Nyt on julkisten palvelujen aika!

Yli 500 eri maiden ay-työntekijää ja aktiivia kokoontui Euroopan julkisten alojen ammattiliittojen kattojärjestön EPSUn kongressissa Bukarestissa päättämään eurooppalaisen ay-toiminnan tulevien vuosien suuntaviivoista.

Kerran viidessä vuodessa järjestettävä kongressi mahdollistaa järjestön jäsenten osallistumisen päätöksentekoon ja strategisen suunnitteluun. EPSUn jäseninä on 8 miljoonaa julkisen sektorin työntekijää yli 260 ammattiliitosta eri puolilta Eurooppaa. EPSU järjestää työntekijöitä energia-, vesi- ja jätealoilla, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä paikallis-, alue- ja keskushallinnossa kaikissa Euroopan maissa, mukaan lukien EU:n itäiset naapurimaat.

EPSUn väistyvä puheenjohtaja norjalainen Mette Nord kuvasi edellisen kongressin jälkeistä viisivuotiskautta dramaattiseksi.

– Vuoden 2019 Dublinin kongressin jälkeen on tapahtunut suuria ja synkkiä asioita, joihin ei oikein oltu osattu valmistautua. Ensin tuli pandemia ja sitten esimerkiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Nord totesi.

Alkava toimintakausi ei sekään tule olemaan ammattiyhdistysliikkeelle helppo. Nord muistutti, että tuleviin kriiseihin ja haasteisiin on varauduttava. Esimerkkeinä hän nosti esiin äärioikeistolaisen ajattelun mukanaan tuoman ay-vastaisuuden ja hyökkäykset ihmisoikeuksia ja demokratiaa kohtaan. Lisäksi oikeusvaltioperiaate on uhattuna liian monessa eurooppalaisessakin maassa.

Nord korosti julkisten palvelujen merkitystä solidaarisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon peruspilareina. Turhaan ei hänen mukaansa konferenssin teemaksi valikoitunut lause Julkisten palvelujen aika!

Tulevat toimet keskusteluttivat

Kongressiosallistujat keskustelivat vilkkaasti kolmen päivän ajan ajankohtaisista polttavista aiheista. Kongressin pääteemoista käytettiin kymmeniä puheenvuoroja. Tunteita herättivät myös keskustelu niin Ukrainan kuin Palestiinan ja Israelin tilanteista.

EPSU:n toiminta on laajaa ja se pyrkii vaikuttamaan niin kansallisella kuin eurooppalaisella tasolla parantaakseen julkisen sektorin työntekijöiden asemaa ja varmistamaan laadukkaat julkiset palvelut kaikille Euroopan kansalaisille.

Toimintaohjelmaluonnos sisälsi viisi osiota. Jokainen kirjattiin hyväksytyiksi esittelyn, keskustelun ja äänestyksen jälkeen.

Ensimmäinen A-osio käsitteli rauhan, demokratian, tasa-arvon, oikeuksien ja vapauksien turvaamisen. Aiheina muun muassa:

• Venäjän hyökkäys Ukrainaan – tuetaan Ukrainan taistelua demokratian, itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden puolesta. Lisäksi tuetaan diplomaattisia aloitteita konfliktin päättämiseksi sekä jälleenrakennusta.
• Äärioikeiston ja fasismin nousu – jäsenten tietoisuuden lisääminen. Estetään äärioikeiston näkemysten ”soluttautuminen” ay-toimintaan.
• Poliittisen, sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen epäoikeudenmukaisuuden vastustaminen – hyvinvoinnin kasautuminen harvoille.
• Kestävän rauhan takaamiseksi tarvitaan sosiaalista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.
• Ay- ja ihmisoikeuksien puolustaminen.
• Vahvistetaan neuvottelutoimintaa niin kansallisesti kuin Euroopan tasolla.
• Osallistavat ammattiliitot – erityisesti naisten (aborttioikeus) ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet, maahanmuuttajien asema. Taataan lailliset maahantuloreitit maahanmuuttajille, tasa-arvoinen kohtelu työpaikoilla, rasismin/syrjinnän ehkäiseminen ja äänioikeus
• EU:n laajentuminen – painotetaan enemmän sosiaalisia kriteerejä

Toinen eli B-osio paneutui julkisten palvelujen vahvistamiseen ja palvelujen palauttamiseen julkiseen hallintaan:

• Universaalit, demokraattisesti järjestetyt julkiset palvelut vähentävät eriarvoisuutta.
• Julkiset palvelut tulee olla kaikkien saatavilla kohtuuhintaan (myös puhdas ympäristö ja digitaaliset palvelut).
• Julkisten palvelujen merkitys pandemioissa ja erilaisissa konflikteissa ja kriiseissä.
• Energiakriisin vaikutukset – energiaköyhyys – energia julkisesti tuotettuna.
• Vastustetaan julkisten palvelujen vapauttamista kilpailulle ja tuetaan yksityistettyjen palveluiden palauttamista julkisiksi palveluiksi.
• Julkisten palvelujen rooli vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä.
• Edistetään oikeudenmukaista verotusta, tuetaan varallisuusveron asettamista sekä määräenemmistöpäätöksiä veroasioihin EU:ssa. Julkisissa hankinnoissa tessien noudattaminen, ympäristö- ja verovelvoitteet.
• Panostetaan enemmän työssäkäyvien köyhien määrän vähentämiseen. Ollaan mukana keskusteluissa EU:n perussopimuksen avaamiseksi liittyen makrotalouden kysymyksiin, julkiseen rahoitukseen, verotukseen ja terveydenhuoltoon – taataan investoinnit julkisiin palveluihin, estetään talouskuripolitiikkaa.

C-osio käsitteli vihreää ja digitaalista oikeudenmukaista siirtymää:

• Vihreä siirtymä
• Ilmaston muutoksen ehkäiseminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat kaukana asetetuista tavoitteista.
• Riittävä julkinen rahoitus ja julkiset palvelut ovat avainasemassa oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseksi.
• Pyritään vaihtoehtoiseen talousmalliin, joka huomioi ihmiset ja planeetan. Välttämättömät palvelut tuotetaan julkisesti ja ovat julkisessa omistuksessa. Edistetään yksityistettyjen palvelujen palauttamista omaksi työksi.
• Panostetaan koulutukseen, osaamiseen, elinikäiseen oppimiseen oikeudenmukaisen siirtymän takaamiseksi.
• Tuetaan aloitteita, joilla edistetään ammattiliittojen tietoisuuden lisäämistä.
• Arvioidaan vaikutukset eri sektoreille ja sitä, miten sopeutetaan työelämää ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
• Huolehditaan, että työntekijät ja heidän edustajansa ovat mukana muutosprosesseissa.
• Varaudutaan ilmastopakolaisiin.

• Digitaalinen siirtymä
• Digitalisaatio, joka hyödyttää kaikkia kansalaisia
• Työntekijät ja heidän edustajansa mukaan julkisten palvelujen parantamisprosesseihin.
• Päättäjien ja työnantajien huolehdittava työntekijöiden osaamisesta, siihen liittyvistä koulutustarpeista. Pidettävä kaikki mukana työelämässä, myös iäkkäämmät työntekijät.
• Digitaalisten infrastruktuurien epätasainen jakautuminen lisää eriarvoisuutta maiden välillä sekä kaupunki- ja maaseutuyhteisöjen välillä.
• Digikuilu ei saa kasvaa, on taattava myös kasvokkainen kohtaaminen.
• Julkisen sektorin oma digitaalinen infrastruktuuri edellyttää riittävää IT-osaamista ja henkilöstöä. On huoli yksityisistä toimijoista, julkisia hankintoja koskevassa sääntelyssä ei riittävästi ohjeistusta datan hallinnassa – yksityisyyden suoja!
• Digitalisaation vaikutukset työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen on huomioitava paremmin. Etätyön on parannettava sitä, ei heikennettävä.
• Huomioitava psykososiaaliset riskit: ympärivuorokautinen saavutettavuus, lisääntynyt valvonta ja kontrolli.

D-kohdassa käytiin läpi edellytyksiä korkeatasoiselle palvelulle otsikolla Laadukkaat työsuhteet luovat laadukkaita palveluja:

• Monissa maissa julkisen palvelun ammattiliitot ovat johtaneet neuvotteluja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi ja syrjinnän torjumiseksi. On kuitenkin paljon maita, joissa julkisella sektorilla ei ole järjestäytymisoikeutta, lakko-oikeutta eikä oikeutta tulla kuulluksi.
• Elinkustannusten nousu ja korkea inflaatio ovat kriisiyttäneet palkkaneuvottelut useissa maissa. Aiheuttanut ostovoiman laskun.
• Ay-oikeusloukkaukset lisääntyneet – tehostettava yhdessä PSI:n kanssa tapausten viemiseksi Kansainvälisen työjärjestö ILOn käsittelyyn.
• Julkisissa hankinnoissa edellytettävä työehtosopimusten noudattamista
• Hyödynnettävä minimipalkkadirektiivin vaatimuksia EU:n nykyisissä jäsenmaissa sekä ehdokasmaissa. On huolehdittava, että julkisen sektorin liitot ovat mukana kansallisissa toimintaohjelmissa, jotka ovat pakollisia, jos TES-kattavuus jää alle 80 %:n.
• Työaika ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen – selvityksiä mm. 4 päiväisen työviikon vaikutuksista.
• Työvoimapula, henkilöstömitoitus, veto- ja pitovoima, maahanmuuttajien aktiivinen rekrytointi, eettisyys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
• Palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpano (2023) on tärkeä palkkatasa-arvon edistämiseksi.
• Liitoissa panostettava entistä enemmän rasismin ja ksenofobian ehkäisemiseksi ja huolehdittava paremmin työpaikoilla tapahtuvaan seksuaalivähemmistöjen, romaanien, ulkomaisen työvoiman syrjintään liittyviä kysymyksiä.
• Työsuojelu
  • EPSU oltava erittäin aktiivinen työturvallisuutta kohdistuvan sääntelyn edistämiseksi EU:ssa.
  • Psykososiaalisia riskejä ehkäisevän direktiivin aikaansaaminen.
  • Parantaa sääntelyä liittyen tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.
  • Torjua väkivaltaa ja häirintää, mukaan lukien kolmannen osapuolen väkivaltaa, joka liittyy usein työnantajien ehkäisytoimenpiteiden epäonnistumiseen sekä henkilöstöpulaan.
  • Parantaa asbestialtistuksen, työperäisen syövän ehkäisyn sekä vaarallisten lääkeaineiden turvallisen käsittelyn sääntelyä.
• Sosiaalidialogin vahvistaminen Euroopan tasolla
  • Komission tiedonanto sosiaalidialogin kehittämiseksi v. 2023.                          
  • Selkeät kriteerit, jotka rohkaisevat osapuolia neuvotteluihin.
  • Taattava riittävä rahoitus mm. kokousjärjestelyihin.
  • EU:n sitouduttava kehittämään kansallisen tason sosiaalidialogia erityisesti maissa, joissa tällä hetkellä heikkoa tai vakavien loukkouksien kohteena.

Osio E koski julkisen palvelujen ammattiliittojen rakentamista ja vahvistamista

• Jäsenten järjestämisen ja rekrytoinnin sekä jäsenpidon tärkeys.
• Keskitytään edelleen Keski- ja itäiseen Eurooppaan.
• Ulkomainen työvoima on olennainen osa julkisten palvelujen työvoimaa monissa maissa. Heidän panoksensa on tunnustettava ja sitä on arvostettava. Liittojen varmistettava syrjimättömyys ja yhdenvertainen kohtelu sekä mukautettava omia organisaatioita sen mukaisesti.