Ammattiliitto JHL: Oppisopimuskoulutuksesta maksettavan koulutuskorvauksen korotus pitäisi ulottaa 25-vuotiaisiin
Hallitus kaavailee oppisopimuskoulutuksesta maksettavan koulutuskorvauksen määräaikaista korottamista, kun koulutettava on alle 20-vuotias. Ammattiliitto JHL:n mielestä koulutettavien yläikäraja pitäisi ulottaa 25-vuoteen. Silloin oltaisiin linjassa nuorisotakuun kanssa. Liiton mielestä myös kahden vuoden määräaika on liian lyhyt.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kannattaa oppisopimuskoulutuksen aseman parantamista. Tämän koulutusmuodon suosiota voisi edistää nyt kaavailtu, työnantajille maksettavan koulutuskorvauksen korotus. Lausuntokierroksella olevassa asetusesityksessä korvauksen saaminen kuitenkin rajataan alle 20-vuotiaisiin, vailla toisen asteen tutkintoa oleviin koulutettaviin. JHL:n mielestä korotus pitäisi ulottaa vanhempiinkin ikäluokkiin ja nuoriin, joilla on myös toisen asteen tutkinto.
Lukiosta valmistuva nuori ei välttämättä edelleenkään tiedä mille alalle suuntaisi tai välttämättä hän ei pääse jatko-opiskelemaan minnekään. JHL:n mielestä hän on samalla viivalla kuin 16-vuotias peruskoulunsa päättänyt.
– Parempi ikäraja voisi olla esimerkiksi 24–25 vuotta, tai samassa linjassa nuorisotakuun ja nuorisolain kanssa, JHL sanoo lausunnossaan.
Nuorten yhteiskuntatakuu (nuorisotakuu) takaa alle 25-vuotiaalle työttömälle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle kolmen kuukauden kuluessa töitä, koulutusta tai muita työllistymistä auttavia tukitoimia. Suomen nuorisolain mukaan nuoria ovat kaikki alle 29-vuotiaat.
Lausunnossaan JHL muistuttaa, että korotusrahoitusta ei pidä ottaa olemassa olevasta ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Sille on osoitettava oma rahoituksensa. Lisäksi ammattiliiton mielestä on varmistettava, että korvauksen saavissa yrityksissä raha käytetään nimenomaan kunnolliseen työpaikkaohjaukseen.
Työnantajille maksettava koulutuskorvaus tekisi oppisopimuskoulutuksen käyttämisestä varteenotettavan vaihtoehdon silloin, kun tarvitaan uutta työvoimaa, mutta sopivaa osaamista ei ole suoraan tarjolla. Oppisopimuskoulutuksen rahoitusta voitaisiin myös kanavoida niille aloille, joissa työvoimapula on suurinta lyhyellä aikavälillä.
JHL:n mukaan oppisopimuskoulutus voitaisiin tuoda osaksi nuorisotakuuta.
– Olisi hyvä tavoite, että mentäisiin takaisin kohti ”mestari ja kisälli” -toimintatapaa, jossa ammatin todella voi oppia kokeneelta ammattilaiselta yksilöllisessä ohjauksessa, liitto kirjoittaa lausunnossaan.
Ammattiliitto JHL pitää kokeiluun varattavaa määräaikaa liian lyhyenä. Kaksi vuotta, vuoden 2022 alusta vuoden 2024 loppuun vaikeuttaa liiton mielestä pitkäaikaista suunnittelua. Kokeiluajan on oltava pidempi.
Lisätiedot: JHL:n koulutuspoliittinen asiantuntija Hanna Takolander, puh. 044 075 085