JHL, Super, Talentia, Erto: Yleinen linja on voitava ylittää, kun tasa-arvon edistäminen sitä vaatii
Yleinen linja palkankorotuksissa on voitava ylittää tilanteissa, joissa sille on selvät edellytykset, ammattiliitot JHL, SuPer, Talentia ja Erto vaativat. Näistä edellytyksistä tasa-arvo on ehdottomasti tärkein.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusneuvottelut siirtyivät valtakunnansovittelijan ratkaistavaksi tammikuun lopussa. Kyseistä työehtosopimusta noudatetaan esimerkiksi yksityisissä vanhusten ja vammaisten palvelutaloissa, vanhainkodeissa, ensi- ja turvakodeissa, yksityisissä lastensuojelulaitoksissa, henkilökohtaisessa avussa ja kotipalveluissa. Sopimuksen piirissä olevista työntekijöistä on naisia 90 prosenttia.
Palkkaeroa yksityisen sosiaalipalvelualan ja julkisen sektorin sekä miesvaltaisten samanarvoista työtä tekevien alojen välillä tulee liittojen mukaan kaventaa, mutta eroa ei pystytä kuromaan umpeen ilman yleistä linjaa ylittäviä palkankorotuksia.
Valtakunnansovittelijan mahdollisuuksista yleisen linjan ylittämiseen on kirjattu muun muassa seuraavasti: ”Valtakunnansovittelijan tulee tehtävässään huomioida lainsäädännössä asetettu velvoite samasta ja samanarvoisesta työstä maksettavasta samasta palkasta ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisvelvoite (HE 146/2024).” Tilannetta pitää tarkastella myös Suomen perustuslain, tasa-arvolainsäädännön ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden näkökulmasta.
EK:n koordinaatio vaikeuttaa palkkojen alakohtaista kehittämistä
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n koordinaatio ei nykyisellään mahdollista alakohtaista tarkastelua. Korkeampien palkkojen korottaminen samoilla prosenteilla kuin pienempien palkkojen johtaa siihen, että korkeammat palkat karkaavat yhä kauemmas.
Alakohtainen kehittäminen on hankalaa, ja tilanne on vaikea. Yleisellä linjalla palkkakuoppa uhkaa kasvaa yhä edelleen ja hallituksen säästötoimet kurjistavat alaa. Lisäksi jo sovitut kirjaukset palkkaeron kuromisesta julkiseen sektoriin jätetään huomiotta.
Palkkaerojen kasvattamisen lisäksi nykyisen hallituksen lainsäädäntötoimet kurjistavat alan tilannetta. Esimerkiksi muutos, jossa määräaikaisen sopimuksen voisi jatkossa solmia ilman perusteita enintään vuodeksi, koskettaa erityisesti naisvaltaisia aloja. Perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden lisääminen tulee lisäämään entisestään raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja kasvattaa työelämän epävarmuutta.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelee noin 72 000 työntekijää. Työehtosopimuksesta neuvottelevat seuraavat ammattiliitot: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Ammattiliitto Jyty, Ammattiliitto Pro, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Tehy, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry ja Toimihenkilöliitto Erto. Neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta alkoivat 3.11.2025. Edellisen sopimuksen voimassaolo päättyi 31.12.2025.
Lisätiedot:
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström, puh. 040 828 2865