuvat lakkoihin.
Vientimalli saattaa kasvattaa palkkaeroja entisestään
Yksi hallituksen kiivaasti ajamista muutoksista on niin kutsuttu vientimalli. Käytännössä tämä tarkoittaa, että millään alalla ei annettaisi suurempia palkankorotuksia kuin vientiteollisuudessa. Myöskään valtakunnansovittelija ei voisi sopia paremmista korotuksista. (Yle uutiset 22.2.2024)
Pienipalkkaisille aloille malli on myrkkyä. Tämä johtuu siitä, että palkkojen prosenttikorotukset tuovat enemmän rahaa niille, joilla on jo ennestään suurempi palkka. Kun tämä toistuu kerta toisensa jälkeen, palkkaerot kasvavat, eivät suinkaan pienenny.
Alla olevassa kuvassa on verrattu palkkaeroa luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijoiden sekä Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden välillä. Palkkatiedot ovat vuodelta 2022 ja ne on poimittu Tilastokeskuksen Kuntasektorin palkat ja Yksityisen sektorin kuukausipalkat -tilastoista. Esimerkkilaskelmassa molemmille ammattiryhmille maksetaan kahden prosentin (2%) suuruinen palkankorotus kuusi kertaa peräkkäin. Alussa asiantuntijoiden palkka on hieman yli 4 000 euroa, hoiva- ja terveysammattilaisten palkka vajaat 2 800. Ammattiryhmien palkkaero on noin 1 250 euroa. Ero kasvaa jatkuvasti, koska isopalkkaisemmat saavat joka kierroksella enemmän euroja palkankorotuksissa. Korotusten jälkeen palkkaero on kasvanut jo yli 1400 euroon.
Suomessa työmarkkinat ovat jakautuneet voimakkaasti sukupuolen mukaan, THL:n tiedoista selviää. Tämä näkyy esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vuonna 2022 naisten osuus alan työntekijöistä oli 85 prosenttia. Sukupuolten palkkaero kapenee Suomessa hitaasti, vuonna 2022 naisten ansiot olivat 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät. Tietoja palkkaeroista on koonnut yhteen THL.
Lakot 2024 – Painava syy
Suomen hallituksen leikkaukset kohdistuvat työntekijöihin ja pienituloisiin. Hallitus aikoo kurjistaa työelämää ja heikentää sosiaaliturvaa kovalla kädellä. Leikkauslistalla on myös lakko-oikeuden rajoittaminen.
Kevään 2024 lakot ovat poliittisia lakkoja, joilla vastustetaan hallitusohjelman työelämäheikennyksiä.
Uutista muokattu 13.3., lisätty tietoja hallituksen leikkauksista.