Ammattiliitto JHL: Ilmoitusvelvollisuus tukee turvallista arkea varhaiskasvatuksessa
Lapsi ei vielä tunne omia oikeuksiaan, siksi aikuisilla on vastuu varmistaa, että ne toteutuvat joka päivä. Lapsenoikeuksien viikolla Ammattiliitto JHL muistuttaa varhaiskasvatuksen henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta, joka auttaa turvaamaan lapselle parhaan mahdollisen hoidon ja sujuvan arjen.
Ilmoitusvelvollisuus varhaiskasvatuksen epäkohdista tai niiden uhista tuli voimaan jo vuonna 2021. Käytäntö ei kuitenkaan ole juurtunut arkeen toivotulla tavalla, vaikka sen tarkoitus on vahvistaa henkilöstön mahdollisuuksia puuttua epäkohtiin nopeasti ja tehokkaasti.
– Vaikka ilmoitusvelvollisuus on laissa säädetty, sen käyttö koetaan usein vaikeaksi tai tehottomaksi. Kyse ei kuitenkaan ole byrokratiasta, vaan lapsen oikeudesta saada lain edellyttämää varhaiskasvatusta, JHL:n kasvatus- ja ohjausalan ammattialafoorumin jäsenet painottavat.
Varhaiskasvatuksen työntekijöillä on myös asemansa puolesta vastuu tuoda esiin epäkohdat ja varmistaa, että ne korjataan.
Tieto ja toimintatavat kuntoon työpaikoilla
Työnantajan on lain mukaan tiedotettava henkilöstölle ilmoitusvelvollisuudesta, sen käytöstä ja menettelyohjeista. Ohjeet tulee laatia kirjallisesti ja pitää julkisesti nähtävillä.
JHL muistuttaa, että työnantajien tulee pitää aihe säännöllisesti esillä ja käsitellä sitä myös työtiimeissä.
– Kun ilmoitus koetaan lapsen ja koko työyhteisön eduksi, eikä uhaksi, syntyy avoin ja turvallinen ilmapiiri. Tällöin asioihin uskalletaan puuttua.
Ilmoitusmenettelyn tulisi olla selkeä ja helppokäyttöinen, jotta ilmoituksen tekeminen ei jää ajanpuutteen vuoksi tekemättä.
Suojaa ilmoituksen tekijälle
Varhaiskasvatuslain mukaan työntekijään ei saa kohdistaa vastatoimia ilmoituksen tekemisen vuoksi. Tällä tarkoitetaan mitä tahansa epäedullista kohtelua.
– Joissain työyhteisöissä ilmoitukset on koettu moitteiksi esihenkilöä kohtaan, eikä niitä ole käsitelty asianmukaisesti. Henkilöstö ei välttämättä tiedä miten tai mistä asioista ilmoituksia tehdään, kuvailee tilannetta ammattialatoiminnan asiantuntija Sanna Pihakivi.
Pihakivi jatkaa, että JHL:ssä onkin havahduttu tähän muun muassa liiton varhaiskasvattajajäsenilleen tekemien kyselyjen pohjalta.
Varhaiskasvatuksen työpaikoille on laadittu apuvälineeksi juliste, joka auttaa muistuttamaan ilmoitusvelvollisuudesta ja sen merkityksestä. Juliste on vapaasti käytettävissä ja sen voi tulostaa tästä.
Ei sama asia kuin työturvallisuusilmoitus
Ilmoitusvelvollisuutta ei pidä sekoittaa työturvallisuuslain 19 §:n mukaiseen ilmoitukseen vioista tai puutteista, jonka tarkoituksena on työntekijän oma turvallisuus.
Ilmoitusvelvollisuus sekoittuu helposti myös AVI:lle tai lastensuojeluun tehtäviin ilmoituksiin. Sekaannusta lisää se, että kunnat käyttävät eri nimityksiä – kuten huoli-ilmoitus tai epäkohtailmoitus – vaikka laissa kyse on yhdestä ja samasta ilmoitusvelvollisuudesta.
Milloin ilmoitus tehdään?
Ilmoitusvelvollisuus koskee tilanteita, joissa toiminta tai olosuhteet voivat vaarantaa varhaiskasvatuslain tavoitteiden toteutumisen. Ilmoituksen perusteena voi olla esimerkiksi:
- epäkohta lapsen varhaiskasvatussuunnitelman noudattamisessa
- epäkohta varhaiskasvatuksen tiloissa
- henkilöstömitoituksen puutteet
- epäterve toimintakulttuuri
- lasten epäasiallinen kohtelu
Turvallinen arki syntyy yhteistyöstä
On tärkeää muistaa , että ilmoitusvelvollisuuden tarkoitus ei ole kytätä kollegoita, vaan varmistaa, että lapsen oikeus turvalliseen ja hyvään arkeen toteutuu.
–Kun työpaikalla vallitsee avoin ja vuorovaikutusta tukeva ilmapiiri, ilmoitusten tekeminen on luonnollinen osa laadukasta varhaiskasvatusta, Pihakivi toteaa.
Lue myös opetus- ja kulttuuriministeriön vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin varhaiskasvatuksen ilmoitusvelvollisuudesta.
Liity JHL:n jäseneksi!
JHL on paras liitto sinulle, joka työskentelet esimerkiksi lastenhoitajana, perhepäivähoitajana, varhaiskasvatuksen opettajana tai sosionomina!
